Verojalanjälki

Senaatti-kiinteistöt toimii Suomessa ja maksaa kaikki veronsa Suomeen. Verojalanjäljessä on kuvattu olennaiset Senaatin maksamat välilliset ja välittömät verot sekä työntekijöiden palkoista pidätetyt ennakonpidätykset.

Senaatti maksoi vuonna 2017 veroja yhteensä 76,2 (75,2) milj. euroa. Selkeästi suurimmat verot ovat arvonlisävero ja kiinteistövero.

Senaatti on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistöliiketoiminnasta. Senaatti ei ole tuloveronalainen tuloista, jotka se saa valtion tarpeita palvelevasta käytöstä, mutta on tuloverovelvollinen kunnille tulosta, jonka se saa yksityishenkilöiltä, osakeyhtiöiltä ja säätiöiltä, yhdistyksiltä ym. Evankelis-luterilaiset seurakunnat ja Suomen ortodoksinen kirkko eivät ole yhteisöveronsaajia verovuodesta 2016 lähtien. Senaatin maksamien tuloverojen määrä vuonna 2017 oli 1,6 milj. euroa. Senaatti ei ole verovelvollinen kiinteistömyyntien myyntivoitoista.

Senaatilla ei ole erillistä verostrategiaa. Vastuu veroasioista on talousyksiköllä.  Teemme aktiivista työtä liittyen talousrikollisuuden ja veronkierron torjuntaan, mikä on strateginen linjaus. Tässä toiminnassa Senaatti on halunnut olla ja on edelläkävijöitä.

Verojalanjälki muodostuu kolmesta pääalueesta:

• Välittömät verot (esim. tulovero, erilaiset työnantajamaksut, varainsiirtoverot, kiinteistöverot jne.).
• Välilliset verot (verot, jotka yhtiö maksaa osana palvelun/tuotteen hintaa, mutta jonka myyjä tilittää, esim. vakuutusmaksuvero jne.).
• Tilitetyt verot (esim. ennakonpidätykset, lähdeverot, arvonlisäverot).