Asemanseuduilta vauhtia kestävään kaupunkikehitykseen

Kaupungin imagolla on suuri merkitys kaupungin houkuttelevuuden kannalta. Monelle ensikosketus uuteen kaupunkiin on asemanseutu; joko sitä ihastellaan junan ikkunasta tai sen kautta sukelletaan syvemmälle kaupunkiin. Hienolla asemanseudulla onkin keskeinen vaikutus ihmisten kuvaan koko kaupungista: se voi vaikuttaa suoraan mielikuviin kaupungista mahdollisena muuttokohteena paitsi yksilöille, myös yrityksille. Viihtyisinkö minä tai työntekijäni täällä? Asemat ovat perinteisesti olleet tärkeitä maamerkkejä, joilla on merkitystä myös kaupungin asukkaille.

Asemanseutujen ulkoasulla on vaikutusta myös yritysten ja sijoittajien investointi-innokkuuteen. Mitä viihtyisämpi ja palveluiltaan ja ratkaisuiltaan toimivampi asemanseutu on, sitä enemmän potentiaalia siihen investoimisessa myös nähdään. Asemanseutuja kannattaa siis kehittää visiovetoisesti ja kokonaisvaltaisesti, jos niiden ja kaupunkien elinvoima halutaan taata.

Tulevaisuudessa liikennejärjestelmän povataan perustuvan enenevissä määrin multimodaalisiin matkaketjuihin, joiden selkäranka on toimiva raideliikennne. Asemanseudut ovat siis kestävän liikkumisen kehittämisen kannalta keskeisiä solmukohtia. Asemien kautta kulkee päivittäin valtavasti ihmisiä ja niillä tehdään vääjäämättä myös vaihtoja liikkumismuodosta toiseen. Sujuvat vaihdot liikennevälineestä toiseen asemilla ovat avainasemassa kestävän ja toimivan liikennejärjestelmän toteutumisessa.

Asemalle junalla saapunut jatkaa matkaa kulkumuodolla tai toisella, ja toisaalta asemalle saavutaan eri tavoilla. Asemanseudut ovatkin loistavia paikkoja kehittää, kokeilla ja tarjota erilaisia kestäviä liikkumisen muotoja ja palveluita, sekä miettiä, millaisella infrastruktuurilla kestävämpiä liikkumisvalintoja voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea. Tästä on useita menestyksekkäitä esimerkkejä: Helsingin suosituimmat kaupunkipyöräasemat vuonna 2019 sijaitsivat kaikki metroasemien yhteydessä ja Pasilan Triplasta löytyy Suomen ensimmäinen pyörähotelli. Kokeillaan Pasilassa myös aivan uusiakin innovaatioita. Kevätkesällä 2020 siellä pilotoitiin robottibussia.

Niin kutsuttu viimeisen kilometrin ongelma on keskeinen haaste joukkoliikenteen edistämiselle. Vaikka junalla matkustaminen on helppoa ja vaivatonta, asemalle pääseminen voi tuottaa haasteita, jos yhteydet eivät ole kattavia. Uudet liikkumisratkaisut voivat auttaa tämän visaisen ongelman ratkaisussa. Gehl-arkkitehdit – tanskalainen ihmiskeskeisen ja kestävän kaupunkisuunnittelun pioneeri – on blogissaan listannut 5 avainasiaa, joilla kylvää siemen kestävämmille liikkumistottumuksille. Mitä voimme oppia Gehl-arkkitehtien ajatuksista? Ainakin sen, että jaetut liikkumisvälineet ja palvelut voivat tukea ja vahvistaa joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen käyttöasteet ovat usein alhaisia paikoissa, joissa vuorovälejä ja riittävän kattavia yhteyksiä ei kyetä tuottamaan, mikä puolestaan kannustaa – tai pakottaa – oman auton käyttöön. Asemanseudut ovat oiva mahdollisuus hyödyntää jaettuja ja kevyitä liikkumismuotoja, joiden avulla liian pitkän kävelymatkan päässä oleva joukkoliikennepysäkki onkin helposti saavutettavissa. Näin vähennetään tarvetta saapua tai lähteä asemalta oman auton tai taksin turvin.

Kaupunkimaisen tiiviin asumisen suosio on tutkimusten mukaan kasvanut ja kaupungit pyrkivät tarjoamaan urbaania asumista. Viihtyisät asuinympäristöt ovat kaupunkien keskeinen valttikortti niiden houkuttelevuuden kannalta. Etenkin dynaamisten kaupunkialueiden tietovaltaisessa taloudessa osaavat ihmiset muuttavat arvostamiensa elinympäristöjen perässä ja työpaikat seuraavat heitä. Asemien ympäristöt ja ratapihat ovat oivallisia paikkoja laajentaa olemassa olevaa keskusta-aluetta, sillä ne sijaitsevat usein aivan keskustan kainalossa ja niillä saattaa olla jo ennestään paljon rakennusoikeutta. Asemat sijaitsevat tyypillisesti jo valmiiksi hyvien liikenneyhteyksien ja -väylien varrella ollen tärkeitä liikkumisen solmukohtia. Asemien kautta kulkee päivittäin paljon ihmisiä, joten niiden yhteyteen voidaan asuntojen lisäksi rakentaa monipuolisesti myös työpaikkoja ja palveluita. Tiivis ja monipuolinen rakennettu ympäristö tarjoaa asukkaille kattavan kirjon erilaisia palveluita kävelyetäisyyden päässä kotiovelta tai osana arjen kulkureittejä.

Tiiviin ja monipuolisen kaupungin rakentaminen on tärkeää myös ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta, sillä yhdyskuntarakenteella on merkittäviä vaikutuksia päästöihin. Sen ominaisuudet näkyvät niin tila- ja liikkumistarpeissa kuin energiankulutuksessakin. Tiiviillä alueille suurempi osa matkoista tehdään kestävillä kulkumuodoilla, sillä arkimatkat ovat lyhyempiä. Jos yhdyskuntarakenne on hajautunut, ei arkimatkoja pysty tekemään kuin autolla. Asemanseudut ovat erinomaisia paikkoja tuottaa kestävämpää yhdyskuntarakennetta ja sitä kautta vaikuttaa syntyviin päästöihin.

Asemien erityispiirre on se erilaisten ihmisten kirjo, joka niiden kautta kulkee: asukkaat ja vierailijat, asiakkaat ja yrittäjät, nuoret ja vanhat. Sopivilla kehitystoimilla asemanseutu voi vetää puoleensa suurempia määriä ihmisiä, mikä kasvattaa myös kohtaamisten määrää. Asemanseutujen kehittämisen onnistuessa, ne pystyvät palvelemaan kaikkia ihmisryhmiä ja muodostuu itseään voimistava sykli, jossa sekä elinympäristö että matkustajien palvelut paranevat [3]. Tämä on nähty monella asemanseudulla Suomessakin. Esimerkiksi Pasilasta ja Tikkurilasta on kehittynyt erittäin keskeisiä palvelukeskittymiä, jotka palvelevat ihmisiä laajoilta alueilta.

Kestävän kehityksen kolmesta osa-alueesta, sosiaalinen kestävyys on kaikista hankalimmin hahmotettavissa. Kaupunkien kontekstissa sosiaalisen kestävyyden kehittämisessä juuri asukkaiden kohtaamisilla on suuri merkitys, sillä ne saattavat sivutuotteenaan kasvattaa kaupunkilaisten tunnetta osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Tämä voi tapahtua vahingossakin kun ihmiset kohtaavat toisiaan luontevasti kaupunkitilassa, joten kaupunkien kannattaa panostaa tuottamaan ympäristöjä, jotka mahdollistavat kaupunkilaisten kestävän liikkumisen, luontevat sosiaaliset kohtaamiset, kulttuuria, yhteisöllisyyttä. Asemat ovat mitä parhaimpia paikkoja sosiaalisen kestävyyden kasvattamiseen.

Monen kasvavan kaupungin kohdalla keskeinen kysymys on mihin suuntaan kasvaa. Usein tässä punnitaan rakentamista joko viheralueille tai jo rakennettujen alueiden uudistamista. Jälkimmäinen on usein viisasta monesta näkökulmasta ja asemanseudut ovat usein hyviä alueita uudistamiselle. Niillä on usein olemassa olevaa kunnallistekniikka, jota voidaan hyödyntää eikä kuntien tarvitse tehdä yhtä paljoa uusia investointeja kuin täysin uusien alueita rakennettaessa. Uudet käyttäjät nostavat olemassa olevan infrastruktuurin käyttöastetta, joten kunnat saavat enemmän vastinetta vanhoille investoinneilleen. Asemanseudut ovat usein hyvin kytkeytyneitä muuhun kaupunkirakenteeseen, joten uusia liikenneyhteyksiäkään ei kunnan tarvitse perustaa.

Jo kertaalleen rakennetuille alueille rakentaminen on fiksua myös siksi, että se vähentää painetta rakentaa viheralueille, mikä on ilmasto- ja luontovaikutusten kannalta erittäin tärkeää. Metsillä ja muilla luontoalueilla on keskeinen merkitys ihmisten hyvinvoinnin, ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta, ja tulevaisuudessa tämä merkitys ainoastaan kasvaa.

Rautatiet ja ratapihat muodostavat usein merkittäviä estevaikutuksia kaupunkirakenteen sisällä ja hankaloittavat sujuvaa liikkumista etenkin jalan tai pyörällä. Pahimmillaan estevaikutus jarruttaa koko alueen kehitystä. Rautatieasemat ovat yleensä paikkoja, joiden kautta liikkuminen radan puolelta toiselle tapahtuu. Jos asemien ympäristöt ovat epäviihtyisiä tai turvattoman tuntuisia, niiden kautta kulkemista vältellään. Epäsiistit asemien ympäristöt ja alikulut ovat usein esimerkkejä turvattoman tuntuisista alueista. Erityisesti syrjäiset asemat, joissa ei ole ohikulkijoita tai myymälöitä ja palveluja lähettyvillä, koetaan turvattomiksi, joten asemanseutuja kannattaa kehittää monipuolisiksi alueiksi, joissa on elämää ja ihmisiä, ja sitä kautta sosiaalista kontrollia, ympäri vuorokauden. Asemat toimivat usein myös paikallisliikenteen solmukohtina ja liikenne kulkee niiden kautta. Tässäkin mielessä niillä on keskeinen merkitys kaupunginosien yhdistämisessä.