Energia ja vesi
Senaatin tavoitteena on olla kiinteistöalan edelläkävijä energiatehokkuustoiminnassa. Kokonaisenergiankulutusta pyritään hallitsemaan siten, että energiatehokkuus paranee vuosittain Senaatin ylläpitämässä kiinteistökannassa sekä työympäristöissä ja tätä kautta myös päästöt vähenevät. Energian ominaiskulutus on laskenut kaikkiaan 7 % viimeisen 8 vuoden aikana.
Uudet työympäristöt edistävät myös vastuullisuuden näkökulmia
Tärkeimmät toimet kokonaisenergiankulutuksen vähentämiseksi ja tätä kautta hiilijalanjäljen pienentämiseksi ovat uusien työympäristöjen käyttöönotto ja tilojen käyttöasteen parantaminen, tiloista luopuminen sekä ylläpidon ja rakennusautomaation optimoiminen. Vaikka käyttöasteen parantaminen nostaa jonkin verran energian ominaiskulutusta kohdekohtaisesti, niin tilatehokkuuden parantuminen johtaa työntekijäkohtaisen energiankäytön ja kokonaisenergiankulutuksen vähentymiseen. Tilojen tehokas käyttö tarkoittaa ylimääräisistä tiloista luopumista tai niiden vapautumista muuhun käyttöön, jolloin esimerkiksi uudisrakentamista voidaan välttää.
Tilojen käytön tehostamisen lisäksi Senaatti-kiinteistöt pyrkii aktiivisesti energiankäytön tehostamiseen ylläpidon, seurannan, valvonnan, sopimusmallien ja ohjeistuksen avulla. Energiasäästö on tavoitteena myös kiinteistönhoidon palkkio- ja sanktio-sopimuksissa. Tilojen olosuhteiden reaaliaikainen seuranta ja rakennusautomaation etävalvonta on otettu käyttöön lähes kaikissa soveltuvissa kohteissa parantamaan kohteiden sisäolosuhteita ja energiatehokkuutta. Rakennuttamishankkeiden energiatavoitteiden varmistamisessa käytetään myös RT-ympäristötyökalua.
Senaatti on sitoutunut toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimukseen (TETS) vuosille 2017-2025
Uuden sopimuskauden energiasäästön välitavoite vuodelle 2020 on yhteensä 16 800 MWh ja vuodelle 2025 yhteensä 31 500 MWh. TETS-raportointi tehdään keväisin, joten vuoden 2018 tulokset ovat vielä tarkastelun alla. Ensimmäisen toteutusvuotena (2017) raportoitiin 97 energiatehokkuustoimenpidettä, joista saatu energiansäästö oli yhteensä 4 134 MWh. Puolet säästöistä syntyi teknisistä korjaustoimenpiteistä, kolmasosa tilatehokkuuden lisäämisestä ja loput käyttöteknisistä toimenpiteistä. TETS-raportoinnin yhteydessä seurataan myös EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaista keskushallinnon rakennuksissa toteutunutta säästöä. Vuosien 2014 – 2017 aikana saavutettu säästö ylittää vuodelle 2020 asetetun säästötavoitteen (8 225 MWh).
Uusiutuvien energianlähteiden osuutta kasvatettiin Senaatissa vuonna 2018 huomattavasti. Hanselin hallinnoimassa valtion sähkönhankinnassa uusiutuvan energian osuus oli 100 % vuonna 2018 (50 % vuonna 2017). Vuonna 2018 Senaatin kiinteistöihin pääkaupunkiseudulla hankittiin ensimmäistä kertaa uusiutuvaa kaukolämpöä. Uusiutuvan kaukolämmön osuus pääkaupunkiseudulla oli yli 60 %. Tätä osuutta on tarkoitus kasvattaa kuluvana vuonna 100 %:iin. Katso uusiutuvan energian käytön vaikutukset Senaatin päästöihin.
Lämmön ja sähkön ominaiskulutuksissa laskua
Sähkön ominaiskulutus laski vuonna 2018 Senaatin ylläpitämissä kohteissa edelliseen vuoteen verrattuna 2 %. Lämmön ominaiskulutus laski yhden prosentin.
Kaikkien ylläpidettyjen kiinteistöjen lisäksi seurataan kuukausittain määrättyjen kiinteistöjen energiankulutusta prosessien tehokkuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Tälle kiinteistökannalle vuonna 2018 asetettu tavoite oli ominaisenergiankulutuksen vähentäminen prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan päästy. Kesä 2018 oli poikkeuksellisen lämmin, minkä vuoksi tiloja jäähdytettiin tavanomaista enemmän.
Energian kokonaiskulutus pysyi ennallaan
Senaatti-kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus pysyi samana kuin vuonna 2017. Kokonaisenergiankulutuksessa on mukana Senaatin ylläpitämien kohteiden lisäksi pääomavuokrakohteiden energiankulutus sekä Senaatin rakennuttamien kohteiden työmaiden energiankulutus. Kokonaisenergiankulutus vaihtelee vuosittain johtuen muun muassa kiinteistökannassa tapahtuvista muutoksista, tilatehokkuuden parantumisesta sekä rakentamisen volyymista.
Senaatti-kiinteistöjen suora energiankulutus muodostuu aluelämpölaitosten lämmöntuotannosta, joka vuonna 2018 tuotettiin öljyllä, maakaasulla ja puupelleteillä. Epäsuora energiankulutus koostuu ostetusta sähköstä sekä kaukolämmöstä ja -kylmästä, pääomavuokrakohteiden aluelämmöstä sekä rakentamisen energiankulutuksesta.
Tästä näet kokonaisenergiankulutuksen jakautumisen tarkemmin.
| Kokonaisenergiankulutuksen jakautuminen | 2016 (GWh) | 2017 (GWh) | 2018 (GWh) | Muutos 2017-2018 |
|---|---|---|---|---|
| Suora energia (primäärienergia) | 19 | 18 | 24 | 34 % |
| Öljy | 16 | 15 | 13 | -16 % |
| Maakaasu | 1 | 1 | 1 | -36 % |
| Pelletit | 2 | 2 | 11 | 464 % |
| Epäsuora energia | 1 354 | 1 298 | 1 288 | -1 % |
| Ostettu sähkö | 567 | 554 | 534 | -4 % |
| – uusiutuva osuus | 317 | 308 | 534 | 73 % |
| – uusiutumaton osuus | 250 | 245 | 0 | -100 % |
| Ostettu lämpö | 743 | 702 | 745 | 6 % |
| – pääomavuokralaisten aluelämpö | 101 | 106 | 106 | 0 % |
| – ostettu kaukolämpö, uusiutuva | 92 | 100 % | ||
| – ostettu kaukolämpö | 642 | 595 | 546 | -8 % |
| ostettu kaukokylmä | 6 | 6 | 9 | 46 % |
| Rakentaminen | 10 | 5 | 1 | -85 % |
Veden ominaiskulutus laski
Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on, ettei ylläpidetyn kiinteistökannan ominaisvedenkulutus nouse edellisen vuoden tasosta. Vuonna 2018 ominaisvedenkulutus laski lähes 2 % ja kokonaisvedenkulutus oli 2 miljoonaa kuutiota kiinteistöissä. Kokonaisvedenkulutus työmailla oli noin 700 kuutiota.
Ratkaisuja vedenkulutuksen vähentämiseen mietitään jatkuvasti. Uudis- ja peruskorjauskohteissa panostetaan hankinnoissa vähän vettä kuluttaviin kalusteisiin.
Vuoden 2016 veden ominaiskulutuksen tason nousua selittää seitsemän vankilan siirtyminen osaksi Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämiä kohteita. Vedenkulutus vankiloissa on yleensä noin 2,5-kertainen Senaatin muiden kohteiden keskimääräiseen kulutukseen verrattuna.
