Sisäolosuhteet
Vuoden 2020 koronaviruspandemian vuoksi toimistoissa työskentelevistä 56 800 valtion työntekijästä 38 600 työntekijää siirtyi etätöihin. Samalla monet työolosuhdehallinnan kysymykset siirtyivät työpaikoilta koteihin ja muihin etätyöpisteisiin.
Toimistoissa sisäolosuhteiden eteen tehtiin kuitenkin työtä: Senaatti teki sisäilmatutkimuksia ja -korjauksia lähes edellisvuosien tahtiin. Koronan takia ohjeistimme kiinteistöhuoltokumppaneitamme ilmanvaihdon käytännöistä koronatilanteessa sekä vesijohtoverkostojen legionellariskin hallinnasta tyhjentyneissä toimitiloissa.
Vuonna 2020
- Käytimme sisäilmakorjauksiin yhteensä 53,3 milj. euroa (vuonna 2019: 38,6).
- Rakennuskatsastusten piiriin kuuluu nyt 437 rakennusta. Puolustusvoimien kohteissa on aloitettu rakennuskatsastukset kasarmeista.
- Asiakkaiden tyytyväisyys Senaatin toimintaan sisäilma-asioissa nousi hyvälle tasolle 3,64.
- Teimme radontutkimukset lähes 300 rakennuksessa
- Olimme aktiivisia verkostoitujia.
- Siivoojat tekivät yli 700 sisäilmahavaintoa, joista reilut 500 johti palkkion maksuun.
Nollatoleranssi sisäilmaongelmiin
Senaatti lanseerasi sisäolosuhdeongelmien nollatoleranssin nykyiselle (2019-2022) strategiakaudelle. Nollatoleranssiohjelma on merkinnyt yli 20 aliprojektin käynnistämistä ja läpivientiä. Ohjelma käsittää niin ennakoivat ja reaktiiviset toimenpiteet kuin keskustelukulttuurin muutokseen tähtäävät toimenpiteet. Erityisesti panostamme ennakoiviin toimenpiteisiin, jotta sisäilmaongelmilta vältyttäisiin jatkossa kokonaan.
Panostuksemme sisäolosuhteisiin ovat tuottaneet tulosta
Senaatti käytti viime vuonna noin 400 miljoonaa euroa kiinteistöjen peruskorjauksiin, perusparannuksiin, uudisrakentamiseen ja vuosikorjauksiin.
”Olemme siirtyneet ohjelmalliseen ja vahvasti proaktiiviseen tapaan toimia. Strategiamme keskiössä on nollatoleranssi sisäolosuhdeongelmille. Sisäolosuhteet vaikuttavat työterveyden lisäksi työtehokkuuteen, kiinteistötalouteen sekä organisaation imagoon”, Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo sanoo.
Lue lisää
Asiakas- ja päättäjätyytyväisyyskyselyissä sisäolosuhdetulokset ovat systemaattisesti viime vuosina parantuneet. Asiakkaiden tyytyväisyys Senaatin toimintaan sisäilma-asioissa on noussut ja on hyvällä tasolla eli 3,64 (asteikolla 1-5). Nousua edellisvuodesta oli 0,24. Asiakkaat ovat myös entistä tyytyväisempiä toimitilojen sisäilmaan, joskin siinä nähdään edelleen parannettavaa.
Julkisuudessa ja mediassa Senaatti on esiintynyt sisäolosuhdeasioissa enenevässä määrin positiivisessa valossa.
Vuodesta 2020 laaditun media-analyysin mukaan Senaatista julkaistujen sisäolosuhteita käsittelevistä uutista ja artikkeleista 81 % oli sävyltään neutraaleja, 18 % positiivisia 1 % negatiivisia.
Tunnustusta aktiivisesta toiminnasta
Puhtaustieto Oy palkitsi Senaatti-kiinteistöt vuoden 2020 maaliskuussa Vuoden 2019 puhtauspalvelualan yhteisönä. Perusteluissa todettiin, että Senaatti on esimerkillisesti kehittänyt uusia, innovatiivisia toimintamalleja tilojensa sisäolosuhteiden parantamiseen. Se on tunnistanut puhtauspalvelujen merkityksen ja mahdollisuudet sisäolosuhteisiin liittyvien ongelmien ehkäisyssä ja erityisesti kiitosta sai Senaatin malli palkita siivoojia sisäilmahavainnoista.
Panostukset numeroina
Senaatti käytti vuonna 2020 sisäilmakorjauksiin yhteensä 53,3 milj. euroa (vuonna 2019: 38,6). Tästä summasta kunnossapidon sisäilmatutkimuksiin ja -korjauksiin käytettiin 16,2 milj. euroa (15,6) ja investointeihin liittyviin sisäilmakorjauksiin 37,1 milj. euroa (23,0). Sisäilmakorjauskustannusten osuus kunnossapitokorjauksista oli 19 % (22 %). Väistötilakustannukset ja menetetyt vuokratulot sekä lisääntyneet muuttokustannukset sisäilmaongelmien takia olivat 9,4 milj. euroa (6,8).
Siivoojat tekivät vuonna 2020 sisäolosuhteisiin liittyviä havaintoja niissä rakennuksissamme, joissa on Senaatin järjestämät puhtauspalvelut, noin 700 kappaletta (295 kpl ed. vuonna). Näistä lanseeraamamme pikapalkkiomallin mukaisesti palkittiin reilut 500. Senaatin sisäilma-asiantuntijat käsittelevät jokaisen siivoojien tekemän sisäolosuhteisiin liittyvän havainnon ja vievät niiden edellyttämiä toimenpidetarpeita eteenpäin.
Senaatilla on sisäilmatoiminnassa käytössä mikrobiperäisten hajujen tunnistamiseen koulutettuja koiria yhteensä 10. Vuonna 2020 Senaatin koiratiimiin saatiin PAH-yhdisteiden tunnistamiseen koulutettu koira. Koirakäyntejä tehtiin 155 kpl (260 ed. vuonna).
Senaatilla on yli kymmenen sisäilmakoiraa, joista suursnautseri Fiinu on tiettävästi Suomen ensimmäinen haitallisia PAH-yhdisteitä etsivä koira.
”PAH-yhdisteiden etsiminen ja paikantaminen vanhoista rakennuksista on tärkeää ennen purku- tai muutostöitä. Työ nopeutuu, kun voin käyttää apuna koiraa. Pystymme kiertämään isonkin rakennuksen aika nopeasti”, Senaatin valtakunnalliseen sisäilmatiimiin kuuluva Ville Heikkinen kertoo.
”Voimme käyttää koiraa alussa, kun selvitämme haitta-aineiden mahdollista esiintymistä rakennuksessa. Koiraa voi käyttää myös laaduntarkkailussa korjauksen lopuksi, kun selvitämme, miten haitta-aineiden poisto onnistui.” Lue Lisää
Rakennuskatsastukset ja laaja radonmittaus
Rakennuskatsastusten toinen kolmivuotiskierros käynnistyi. Katsastusten tavoitteena on tarkistaa sisäolosuhdenäkökulmasta rakenteet ja ilmanvaihto yksilöidyn mallin mukaisesti.
Teimme myös radonmittaukset 297 rakennuksessa. Toimenpideraja ylittyi 33 rakennuksessa, joissa korjaavat toimenpiteet on aloitettu. Olemme myös päivittäneet rakennusten PTS-suunnitelmat em. rakennuskantaan.
Senaatti teki laajan radonselvityksen – valtion rakennuksiin lisää radonputkituksia
Seuraamme kohteiden sisäolosuhteita, kuten lämpötilaa, hiilidioksidipitoisuutta ja kosteutta nyt 110 rakennuksessa jatkuvasti. Tämä mahdollistaa poikkeavien olosuhteiden nopean havaitsemisen ja niihin puuttumisen.
Senaatti on verkostoitunut laajasti sisäilma-alalla
Olemme osallistuneet kertomusvuonna aktiivisesti Terveet Tilat 2028 -ohjelmaan, Sisäilmayhdistyksen toimintaan, sisäilma-alan seminaareihin ja tapahtumiin sekä käynnistäneet yhteistyötä yliopistojen ja yritysten kanssa. Olemme kouluttaneet sisäilma-asioissa paitsi omaa väkeämme myös alueellisia ja valtakunnallisia kiinteistöhuollon, kunnossapidon, siivouksen ja sisäilmakonsultoinnin puitesopimuskumppaneitamme.
Sisäilmatiedonhallinnan kehittäminen otti aimo askeleen eteenpäin
Kokonaiskuvan saaminen Senaatin ylläpitovastuulla olevien työtilojen sisäilmatilanteesta on kertomusvuonna ottanut aimo askeleen eteenpäin. Tehdyn tarkastelun tuloksena voitiin todeta, että valtaosa Senaatin ylläpitovastuulla olevista 400 rakennuksesta on hyvässä kunnossa ja mahdolliset sisäolosuhteisiin liittyvät ongelmat pystytään ratkaisemaan kiinteistöhoidollisin toimenpitein. Olemme tunnistaneet alle 70 kohdetta, joissa normaalit kiinteistöhoidon toimenpiteet eivät ole riittäneet hyvien sisäolosuhteiden aikaansaamiseen. Tarkastelu auttaa kohdistamaan toimenpiteet, ja vaativien ongelmakohteiden hoidossa hyödynnämme Senaatin omia asiantuntijoita sisäilma-asiantuntijan ja kiinteistöpäällikön tukena.
Olemme lisäksi ensi kertaa koonneet rakennusten haitta-aineista rekisterin, joka auttaa hahmottamaan haitta-aineiden mahdollisia riskejä tulevien korjaus- ja purkutöiden aikana.
Käytössämme on myös ennakoivaan tietoon keskittyvä rakennuskohtainen sisäolosuhdemittari, joka kokoaa yhteen näkymään asiakastyytyväisyyden, Metrix-olosuhdeseurannan, laatuauditoinnit ja katsastustulokset.
Jotta voimme seurata, täyttyvätkö asiakkaillemme lupaamamme palveluvasteajat, olemme kehittäneet seurantavälineen myös sisäilma-asiantuntijoidemme nopeudelle ottaa asiakkaan sisäilmaan liittyvät palvelupyynnöt hoitoon.
Edelleenvuokrakohteiden sisäolosuhdevarmistuksen kokonaisuus
Edelleenvuokraus on yhä merkittävämpi osa Senaatin liiketoimintaa. Valtio on vuokrannut yksityisiltä kiinteistönomistajilta vajaat miljoona neliömetriä tiloja. Elokuussa 2020 näitä kohteita oli 260.
Olemme määritelleet ja vastuuttaneet ne toimenpiteet, joita Senaatti voi tarjota näissä kohteissa sisäolosuhteiden varmistamiseksi. Teemme muun muassa tiloihin tilakatsastuksen ennen niiden vuokraamista valtiolle. Yhteistyö kiinteistöomistajan kanssa ja toimintatapojen läpikäynti riittävän varhaisessa vaiheessa vuokrasopimuksesta neuvoteltaessa ovat sisäilmatoiminnan kannalta olennaisia.
Ilmanvaihdon toiminnanvarmistusmalli
Kehitimme kertomusvuonna ilmanvaihdon toiminnanvarmistusmallia yli kymmenessä pilottikohteessa. Projektin tavoitteena on saada rakennusten ilmanvaihto toimimaan suunnitelmien mukaisesti kaikissa rakennuksen käyttötilanteissa, sekä pystyä seuraamaan ilmanvaihdon toimintaa jatkuvasti reaaliajassa. Ilmanvaihdon toiminnalla on keskeinen merkitys hyvien sisäolosuhteiden tuottamisessa ja ilmanvaihdon tasapainolla on merkittävä vaikutus rakenteellisten epäpuhtauksien kulkeutumisessa sisäilmaan. Ilmanvaihdon toimintaa seurataan tehostetusti ensimmäisen vuoden ajan, jotta voidaan varmistua ilmanvaihdon toiminnasta kaikkina vuodenaikoina. Tehostetun seurantajakson jälkeen kiinteistönhoito ja kiinteistönhoidon etävalvontakeskukset vastaavat ilmanvaihdon toiminnan jatkuvasta tarkkailusta. Ilmanvaihdon toiminnanvarmistusprojekteja jatketaan vuonna 2021.
Suunnitelmat vuodelle 2021
Ennakoivan ja reaktiivisen sisäilmatoiminnan määrittelyt ja käynnistämiset Puolustuskiinteistöissä ovat merkittävin sisäilmaponnistelu seuraavana vuonna. Teemme edelleen stigman poistoon tähtäävää työtä ja jatkamme verkostoitumistamme alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on myös kehittää rakennusten sisäilmaongelmatiedon raportointia ja sisäisiä tukitoimia sisäilmaongelmatilanteiden hoitamiseksi entistä tehokkaammin.