Toimitusjohtajan katsaus

Senaatti-kiinteistöillä taakse jääneen vuoden 2017 voisi tiivistää kahteen kulmakiveen: strategian vahvaan toteuttamiseen ja uusien ratkaisujen rohkeaan kokeiluun.  Toimitusjohtaja Jari Sarjo

Jatkoimme valtion toimitilastrategian toteuttamista tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Työn eteneminen näkyy kirkkaasti sekä toimitilasäästöjen suunniteltua nopeammassa saavuttamisessa, että tilatehokkuuden parantamisen myötä tarpeettomaksi jääneiden kiinteistöjen myynneissä.

Sovimme asiakkaidemme kanssa noin 21 miljoonan euron uusista vuotuisista säästöistä. Tavoitteenamme on alun perin ollut saavuttaa vuoteen 2022 mennessä yhteensä 100 miljoonan euron säästöt. Olemme todella hyvässä vauhdissa – reilussa kolmessa vuodessa on sovittu jo noin 77 miljoonan euron vuosittaisista säästöistä, ja on selvää on, että tulemme saavuttamaan tuon tavoitteen huomattavasti aikaisemmin. Vuoden aikana toteutuneet valtiolle tarpeettomaksi jääneiden kiinteistöjen myynnit olivat 172 miljoonaa euroa.

Valtion tiukka talouslinja tarkoittaa, että tarve toimitilojen tehokkuudelle ja säästöille jatkuu myös tulevaisuudessa.

Panostamme hyviin sisäolosuhteisiin entistä vahvemmin

Olemme päättäneet panostaa entistä vahvemmin kiinteistöjen ylläpitoon ja erityisesti sisäolosuhteisiin, joka nousee uutena fokusalueena päivitettyyn strategiaamme.

Nollatoleranssi sisäolosuhdeongelmille edellyttää meiltä huolellista ennakointia ja nopeaa reagointia. Meidän täytyy tuntea ja hoitaa koko kiinteistökantamme niin hyvin, että emme tule yllätetyiksi sisäilmaongelmilla missään tilanteessa. Siksi vahvistamme ennakoivia toimenpiteitä, kuten kiinteistökatsastuksia, joiden avulla olemme tarkemmin selvillä kiinteistöjemme tilasta. Suuren kiinteistöomaisuuden hallinnassa on kuitenkin selvää, että sisäilmaongelmia nousee esiin. Silloin reagoimme nopeasti ja riittävillä resursseilla ongelmien ratkaisemiseksi.

Uudenlaisia työnteon tapoja, uusia palveluita

Tavoitteenamme on mahdollistaa uudenlainen työympäristöajattelu koko valtionhallinnossa.

Toimitilojen ja työnteon tapojen kehittäminen vaatii paitsi ennakkoluulotonta kokeilemista myös ajattelutapojen muutosta. Olemme esimerkiksi muuttaneet toimitilan avaimet käteen -palveluksi, jossa asiakas saa käyttöönsä täysin valmiit, kalustetut tilat tarvittavilla palveluilla.

Haluamme myös tarjota uusia alustoja ja tiloja organisaatiorajat ylittävälle yhteistyölle. Siksi avasimme omiin toimitiloihimme Helsingissä kaikille valtionhallinnon työntekijöille avoimen ja yhteisöllisen Sesam -työympäristön. Sesam on osoittautunut suosituksi työnteon paikaksi heti alusta lähtien.

Toimivuuden lisäksi meille on erittäin tärkeää huolehtia työympäristöjen kokonaisturvallisuudesta. Turvallisuus on monen asian palapeli, joka vaatii meiltä jatkuvaa hereillä oloa ja miettimistä.

Yhteiskuntavastuu ohjaa meitä

Yhteiskuntavastuu on meillä Senaatissa sisäänrakennettu asenne ja tapa toimia. Yhteiskuntavastuu sisältää tietysti sertifiointeja ja auditointeja, mutta vielä tärkeämpänä pidän sitä, että se antaa meille suunnan ja ohjaa meitä kaikissa tilanteissa – myös niissä joissa ei ole toimintaohjeita.

Meille tärkeä osa vastuullisuutta, ympäristön ja sosiaalisen asioiden rinnalla, on vastuu valtion kokonaisedusta kaikessa mitä teemme. Esimerkiksi investointipäätöksiämme ohjaa valtion kokonaisetu ja asiakkaidemme tavoitteet. Samalla meidän tulee luonnollisesti huolehtia myös siitä, että päätökset ovat taloudellisesti perusteltuja.

Yhteiskuntavastuullinen lähestyminen myös haastaa meitä katsomaan asioita moniulotteisesti ja pitkällä tähtäimellä.

Haluan kiittää asiakkaitamme hyvästä yhteistyöstä ja rohkeudesta toteuttaa uusia työntekemisen tapoja sekä jokaista työntekijäämme. Ilman senaattilaisten vahvaa ammattitaitoa ja taitoa asemoitua nopeasti uudelleen muuttuvan toimintaympäristömme mukana, emme olisi siinä onnistuneet.