Asemanseudut säteilevät elinvoimaa koko ympäristöön
Suomalaisten asemanseutujen ympärillä kuhisee. Kaupunkien keskeiset, mutta usein hieman sivuraiteelle jääneet paraatipaikat halutaan valjastaa nykyistä fiksumpaan käyttöön asumisen, työpaikkojen ja palvelujen keskuksina. Keinoja on monia yhteistyön tiivistämisestä parempiin pyöräparkkeihin.
Juna-asemien ympäristöt tarjoavat huikeita mahdollisuuksia kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja eheyttämiseen ympäri Suomea. Samalla voidaan luoda uudenlaista yhteisöllisyyttä ja ottaa käyttöön ilmastoystävällisiä ratkaisuja.
Iso askel kehittämistyössä otettiin tämän vuoden alussa, kun 22 asemanseutua eri puolilla Suomea saivat uuden isännän Senaatin Asema-alueet Oy:stä. Yhtiö käy nyt kehittämään asema-alueille uutta elämää yhdessä kaupunkien ja kuntien kanssa. Samalla asemanseuduista tulee houkuttelevia sijoituskohteita.
Lue myös: Uusi Senaatin Asema-alueet Oy edistää kestävää kaupunkikehitystä
Fiksu Assa -hanke, asemanseutujen kehittäjäverkosto ja Senaatin Asema-alueet järjestivät aiheesta foorumin maaliskuun lopulla. Puhujat kertoivat kokemuksistaan ja jakoivat monta hyödyllistä ideaa:
1. Selkeät tavoitteet näyttävät suunnan
Asemanseutujen kehittämisen ensisijainen tavoite on lisätä alueille asuntoja, työpaikkoja ja palveluja sekä kehittää raideliikenteeseen limittyviä, kestävän kehityksen huomioon ottavia liikkumispalveluja.
”Asemanseutu on osa kaupungin keskustan solmupistettä, jonka onnistunut kehittäminen säteilee elinvoimaa koko ympäristöön. On tärkeää, että myös kulttuurillinen kestävyys otetaan huomioon”, ympäristöministeriön rakennusneuvos Matti Vatilo sanoi esityksessään.
2. Yhteistyö on kaiken a ja o
Asemanseutujen kehittämisessä olennaista on eri osapuolten välinen yhteistyö. Esimerkiksi Ruotsin Göteborgissa kaupungin asema-aluetta ja liikkumismahdollisuuksia sen ympäristössä on kehitetty jo vuosikymmenien ajan.
Suur-Göteborgin alueeseen kuuluu 13 erillistä kuntaa, joiden päättäjät toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Saumaton verkostoituminen on tuottanut tuloksia, ideoita ja yhteistä vastuunkantoa: alueella on käytössä muun muassa ruuhkamaksu ja infrastruktuuria on parannettu.
”Kaikilla alueen päättäjillä on sama tavoite: pitää alueen noin miljoonasta asukkaasta niin hyvä huolta kuin mahdollista”, kertoi Göteborgin seudun Senior Planner Per Kristersson.
3. Asemanseututimantti auttaa ideoinnissa
Asiantuntijayritys Sitowise Oy ja asemanseutuverkoston jäsenet ovat luoneet asemanseutujen kehittäjille yhteistyön välineeksi kehikon, joka on nimetty asemanseututimantiksi. Sen avulla asemanseutujen kehittäjät voivat yhdessä arvioida kunkin kaupungin nykyistä tilannetta, kehitysnäkymiä, asemanseudun toimintoja, liikenneyhteyksiä sekä uusien ideoiden toteutumismahdollisuuksia.
”Jos keskustelu ei ole strukturoitua, puhutaan helposti toisten ohi tai ei ymmärretä toisia”, Sitowisen johtava konsultti Anne Herneoja evästi osallistujia.
4. Vähähiilisyys keskiössä
Asemanseudut ovat liikkumisen lisäksi myös kestävän kehityksen solmukohtia.
”Hiilijalanjälki pitää saada häipymään näkymättömiin”, HSY:n tulosaluejohtaja Irma Karjalainen haastoi asemankehittäjiä.
Jo alueiden suunnitteluvaiheessa täytyy ottaa huomioon, miten niissä sopeudutaan ilmastonmuutokseen, edistetään vähähiilisyyttä, vahvistetaan kiertotaloutta ja rakennetaan sosiaalisesti kestävää ympäristöä.
5. Lisää pyöräparkkeja
Liityntäpysäköinnin, kuten pyöräparkkien, suunnittelu on yksi huomioon otettava asia. Toistaiseksi pyöräparkkien määrä ja palvelun taso vaihtelevat melkoisesti paikkakunnittain. Selkeät polkupyörien pysäköintijärjestelyt sekä katetut ja runkolukituksen mahdollistavat pyöräpaikat ovat tärkeitä, vaikka niiden toteutuminen on vielä asemilla satunnaista. Myös hyvään opastukseen on tärkeää satsata.
6. Selkeyttä lupa-asioihin
Asema-alueille palveluita suunnittelevat yrittäjät mieltävät lupa-asiat usein hankaliksi: Mistä pyytää lupa, jos aseman yhteydessä olevaan kahvioon halutaan ulkoterassi? Mihin saa sijoittaa kylttejä ja mainoksia?
Asematilojen pirstaleisen omistajuuden takia asemilla ei aina ole yksittäistä yhteyshenkilöä, jolta kysyä neuvoja. Toisaalta monilla asemilla ei ole tyhjiä tiloja, joihin uudet yrittäjät voisivat asettautua.
7. Fiksu Assa tuo eloa asemille
”Asioilla on kiire, nyt pitää toimia”, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmastoyksikön projektipäällikkö Pia Tynys korosti. HSY:n koordinoima kaksivuotinen Fiksu Assa -hanke edistää vähähiilisen liiketoiminnan yleistymistä asemanseuduilla, kiihdyttää uusien vähähiilisten ratkaisujen syntymistä ja mahdollistaa yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviä arjen ratkaisuja.
Fiksu Assa -tapahtumat levittäytyvät keväällä 2019 ja 2020 seitsemälle asemalle Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Hämeenlinnaan ja Riihimäelle. Asemat muuttuvat ilmastoa säästävien tuotteiden ja palvelujen pop up -tiloksi. Tapahtuma avaa asemanseudut yritysten kehittämien ilmastofiksujen ratkaisujen kokeilualustaksi.
Vähähiilisiä ratkaisuja vauhditetaan keväällä 2019 myös asemanseutujen innovaatiokilpailussa, jossa työstetään uusia palveluja asemaseuduille.
Asemanseutufoorumi kokosi yhteen kehittäjät
Asemanseutufoorumi järjestettiin Helsingissä 21.3.2019. Senaatti-kiinteistöjen lisäksi tilaisuuden järjestämisessä olivat mukana Fiksu Assa -hanke sekä asemanseutujen kehittäjäverkosto. Ääneen pääsivät verkoston asiantuntijat ja kehitystyössä mukana olevat tahot, kuten Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Suomen ympäristöministeriö ja Väylävirasto.
Puhujina oli Matti Vatilon, Per Kristerssonin, Anne Herneojan, Irma Karjalaisen ja Pia Tynyksen lisäksi Senaatin Asema-alueet Oy:n toimitusjohtaja Mauri Sahi, Helsingin kaupungin arkkitehti Sari Ruotsalainen, Seinäjoen kaupungin kaavoituspäällikkö Martti Norja, Tampereen yliopiston lehtorit Markus Laine ja Helena Leino, Väyläviraston liikennejärjestelmäasiantuntija Maija Rekola, WSP:n Katja Koskela ja ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen.
Päivän ohjelman ja muut puhujat näet täältä.
