Arvokiinteistöt

Valtion arvokiinteistöt

Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on lähes 600 suojeltua rakennusta. Huolehdimme yhteisen kansallisomaisuutemme arvon säilymisestä ja tilojen kehittymisestä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen ja toimimme suojeluun liittyvissä asioissa tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Kertomusvuonna ajankohtaisia hankkeita arvokohteissa olivat muun muassa:

• TEM Aleksanterinkatu 4 – 10 peruskorjaus
• Kansallisarkiston julkisivujen korjaus
• Kiasman lasilankkuseinien uusiminen
• Linnojen korjauksia

Elokuussa käynnistyi Kansallisarkiston monivuotinen julkisivujen korjaustyömaa. Ensimmäisessä vaiheessa toimenpiteet kohdistuvat uusimpaan, vuonna 1972 valmistuneeseen laajennusosaan, jonka on suunnitellut Ola Hansson. Punertavat, mahdollisesti graniittia jäljittelevät kuorielementit uusitaan. Haasteena on ollut löytää elementteihin alkuperäistä vastaava ulkonäkö.

Samalla valmistellaan vanhempien osien julkisivujen restaurointia. Julkisivujen puhdistuksesta, pintakäsittelyistä ja väreistä on tehty koekäsittelyitä vanhimman rakennuksen länsipäätyyn. Parhaaksi puhdistusmenetelmäksi osoittautui lasirakeilla puhaltaminen. Sävyt perustuvat konservaattorin tekemiin väritutkimuksiin, mutta lopullisia sävyjä ei vielä ole valittu.

Isoja korjauksia isoissa linnoissa

Suomen mantereella sijaitsevat keskiaikaiset linnat Turun linna, Hämeen linna ja Olavinlinna siirtyivät vuonna 2014 Museoviraston hallinnasta Senaatti-kiinteistölle. Siirron tavoitteena oli muun muassa varmistaa riittävä rahoitus linnojen korjaamiseen. Niinpä kaikissa linnoissa onkin käynnistetty mittavat, vuosia jatkuvat korjaustyöt.

Olavinlinnassa on jatkettu Museoviraston käynnistämää muurinkorjausta, jossa vähitellen kunnostetaan kaikki muurit ja niiden katteet. Muurinkorjauksessa käytetään tarkoitusta varten kehitettyä laastia, joka on alun perin kehitetty Suomenlinnassa Thorborg von Konowin toimesta. Työmaa on käynnissä vain talvisin, ettei se häiritse Oopperajuhlien toimintaa.

Turun linnassa käynnistettiin vastaavanlainen muurinkorjaus muutama vuosi sitten. Korjaustyöt ajoitettiin talvikaudelle, koska huputetuilla ja lämmitetyillä telineillä on helpompi pitää laastin kuivumisolosuhteet tasaisina. Muurityömaalla tehdään samalla arkeologisia tutkimuksia ja dokumentointia, joka saattaa tuoda uutta tietoa linnan rakentumisesta.

Hämeen linnassa on jatkettu Museoviraston aloittamaa vallihaudan kunnostustyötä. Jokaista korjausvaihetta edeltävät huolelliset arkeologiset tutkimukset muurien ja vallien rakenteista. Hämeen linnassa valmistellaan myös peltikatteen kunnostamista tai uusimista. Päälinnan peltikaton alla on säilynyt erityisen arvokas, 1700-luvun lautakate.

Kaikissa linnoissa joudutaan korjaamaan taloteknisiä järjestelmiä, koska ne ovat peräisin 1950 – 1970-luvulta. Olavinlinnassa muun muassa siirryttiin öljylämmityksestä kaukolämpöön.

Uusia puitekumppaneita

Vuonna 2018 Senaatti-kiinteistöt kilpailutti uudelleen rakennushistoriakonsulttien ja restaurointiarkkitehtien puitesopimukset. Lisäksi uutuutena kilpailutettiin myös maisema-arkkitehdit.

Rakennushistoriakonsulteilta tilataan rakennushistoriaselvityksiä, arkistotutkimusta ja rakennuskohteen tarkempia tutkimuksia sekä tarvittaessa työmaavaiheen selvityksiä, dokumentointia ja korjausraportteja.

Restaurointi- ja maisema-arkkitehtejä käytetään pääasiassa Museovirastolta siirtyneiden linnojen ja museoiden hankkeissa. Lisäksi restaurointiarkkitehdeiltä voidaan tilata muidenkin arvokiinteistöjen hankesuunnitelmia ja pienempiä suunnittelutehtäviä. Maisema-arkkitehdeiltä voidaan tilata muidenkin kiinteistöjen pienempiä piha- ja maisemasuunnittelutehtäviä.

Puitesopimusten ideana on paitsi helpottaa yksittäisten tilausten tekemistä myös kehittää yhdessä kumppaneiden kanssa hyviä toimintatapoja. Historiallisissa kohteissa pitkäaikaisilla kumppanuuksilla annetaan konsulteille mahdollisuus paneutua kohteiden historiaan ja ominaispiirteisiin, mikä on välttämätöntä kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseksi.

Harjoittelumahdollisuuksia alan opiskelijoille

Senaatti-kiinteistöt on omalta osaltaan tarjonnut kulttuuriperintöalan opiskelijoille harjoittelumahdollisuuksia kohteissaan. Kesällä 2018 työskenteli rakennuttamisyksikössä kaksi vastavalmistunutta konservaattoria, jotka laativat vauriokartoitukset Kansallisarkiston vestibyylistä, Louhisaaren päärakennuksen sisäpinnoista ja Vaasan hovioikeuden talon sisäpinnoista. Raportit on julkaistu Senaatin verkkosivuilla. Vauriokartoitukset toimivat tärkeänä lähtötietona konservointitoimenpiteitä suunniteltaessa.

Arvokohteista löytyy myös hyviä aiheita opinnäytetöihin. Vuonna 2018 käynnistyi esimerkiksi 1800-luvun lopun betonikoristeiden ominaisuuksia ja korjauksia käsittelevä diplomityö, joka hyödyttää suoraan mm. Kansallisarkiston betonibalustereiden ja Säätytalon suihkulähteen tulossa olevia korjauksia.

Konservointikohteita

Senaatin arvokohteiden joukossa on sisätiloiltaan rikkaasti koristeluja rakennuksia. Erityisen upeat koristemaalaukset löytyvät muun muassa Arppeanumin portaikosta, Säätytalosta ja Kansallisarkiston vestibyylistä, jotka kaikki ovat tunnetun koristemaalari Salomo Wuorion 1800-luvun lopulla laatimia.

Nämä koristemaalaukset ovat pikemminkin taideteoksia kuin vain seinän maalauskäsittelyä. Siksi niiden säilyttäminen on tärkeää. Koristemaalattujen pintojen ylläpitäminen konservoimalla on jatkuvaa työtä.  Yhteistä näille kohteille on myös se, että koristemaalaukset on toteutettu rappauspinnalle pellavaöljymaalein. Yhdistelmä on Suomessa melko harvinainen ja osoittautunut haastavaksi konservoitavaksi.

 

Ongelman ratkaisemiseksi käynnistettiin ensin Arppeanumin portaikon maalipinnoista tutkimushanke vuonna 2014. Erilaisin tutkimusmenetelmin selvitettiin rappaus-, tasoite – ja maalipintojen materiaaleja, ominaisuuksia sekä ikääntymistä. Samalla aloitettiin uusien liimatyyppien kehittäminen, sillä nykyiset muovipitoiset konservointiliimat eivät vaikuttaneet toimivan halutusti.

 

Vuonna 2018 alkoi Arppeanumin portaikon seinämaalausten vuosia kestävä konservointihanke. Samalla on jatkettu Säätytalon koristemaalausten jatkuvaa konservointiprojektia. Säätytalossa ongelmia ilmenee erityisesti suurten salien kattomaalauksissa.

Historiatietoa rakennuksista

Suomen valtion 25 arvorakennusta sai loppuvuodesta 2017 historiasta ja arkkitehtuurista kertovat kyltit julkisivuihinsa. Senaatti-kiinteistöt on laatinut tärkeimpiin valtion arvorakennuksiin kyltit, joissa on myös kirjoitetun historiatiedon lisäksi vanha valokuva kertomassa rakennuksissa ja ympäristössä tapahtuneista muutoksista. Hanke on Senaatin panostus kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen, ja sitä jatkettiin vuonna 2018.

Laaja verkkokirjaston kaikille rakennusperinnöstä kiinnostuneille

Senaatin arvokohteista ja kulttuuriympäristöistä voit lukea enemmän kotisivujemme Kulttuuriperintömme-osasta.  Sivustolla esitellään valtion rakennushistoriallisesti arvokasta kiinteistöomaisuutta sanoin ja kuvin. Lisäksi sivustolla voi tutustua kohteista tehtyihin rakennushistoriaselvityksiin ja muihin raportteihin. Selvityksiä tilataan moneen tarkoitukseen.  Niistä on hyötyä muun muassa rakennusten korjauksissa ja myyntitilanteissa.

Suomen mittakaavassa kyse on ainutlaatuisesta määrästä ja mittavasta panostuksesta kulttuurihistoriallisen tiedon kartuttamiseksi.  Vuonna 2018 sivustolla julkaistiin 21 uutta raporttia.

Markus Mannisen laatima selvitys Valtion virastotalot 1809 – 1995 kertoo tiiviissä ja havainnollisessa muodossa Suomen virastotalorakentamisen historian. Sen voidaan katsoa alkaneen Senaatin linnasta eli nykyisestä Valtioneuvoston linnasta, jonne aluksi mahtuivat kaikki virastot ja ministeriöt. Laajimmillaan virastotaloja oli 1960- ja 70-luvuilla lähes jokaisessa Suomen kunnassa, mistä suunta on jälleen ollut supistumaan päin. Valtion virastotalot -teos edustaa tietyn rakennustyypin tai käyttötarkoituksen kattavaa laajaa ns. teemaselvitysmallia. Kiinnostava teema olisi esimerkiksi kasarmialueet, joista olisi syytä laatia vastaava rakentumisen ja laajentumisen yleisselvitys.

Selvityksen arvoisiksi rakennuksiksi katsotaan yhä nuoremmat kohteet. Uusinta rakennuskantaa edustaa Arkkitehdit Mustonen Oy:n laatima selvitys vuonna 1993 rakennetun Meripajan (Kanavakatu 4) rakennushistoriasta ja analyysi sen arkkitehtuurista. Modernia arkkitehtuuria edustavat myös Tikkurilan valtion virastotalo vuodelta 1970 (Sitowise Oy), Suomen Pankin toimitila Mikkelissä vuodelta 1966 (Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy) ja Hämeenlinnan vankila vuodelta (ark-byroo Oy).

Historialliset kattorakenteet ovat restaurointialaa kiinnostava teema, jota on myös aloitettu kartoittaa. Vuonna 2018 valmistui ns. kattotuolikurssin julkaisu Louhisaaren kartanon rakennusten kattorakenteista ja loppuvuodesta päättyneen luoteisen sivurakennuksen kattokorjausten tutkimus- ja työmaaraportti.

• 
•