Toimintaympäristö

Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristössä keskeisimpiä muutostekijöitä ovat erityisesti digitalisaation ja uusien teknologioiden tuomat muutokset työn tekemiseen ja sitä kautta myös valtionhallinnon rakenteisiin. Digitalisaation ansiosta sähköiset toimintamallit, uudet teknologiat ja palvelut yleistyvät.

Digitalisoituminen muuttaa työympäristöjä, työnteon tapoja ja työvälineitä, mikä on välttämätöntä, jotta valtio selviää tehtävistään tulevaisuudessa.

Julkisen sektorin taloudelliset muutospaineet jatkuvat. Valtion rakenteellinen uudistuminen on ollut poikkeuksellisen nopeaa viime vuonna. Uusia virastoja syntyy ja uudistukset jatkuvat. Tämä tarkoittaa lähes poikkeuksetta isoja ja joskus vähän pienempiäkin tilajärjestelyitä, korjaushankkeita ja jopa uudisrakentamista.

Esiin on noussut myös uudenlaisia uhkia, joista erityisesti turvallisuuteen liittyvät on otettava huomioon entistä tarkemmin. Tämä heijastuu myös Senaatin toimintaan, jossa asiakkaille tuotettavat turvallisuuteen liittyvät palvelut ovat kasvaneet merkittävään rooliin.

Paikkariippumaton ja monipaikkainen työ yleistyy valtiolla

Muutokset toimintaympäristössä haastavat Senaatti-kiinteistöt kehittämään uudenlaisia työympäristöratkaisuja, jotka ovat paitsi tehokkaita, myös työyhteisön suorituskykyä ja henkilöstön työoloja sekä työhyvinvointia edistäviä.

Tilojen yhteiskäyttöisyys eri organisaatioiden kesken lisääntyy. Tuoreessa VM:n selvitysraportissa puhutaan alueellistamisen eli virastojen siirtämisen sijaan paikkariippumattomasta työstä, jossa korostuu työn organisointi monipaikkaisuutta ja paikkariippumattomuutta hyödyntäen. Työskenteleminen entistä enemmän yli hallinnonrajojen ja yhteiskäyttöisissä tiloissa muuttaa väistämättä työympäristöjä ja työnteon tapoja valtiolla.

Muutokset tarkoittavat yhä useammin myös kokonaan tai osittain tyhjeneviä tiloja ja kiinteistöjä. Viime vuosina valtionhallinnon muutosten vuoksi kiinteistöjä on vapautunut myyntiin aiempaa enemmän.

Rakennusinvestointeja harkitusti

Valtion taloudellinen tilanne merkitsee myös, että Senaatti yhteistyössä asiakkaidensa ja hallinnonalojen kanssa joutuu priorisoimaan ja tarkastelemaan investointeja entistä kriittisemmin.

Uudisrakentaminen on jäänyt selvästi vähemmälle, ja korjausrakentaminen on suuruusluokaltaan kaksi kolmasosaa Senaatti-kiinteistöjen investoinneista.

Asiakkaat korostavat kestävän kehityksen näkökulmia toimitilapäätöksissään

Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa erityisesti ympäristökysymyksiin, hyvään sisäilmaan ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvät näkökulmat korostuvat tulevaisuudessakin. Myös organisaatioiden toiminnan läpinäkyvyys on noussut tärkeäksi.

Senaatti on nostanut uudessa strategiassaan sisäolosuhdeongelmien nollatoleranssin keskeiseksi tavoitteekseen.  Sisäolosuhteissa tavoitteena on siirtyä ongelmien korostamisesta terveyttä ja hyvinvointia edistäviin tiloihin.

Panostukset ennaltaehkäisevään toimintaan ovat tulevaisuudessa merkittävät, ja ennakoivat toimenpiteet rakennetaan yhdessä käyttäjien kanssa.

ISO 14001 ympäristöjärjestelmä on ohjannut Senaatin toimintaa jo vuosia. Ympäristökysymysten lisäksi Senaatti on sisällyttänyt vastuullisuusohjelmaansa myös sosiaaliset ja taloudelliset tekijät.

Kestävän kehityksen yksi keskeisistä näkökohdista on ilmastonmuutos.  Se on keskeinen globaalinen muutostekijä, joka vaikuttaa suoraan arkeemme.  Ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeisiä toimenpiteitä ovat energiatehokkuus rakentamisessa, korjauksissa ja ylläpidossa. Kiertotalouden näkökulma vahvistuu entisestään.

Uusi vuokrajärjestelmä toteuttaa valtion kokonaisetua

Vuoden 2016 alussa otetiin käyttöön valtion uusi omakustannusperusteinen vuokrajärjestelmä. Eduskunnan tarkastusvaliokunta edellytti, että riippumaton taho arvioi uuden vuokrajärjestelmän toimivuuden.

Deloitten laatiman arvion mukaan uusi vuokrajärjestelmä ja Senaatin toiminta suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin ovat eduskunnan tahdon mukaisia. Deloitten raportti sisälsi myös joitain vuokrajärjestelmän parannusehdotuksia ja lisäksi Senaatti on itse tunnistanut kehitysalueita. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli ehdotuksia syyskuun kokouksessaan ja sovittujen muutosten seurauksena Senaatin valtioasiakkaiden vuokrauksen tulos laskee lähes nollaan vuoden 2020 alussa annettavan vuokranalennuksen jälkeen.

Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi oman raporttinsa, jossa otettiin kantaa Senaatin toimintaan. Tarkastuksen mukaan Senaatin toiminta on avointa, toimintamuoto liikelaitoksena on sen tehtävän näkökulmasta perusteltu ja liikelaitosmuotoisuus tuottaa valtiolle myös konsernitason hyötyjä.

Valtion toimitila-asiat keskitetään jatkossakin Senaatille, joka toimii valtionhallinnon työympäristökumppanina ja toimitila-asiantuntijana tilapalveluissa ja tilahankinnassa. Senaatilta tämä rooli vaatii muun muassa asiakkaan toiminnan syvällistä tuntemusta ja palvelutarjooman laajentamista, jotta pystymme tuottamaan oikeanlaisia ratkaisuja kulloiseenkin tilanteeseen.

Uusia kokeiluja ja rohkeita avauksia

Senaatin visio Suomen valtiosta uusien työnteon tapojen ja työympäristöjen edelläkävijänä edellyttää tulevaisuudessa rohkeita kokeiluja, joista esimerkkinä on vuoden 2018 alussa avautunut Senaatin Sesam Helsingissä ja Kuopiossa.  Sesamin myötä Senaatti on avannut oman työympäristönsä koko valtionhallinnon käyttöön. Tavoitteena on kannustaa asiakasorganisaatiota pohtimaan mielekästä tilan käyttöä ja työteon tapoja ja tarjota mahdollisuus kokeilla monitilaympäristössä työskentelyä.  Myös ensimmäiset toteutukset virastojen yhteiskäyttöisistä tiloista on tehty, kun TE-toimisto ja Verotoimisto yhdistivät asiakaspalvelupisteensä Ylivieskan valtion virastossa.  Porvoossa ovat käynnissä suunnitelmat Veroviraston ja Maanmittauslaitoksen yhteisistä tiloista.