Rovaniemen keskustan arvoalue uudistuu
Senaatti-kiinteistöt on hakenut Rovaniemen lääninhallituksen kortteliin asemakaavan muutosta. Tavoitteena on toisaalta säilyttää arvokas kokonaisuus, toisaalta uudistaa korttelia. Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehitysryhmän päällikkö Elias Rainio kertoo tarkemmin kohteesta.
Minkä tyyppiseen käyttöön alue halutaan saada?
Alueelle on toiveena saada sekä asuinrakennuksia että hotelli. Kuten kaupungeissa yleensäkin, ajatus on tuoda samalle alueelle sekä asumista että työpaikkoja. Kun toimintaa on ympäri vuorokauden, se synnyttää hyvää aktiivisuutta ja luo turvallisuuden tunnetta.
Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen liittyvät toisiinsa: vanhemmiten moni haluaa asua keskustan kerrostalossa hyvällä paikalla palvelujen äärellä.
Lääninhallituksen alue rakennettiin heti sodan jälkeen. Rakennukset ovat olleet pääosin Lapin läänihallituksen ja sen toimintaa vuodesta 2010 jatkaneen Lapin aluehallintoviraston käytössä. Aluhallintoviraston tiloihin kuuluvat nyt entinen lääninhallituksen päärakennus, maaherran asuntosiipi sekä edustustiloiksi muutettu sauna- ja talousrakennus. Korttelin muut valtion omistamat rakennukset ovat valtion virastojen käytössä toimistotiloina.
Ketkä aluetta kehittävät?
Me Senaatti-kiinteistöissä kehitämme kaupunkeja tuomalla valtiolta vapautuvia tontteja myyntiin. Teemme yhteistyötä kaupunkien kaavoittajien kanssa sekä kaikkien niiden kanssa, jotka liittyvät kunkin kohteen kehittämiseen. Täällä teemme tiivistä yhteistyötä Rovaniemen kaupungin kanssa.
Mikä tässä korttelissa on ainutlaatuista?
Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskusta, joka muodostuu lääninhallituksen rakennusryhmästä, valtion ja kaupungin virastotaloista sekä Rovaniemen kirjastosta ja teatterista. Vaiheittain toteutettu keskus pohjautuu arkkitehti Alvar Aallon kokonaissuunnitelmaan, ja sitä pidetään lajissaan poikkeuksellisen merkittävänä.
Millaisessa ympäristössä kortteli sijaitsee?
Alvar Aallon suunnittelema Rovaniemen asemakaava vahvistettiin vuonna 1946. Kaava on saanut nimekseen Poronsarvi, koska sen pääaiheen muodostivat keskuspuistosta viiteen eri suuntaan haarautuvat liikenteen pääväylät, ja haarat näyttivät kaavakuvassa poronsarvilta.
Rovaniemen keskusta-alueen rantarakentamista leimaavat tiiviit asuin- ja liikerakennusten muodostamat korttelialueet sekä kaupungille ominaiset väljyyttä ja vehreyttä tuovat puistoalueet.
Kemijoen länsirantaa reunustaa Rantapuisto Ounaskosken sillan ja Jätkänkynttilä-sillan välissä. Lääninhallituksen kortteli rajautuu idässä Rantapuistoon ja Koskenranta-tiehen, joka on varattu kevyelle liikenteelle.
Entä millainen historia alueella on?
Rovaniemi tuhoutui miltei kokonaan Lapin sodassa 1944–1945, ja kaupunki piti rakentaa sen jälkeen uudelleen. Myös lääninhallituksen 1938 valmistunut rakennus oli tuhottu. Tontilla sijaitseva 1939 valmistunut Kemijoen Uittoyhdistyksentalo selvisi sodasta vähin vaurioin.
Lääninhallituksen kortteli rakennettiin miltei kokonaan uudelleen 1946–1949. Sen jälkeen korttelin rakennettu ympäristö on pysynyt lähes muuttumattomana.
