Toimintaympäristö

Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristössä keskeisimpiä muutostekijöitä ovat erityisesti digitalisaation ja uusien teknologioiden tuomat muutokset työn tekemiseen ja sitä kautta myös valtionhallinnon rakenteisiin. Digitalisaation ansiosta sähköiset toimintamallit, uudet teknologiat ja palvelut yleistyvät. Työ muuttuu ajasta ja paikasta riippumattomaksi.

Digitalisoituminen muuttaa työympäristöjä, työnteon tapoja ja työvälineitä, mikä on välttämätöntä, jotta valtio selviää tehtävistään tulevaisuudessa

Julkisen sektorin taloudelliset muutospaineet jatkuvat vaikka taloudellinen tilanne onkin helpottumassa. Tulossa olevat rakennemuutokset vaativat suuria panostuksia, kun taas säästöt syntyvät tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos ja muuttunut turvallisuustilanne ovat globaaleja muutostekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan arkeemme.

Positiivisten vaikutusten rinnalla nousee esiin myös uudenlaisia uhkia, joista erityisesti turvallisuuteen liittyvät on otettava huomioon entistä tarkemmin. Tämä heijastuu myös Senaatin toimintaan, jossa asiakkaille tuotettavat turvallisuuteen liittyvät palvelut ovat nousseet entistä merkittävämpään rooliin.

Rakenteelliset muutokset, joista merkittävin on maakuntauudistus, vaikuttavat lähitulevaisuudessa valtion toimintojen laajuuteen, sijoittumiseen ja henkilöstön määrään. Kokonaistilantarve vähenee edelleen näiden muutosten ja erityisesti tilankäytön tehostumisen vaikutuksesta.

Työympäristöjen ja työnteon tapojen kehittäminen keskiössä

Muutokset toimintaympäristössä haastavat Senaatti-kiinteistöt kehittämään uudenlaisia työympäristöratkaisuja, jotka ovat paitsi tehokkaita, myös työyhteisön suorituskykyä ja henkilöstön työoloja ja työhyvinvointia edistäviä.  Joustavuus ja muunneltavuus korostuvat nopeassa muutostahdissa. Ratkaisuja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin pitää tuottaa ennakoivasti, tehokkaasti ja joustavasti.

Muutokset tarkoittavat yhä useammin myös kokonaan tai osittain tyhjeneviä tiloja ja kiinteistöjä. Viime vuosina valtionhallinnon muutosten vuoksi kiinteistöjä on vapautunut myyntiin aiempaa enemmän.

Investointeja harkitusti

Valtion taloudellinen tilanne merkitsee myös, että Senaatti yhteistyössä asiakkaidensa ja hallinnonalojen kanssa joutuu priorisoimaan ja tarkastelemaan investointeja entistä kriittisemmin.

Uudisrakentaminen on jäänyt selvästi vähemmälle, ja korjausrakentaminen on suuruusluokaltaan kaksi kolmasosaa Senaatti-kiinteistöjen investoinneista.

Asiakkaat arvostavat kestävän kehityksen näkökulmia

Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa erityisesti ympäristökysymyksiin, hyvään sisäilmaan ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvät näkökulmat korostuvat tulevaisuudessakin. Myös organisaatioiden toiminnan läpinäkyvyys on noussut tärkeäksi.

ISO 14001 ympäristöjärjestelmä on ohjannut Senaatin toimintaa jo vuosia. Ympäristökysymysten lisäksi Senaatti on sisällyttänyt vastuullisuusohjelmaansa myös sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Senaatin verkossa julkaistava yhteiskuntavastuuraportti on osa Senaatin avointa viestintä- ja toimintakulttuuria.

Valtion vuokrajärjestelmä mahdollistaa joustot

Vuoden 2016 alussa käyttöön tullut kustannusperusteinen vuokrajärjestelmä on osoittanut vahvuutensa matalampina vuokrina ja asiakkaille joustavimpina irtautumisina vanhoista tiloista sekä uusien ratkaisujen löytymisinä.

Uuden vuokrajärjestelmän myötä valtion toimitila-asiat on nyt keskitetty Senaatti-kiinteistöille, joka toimii valtionhallinnon työympäristökumppanina ja toimitila-asiantuntijana tilapalveluissa ja tilahankinnassa. Senaatilta uusi rooli vaatii muun muassa asiakkaan toiminnan entistä syvällisempää tuntemusta ja palvelutarjooman laajentamista, jotta pystymme tuottamaan oikeanlaisia ratkaisuja kulloiseenkin tilanteeseen.

Rohkeita kokeiluja

Senaatin visio Suomen valtiosta uusien työnteon tapojen ja työympäristöjen edelläkävijänä edellyttää tulevaisuudessa rohkeita kokeiluja, joista esimerkkinä on vuoden 2018 alussa avautunut Senaatin Sesam. Sen myötä Senaatti on avannut oman työympäristönsä koko valtionhallinnon käyttöön. Tavoitteena on kannustaa asiakasorganisaatiota pohtimaan mielekästä tilan käyttöä ja työteon tapoja ja tarjota mahdollisuus kokeilla monitilaympäristössä työskentelyä.

Työskenteleminen entistä enemmän yli hallinnonrajojen muuttaa työympäristöjä ja työnteon tapoja valtiolla. Fiksut työnteon tavat mahdollistavat myös tehokkaamman tilankäytön.