Tällainen on Haapaniemenkatu 4
Entinen laitakaupunki muuttuu Sörnäisten Vilhonvuoressa hyvää vauhtia osaksi Helsingin kaupunkikeskustaa. Haapaniemenkatu 4:sta puretun massiivisen virastotalon paikalle etsitään nyt uutta urbaania elämää suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailulla. Tervetuloa tutustumaan alueeseen Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Elias Rainion ja Helsingin kaupungin kaavoittajan, arkkitehti Perttu Pulkan opastuksella!
Minkä tyyppiseen käyttöön tontti on tarkoitettu, Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Elias Rainio?
”Tavoitteenamme on suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailulla saada tälle tontille kokonaisuus, jossa on tiloja esimerkiksi asuin- ja toimistokäyttöön sekä myös katutasolla palvelevia liiketiloja. Toiveissa on myös hotelli. Kilpailijoiden tehtävänä on siis suunnitella monista käyttötarkoituksista muodostuva kokonaisuus.
Etsimme arkkitehtuuriltaan korkeatasoista kokonaisuutta, joka on luonteva kaupunkikuvallisesti ja sopii toiminnallisesti tähän paikkaan. Ratkaisun pitää olla tietenkin myös taloudellisesti realistinen ja markkinatasoinen. Kyseessä on iso hanke, ja haemme siihen kokenutta ja taloudellisesti luotettavaa toimijaa.”
Ketkä vastaavat kilpailun järjestämisestä?
”Näin keskeisellä paikalla oleva kiinteistö on merkittävä sekä kaupunkikuvan että valtion omaisuusjärjestelyjen kannalta, joten kilpailu järjestetään Senaatti-kiinteistöjen, Suomen Arkkitehtiliiton ja Helsingin kaupungin yhteistyönä. Myös valtio sanoo sanansa: kun kilpailun voittaja on selvinnyt, Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevan valtion maaomaisuuden myynnistä päättää ennen esisopimuksen allekirjoittamista Senaatti-kiinteistöjen hallitus. Lopullinen kiinteistökauppa vaatii valtioneuvoston tai eduskunnan hyväksynnän.
Helsingin kaupunki laatii voittaneen ehdotuksen pohjalta kilpailun jälkeen asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa hankkeen toteuttamisen.
Asemakaavan muutoksen valmistelu, käsittely ja hyväksyminen noudattavat maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaupungin normaalia kaavoitusprosessia. Kilpailun voittaja vastaa kaavoitussuunnitelmien ja -selvitysten laatimisesta sekä niihin liittyvistä kustannuksista. Lopulliset kiinteistökaupat tehdään ja rakentaminen voi alkaa, kun asemakaava on tullut lainvoimaiseksi.”
Mikä tontissa on ainutlaatuista, Helsingin kaupungin kaavoittaja Perttu Pulkka?
”Helsinki kasvaa joka suuntaan, koska kaupunkiin muuttaa vuosittain 7 000–8 000 uutta asukasta. Se tarkoittaa, että myös keskusta laajenee ja erityisesti Hakaniemi–Sörnäinen–Kalasatama-alue muuttuu osaksi kaupunkikeskustaa.
Vilhonvuoren seutu oli aiemmin kaupungin reunaa, mutta tulevaisuudessa Haapaniemenkadun tontti on keskellä kaupunkirakennetta. Alueelle syntyy paljon asuntoja, työ- ja opiskelupaikkoja sekä kulttuuritarjontaa. Hyvä esimerkkejä ovat Kulttuurikeskus Caisa Elannon korttelissa, Suvilahti ja Teurastamo sekä Teatterikorkeakoulu nyt myytävän tontin naapurissa. Samaan kortteliin rakennetaan parhaillaan myös Taideyliopiston Taideakatemiaa.
Havainnekuva Taideyliopiston uudisrakennuksesta. JKMM Arkkitehdit.
Tontin läheisyydessä on hyviä viheralueita. Vieressä sijaitsevat Väinö Tannerin kenttä ja Alli Tryggin puisto kuuluvat Helsingin arvoympäristöihin.
Väinö Tannerin kenttä on kaupunkikuvallisesti hyvin säilynyt vanha urheilukenttä, jolla on erittäin suuri käyttöarvo. Kenttä on ympäröity puuistutuksin eikä rakentaminen saa vahingoittaa puita. Hämeentien vastakkaisella puolella oleva Alli Tryggin puisto on perustettu 1900-luvun alussa. Sen täyteen mittaan kasvanut puusto on kaupunkikuvallisesti merkittävä.”
Mitä muita rakennushankkeita alueella on käynnissä tai suunnitteilla?
”Hakaniemeen nousee HYY Yhtymän tieteen ja talouden Lyyra-kortteli. Se tuo uusia rakennuksia ja palveluita Porthaninkadun, Siltasaarenkadun ja Kolmannen linjan kulmaan. Hakaniemenrantaan on puolestaan tulossa uusi hotelli ja vanhan sillan korjaus.
Tämä alue onkin hyvä esimerkki Helsingin tavoitteesta olla Euroopan houkuttelevin osaamiskeskittymä yrityksille ja yksilöille. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on, että yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvaa pitkällä aikavälillä vähintään yhtä nopeasti kuin asukasluku. Siksi on tärkeää tarjota yrityksille monipuolisia sijaintimahdollisuuksia helposti saavutettavilla alueilla.
Myös liikenteellisesti tulossa on isoja muutoksia, kun Hämeentien remontti alkaa maaliskuussa 2019.
Siinä Hämeentie muutetaan joukkoliikennekaduksi Kurvista Hakaniemeen. Yleiskaavassa on suunniteltu lisää joukkoliikennettä Hakaniemen ympäristöön. Kaavaehdotus on tarkoitus viedä läpi maaliskuussa, jonka jälkeen päästään rakentamaan Kruunusiltoja ja kehittämään Hakaniemen toria.
Helsingin periaatteena on, että kadut päättyvät mereen eli pyrimme avaamaan näkymät merenrantaan joka puolelta. Myös tällä alueella on ajatuksena avata katulinjoja Kruunuvuorenselälle avautuvaan salmimaisemaan. Sörnäistenrannan asemakaava edistyy vuonna 2019.”
Entä millainen historia alueella on?
”Perinteisesti Sörnäisten seutu on ollut teollisuusaluetta ja siihen liittyvää satama-aluetta. Hämeentie oli kauppatie Hämeen suuntaan jo 1800-luvulla.
Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun alue rajautuu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön nimeltä Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen. Alueella korostuvat edelleen 1900-luvun alun monumentaaliset punatiiliset Elannon ja Osuustukkukaupan hallintorakennukset ja niihin liittyvät entiset elintarviketeollisuuden tuotantolaitokset. Hämeentien näkyvä maamerkki, Elannon pääkonttori, rakennettiin 1926.
Alueelle oli ominaista, että itäpuolella sijaitsivat työpaikat ja satama, länsipuolella taas työväestön asumukset. Sörnäisten rantatien molemmin puolin on toiminut useita tehtaita, esimerkiksi fajanssitehdas, tulitikkutehdas sekä Elannon tehtaat.
Iso muutos tapahtui 1960-luvulla, kun Hakaniemen silta avattiin: silloin Kallio ja Vilhonvuori sitoutuivat alueina yhteen.”
Lisätiedot
Senaatti kiinteistökehitys
- Kiinteistökehityspäällikkö Elias Rainio
- 050 439 1337
- elias.rainio@senaatti.fi
Helsingin kaupunkisuunnittelu
- Arkkitehti Perttu Pulkka
- 09 31037465
- perttu.pulkka@hel.fi
