Investoinnit

Senaatti-kiinteistöt peruskorjaa ja uudistaa valtion toimitiloja asiakastarpeiden mukaisesti. Investoinnit ovat viime vuosina painottuneet kiinteistöjen peruskorjauksiin ja työympäristöjen kehittämiseen. Peruskorjausten osuus investoinneista vuonna 2017 oli 70 % (60%).

Vuonna 2017 Senaatti-kiinteistöt käytti uudis- ja peruskorjauksiin 237,6 (257,7) milj. euroa. Senaatin investointikehys oli 300 milj. euroa. Investointimenot jäivät alle tämän, mikä johtui usean hankkeen käynnistymisen viivästymisestä.

Senaatti-kiinteistöjen investoinnit kohdistuivat kiinteistöjen peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen sekä toiminnan kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin.

Suurimmat viime vuonna valmistuneet hankkeet

Investointimenot olivat suurimmat Itä-Suomen alueella, 82,0 milj. euroa. Toimialoista eniten investoi toimistot-toimiala, 89,2 milj. eurolla. Myös investointien osuus suhteessa kokonaisliikevaihtoon oli toimialalla suurin eli 48 %.

Puolustus ja turvallisuus yhteensä 88,3 (121,6) milj. euroa

• Muonituskeskuksen peruskorjaus ja väistötilat, Vekaranjärvi (10 milj. euroa)
• Kasarmin 138 peruskorjaus, Parola (9 milj. euroa)
• Rakennus 174 muutokset, Riihimäki (8 milj. euroa)
• Kasarmin 18 peruskorjaus (2. rakennusvaihe), Riihimäki (7 milj. euroa)
• Varuskuntaravintolan peruskorjaus, Santahamina (6 milj. euroa)
• Millogin korjaamon laajennus, Parola (6 milj. euroa).

Ministeriöt ja erityiskiinteistöt yhteensä 60,1 (69,2) milj. euroa

• Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskuksen korjaaminen ja lisärakentaminen, Helsinki (34 milj. euroa)
• Sisäasiainministeriön toimitilat Kirkkokatu 12, Helsinki (20 milj. euroa)
• Arkistolaitoksen keskusarkisto, Mikkeli (13 milj. euroa)
• Kansallismuseon tornin korjaus, Helsinki (5 milj. euroa)

Toimistot yhteensä 89,2 (65,0) milj. euroa

• Joensuun oikeus- ja poliisitalon uudisrakennus, Joensuu (31 milj. euroa)
• Turun Akatemiatalo, tilamuutokset ja peruskorjaus (15 milj. euroa)
• Valtionkonttorin sekä Patentti- ja rekisterihallituksen tilaratkaisu, Helsinki (8 milj. euroa)

Kohti tarkempaa priorisointia

Valtion linjausten mukaisesti uudisrakentamisen sijaan pyritään aina ensisijaisesti hyödyntämään olemassa olevaa rakennuskantaa. Mikäli valtiolla ei ole tarjota sopivaa tilaa, hyödynnetään myös yksityisten markkinoiden vapaita toimitiloja.

Investointirahojen käytön seuraamiseksi ja tulevien vuosien rahoitustarpeen arvioimiseksi Senaatti-kiinteistöt laati strategisen investointisuunnitelman hankkeittain neljäksi vuodeksi eteenpäin. Investointisuunnitelma (2017–2021) käsiteltiin säännöllisesti Senaatti-kiinteistöjen työvaliokunnassa. Vuodelle 2018 laaditaan Investointisuunnitelma (2018–2022).

Investointien keskeisenä painopisteenä on työympäristön parantaminen ja tilatehokkuuden kehittäminen.

Vuoden 2017 keskeiset tavoitteet ja tulokset

Panostukset investointitoiminnan kehittämisessä kohdistuivat erityisesti rakennuttamisen tehostamiseen. Tähän liittyen rakennuttamisen johtamisen siirtämistä Senaatti-kiinteistöjen omaksi tehtäväksi jatkettiin.

Senaatti-kiinteistöjen kehittämästä kärkihankeallianssimallista on saatu hyviä kokemuksia, ja sen kehittämistä jatkettiin edelleen.

Asiakastyössä panostettiin erityisesti rakennusten käyttöönottoon peruskorjauksen tai uudisrakennuksen valmistuttua. Vuonna 2015 kehitettyä käyttöönottomallia kehitettiin pilottikohteiden avulla edelleen soveltuvammaksi myös muille kuin Etelä-Suoman alueelle.

Investointiprosessilla pidetään projektit hallinnassa

Investointiprosessi päivitettiin viime vuoden lopulla vastaamaan marraskuussa 2017 julkaistua Hankkeen johtamisen ja rakennuttamisen tehtäväluetteloa sekä muuttuneita vuoden 2018 alusta voimaan astuvia rakentamismääräyksiä.

Senaatti-kiinteistöjen investointiprosessin tavoitteena on muun muassa toimintatapojen yhtenäistäminen, projektien tehokas hallinta kustannustehokkaasti, hyvien toimintatapojen jalkauttaminen ja valtion toimitilastrategian toteuttamisen tukeminen.

Uusien työympäristöratkaisujen tilatehokkuus vähentää merkittävästi energiankulutusta

Kaikissa uusissa työympäristöratkaisuissa pyritään keskimäärin 30 % parempaa tilatehokkuuteen, mikä merkitsee noin 25 % alempaa energiakulutusta ja CO2-päästöjä henkilötyövuotta kohti verrattuna perinteiseen huoneratkaisuun.

Peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet toteutetaan rakentamista koskevien uuden säädösten mukaisesti. Hankkeita ohjataan kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti, missä keskeistä on terveellisten ja viihtyisien sisäolosuhteiden toteutuminen sekä materiaali- ja ekotehokkuus.

Käynnistyvät uudisrakennushankkeet suunnitellaan lähes nollaenergiavaatimusten mukaisesti.

Uudistavassa peruskorjaamisessa tavoitteena on vähentää energiankulutusta korjausrakentamista koskevassa asetuksessa (YM/4/2013) määritellyn vähentämisvaatimuksien mukaisesti. Erityisestä syystä (esim. tekniset, toiminnalliset tai taloudelliset syyt tai suojellut rakennukset) voidaan hyväksyä alhaisempi tavoite. Korjaushankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota jätteen synnyn ehkäisyyn ja purkujätteen kierrätykseen.

Kun tiloja vuokrataan ulkopuolisilta tahoilta valtionhallinnon käyttöön, tulee vuokrattavien tilojen olla vähintään energialuokassa D.

Uudisrakennuksissa ja uudistavassa peruskorjaamisessa varaudutaan sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen sekä energiamittauksiin Senaatti-kiinteistöjen mittarointistrategian mukaisesti.

• 
•