Siirry sisältöön

Henkilötyövuosiin pohjautuva energiankulutuslaskenta Senaatin omissa tiloissa

Senaatin tavoitteena on toteuttaa nykyaikaista työskentelyä palvelevia monitilatyöympäristöjä. On ollut paljon puhetta siitä, että tilatehokkuuden parantaminen on suurin energiatehokkuutta parantava toimenpide, mutta tästä on ollut vähän näyttöä. Tilatehokkuutta parantavissa rakennushankkeissa tavoitteena on rakennusten tehokkaampi käyttö ja samalla ylimääräisen tilan vapauttaminen muuhun käyttöön. Kun tilatehokkuus nousee työympäristön kehittämishankkeen seurauksena, johtaa se tyypillisesti rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen lievään nousuun. Perinteisillä energiatehokkuusmittareilla energiankulutus suhteutetaan rakennuksen laajuuteen, eikä mittareissa huomioida rakennuksen käyttöastetta millään tavoin.

Senaatin omissa toimitiloissa on tehty useita työympäristöjen kehittämisprojekteja, jotka ovat mahdollistaneet tilatehokkuuden paranemisen. Senaatin omassa käytössä olevien toimitilojen tilatehokkuus on vuosien 2014 – 2017 parantunut noin 40 %. Samanaikaisesti Senaatin omassa käytössä olevien toimitilojen kokonaisenergiankulutus on laskenut noin 30 % (kuva 1).  Energiankulutus henkilötyövuotta kohden on vähentynyt samalla noin 44 % (kuva 2).

Kuva 1. Senaatin omassa käytössä olevien toimitilojen kokonaisenergiankulutuksen kehitys [MWh] 2014-2017
Kaupunki 2014 2015 2016 2017
Helsinki 931.02 783.56 609.69 575.00
Turku 138.54 114.38 84.59 61.26
Hämeenlinna 40.65 11.10 13.06 13.51
Tampere 58.72 110.38 109.12 78.06
Jyväskylä 62.10 52.42 57.13 53.05
Vaasa 22.24 24.60 24.87 17.32
Kouvola 54.33 59.49 50.27 60.06
Mikkeli 15.70 15.95 12.71 14.96
Kuopio 131.70 131.70 110.82 119.95
Oulu 80.35 87.17 90.44 73.01
Rovaniemi 28.65 26.37 27.91 30.09
Kuva 2. Senaatin omassa käytössä olevien toimitilojen ominaiskulutuksen kehitys [MWh/hlö] 2014-2017
Vuosi Koko Senaatti
2014 5.59
2015 4.64
2016 3.74
2017 3.15

Takaisin Energia ja vesi -sivulle