Suomalais-venäläisen koulun vastuullinen kokonaisuus
Suomalais-venäläinen koulu on Helsingin Kaarelassa sijaitseva opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva valtion kielikoulu, jossa annetaan esi-, perus- ja lukio-opetusta suomen ja venäjän kielellä. Oppilaita koulussa on noin 700 ja opettajia 60.
Suomalais-venäläisen koulun peruskoulurakennus on valmistunut vuonna 1964 ja lukiorakennus vuonna 1985. Rakennusten talotekniikka on tullut käyttöikänsä päähän, rakennukset ovat huonokuntoisia ja lisäksi niissä on sisäilmaongelma, joten niiden korjaaminen edellyttäisi mittavia, uudisrakentamiseen verrattavia korjaus- ja muutostöitä. Siksi Senaatti päätti vuonna 2018, että rakennukset puretaan ja niiden paikalle rakennetaan uusi, terve ja nykyaikaiseen opetuskäyttöön soveltuva koulurakennus. Samalla talotekniset määräykset ja koulun toiminnalliset tarpeet täytetään ja koulun sijainti säilyy samana.
Koko koulu on siirtymässä syyslukukaudesta 2019 alkaen väistötiloihin uuden koulun rakentamisen ajaksi. Uuden koulurakennuksen toteuttaa SRV ja sen on tarkoitus valmistua syksyksi 2021. Suomalais-venäläisen koulun hankkeessa vastuullisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, sillä koulurakennuksen rungoksi valittiin vähähiilisin vaihtoehto ja koulun liikuntatilat päätettiin toteuttaa uudella korkean käyttöasteen mahdollistavalla tavalla.
Koulurakennuksen hiilijalanjäljen tarkastelu
Senaatti järjesti 17.1.-20.4.2018 kutsukilpailun Suomalais-venäläisen koulun suunnittelusta. Kilpailun jaetun ensimmäisen sijan saivat ehdotukset ”Akkuna” (Arkkitehdit Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy) ja ”Maatuska” (Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy). Suunnittelukilpailun kaikista ehdotuksista tehtiin hiilijalanjäljen laskelma. Ehdotusten hiilijalanjälkeen vaikuttivat muun muassa rakennuksen runkomateriaali, katto, ikkunat ja joko maavaraisen tai kantavan alapohjan valinta.
Syksyllä 2018 jatkokeskustelujen jälkeen toteutukseen valittiin ehdotus ”Akkuna”. Voittajaehdotus oli toiminnallisesti parhaiten Suomalais-venäläisen koulun tarpeisiin sopiva vaihtoehto ja sillä oli myös pienin hiilijalanjälki. Voittajaehdotuksen runko on tehty puusta. Kilpailuehdotuksista suurihiilisimmän vaihtoehdon rungon päästöt olisivat olleet kaksinkertaiset voittajaehdotuksen puurunkoon verrattuna.
Korkean käyttöasteen mahdollistava liikuntahalliratkaisu
Uuden koulurakennuksen suunnittelun rinnalla mietittiin, miten koulun liikuntatilat kannattaisi toteuttaa. Senaatti päätyi ratkaisuun, jossa uuden koulurakennuksen sisään ei rakenneta omaa liikuntasalia, vaan ulkopuolinen toimija rakennuttaa koulun tontille liikuntahallin, johon koululla on käyttöoikeus. Suunnitelman mukaan Arena Center Oy tulee olemaan liikuntahallin omistaja ja operaattori. Myös liikuntahallin on tarkoitus valmistua syksyksi 2021.
Suomalais-venäläinen koulu saa käyttää liikuntahallia ja kahta salibandykenttää. Käyttöoikeus kattaa yhteensä noin 2000 m2 liikuntatilat sekä liikuntahallin oheispalvelut, kuten kahvion ja pukuhuoneet. Koululla on oikeus käyttää liikuntatiloja pääsääntöisesti koulun aukiolopäivinä kello 8-16. Muina aikoina tiloja käyttävät Arena Center Oy:n muut asiakkaat.
Rakennettavan liikuntahallin tilojen käyttöaste tulee olemaan korkea, koska koulu käyttää tiloja päivisin ja muut tahot iltaisin sekä viikonloppuisin. Lisäksi liikuntahalliin tulee enemmän tilaa kuin koulun sisään rakennettavaan liikuntasaliin olisi tullut. Koulun opetustoimintaa on myös helpompi järjestellä, kun liikuntahallin eri tiloissa voi liikkua monta oppilasryhmää yhtä aikaa.