Raportointiperiaatteet

Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuuraportti on verkkojulkaisu. Raportti kattaa Senaatti-kiinteistöjen koko toiminnan maantieteellisesti ja toimialoittain. Mukana eivät ole Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöt, joiden osuus liikelaitoskonsernista on hyvin pieni.

Tämä on Senaatti-kiinteistöjen 18. vuosittainen yhteiskuntavastuuraportti. Siinä kuvataan Senaatti-kiinteistöjen toiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset tilikaudelta 1.1.–31.12.2019 sekä Senaatti-kiinteistöjen strategia ja pysyvät johtamisen käytännöt toiminnan vaikutusten hallitsemiseksi. Lisäksi raportti käsittelee Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristöä ja toiminnan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Edellinen yhteiskuntavastuuraportti julkaistiin huhtikuussa 2018.

Raportti on laadittu noudattaen kansainvälisen Global Reporting Initiativen (GRI) standardia yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnin sisällöstä ja raportointiperiaatteista. Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2019 yhteiskuntavastuun tunnusluvut perustuvat GRI-standardin perustason (core) laajuuteen. Senaatti-kiinteistöt raportoi soveltuvin osin myös GRI:n rakennus- ja kiinteistötoimialan lisäohjeistuksen (Construction and Real Estate sector supplement, CRESS) mukaisesti.

Vuoden 2019 raportoitavat tiedot on varmentanut riippumaton kolmas osapuoli KPMG, joka on suorittanut Senaatin johdon pyynnöstä rajoitetun varmuuden antavan varmennustoimeksiannon.

Varmennuksen kohteena ovat olleet Senaatin yhteiskuntavastuuraportissa 2019 esitetyt numeeriset yhteiskuntavastuun tunnusluvut raportointikaudelta 1.1.-31.12.2019. Tilintarkastuksen piiriin kuuluvaa taloudellista raportointia ei ole varmennettu.

Varmennuksen kohteena oleviin yhteiskuntavastuutietoihin sisältyvät seuraavissa yhteiskuntavastuuraportin osioissa esitetyt numeeriset tiedot: Koko vastuullisuusosio ja lisäksi yhteiskunnalliset rahavirrat osiossa vuosi 2019 ja Säästöt osiossa Vuosi 2019 sekä asiakkaat ja kumppanit. Raporin case-kuvauksia ei varmenneta.

Varmennuksen kriteeristönä on ollut GRI-standardi.

Taloudellisen vastuun tunnusluvut

Esitetyt talouden tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan esitetyn laskentarajauksen mukaisesti. Luvut perustuvat kirjanpitoon ja tilinpäätökseen, ja ne ovat tilintarkastettuja.

Liikevaihto

Senaatti-kiinteistöjen kokonaisliikevaihto.

Vuokrakate

Vuokraustoiminnan vuokrakate. Kiinteistön tuotot – kiinteistön hoitokulut (sis. yleiskulut)

Vuokrakate-% lv:sta

Vuokraustoiminnan vuokrakate. Vuokrakate/kiinteistön tuotot x 100

Liikevoitto

Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot – materiaalit ja palvelut – henkilöstökulut – poistot ja arvonalentumiset – liiketoiminnan muut kulut

Liikevoitto-% lv:sta

Liikevoitto/liikevaihto x 100

Tilikauden tulos

Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot – materiaalit ja palvelut – henkilöstökulut – poistot ja arvonalentumiset – liiketoiminnan muut kulut – rahoitustuotot ja -kulut – satunnaiset erät – tuloverot.

Tulos-% lv:sta

Tilikauden tulos/liikevaihto x 100.

Sijoitetun pääomantuotto-%

(Nettotulos+rahoituskulut+verot )/ sijoitettu pääoma keskimäärin tilikaudella x 100.

Oman pääoman tuotto-%

Nettotulos / oikaistu oma pääoma keskimäärin tilikaudella x 100

Omavaraisuusaste, %

Oikaistu oma pääoma / (oikaistun taseen loppusumma – saadut ennakkomaksut) x 100

Korollisen vieraan pääoman takaisinmaksuaika, v.

Sijoitettu vieras pääoma tilikauden lopussa / rahoitustulos

Tase

Taseen loppusumma

Investoinnit

Tilikauden kokonaisinvestoinnit

Investoinnit-% lv:sta

Investoinnit / liikevaihto x 100.

Henkilöstö

Henkilöstön lukumäärä ko. ajanjakson lopussa

Sosiaalisen vastuun tunnusluvut

Esitetyt sosiaalisen vastuun tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan esitetyn laskentarajauksen mukaisesti. Henkilöstötunnuslukujen laskentaa ohjaa myös kirjanpitolautakunnan yleisohje toimintakertomuksessa ilmoitettavien henkilöstötunnuslukujen laskemisesta.

Tapaturmataajuuden laskennassa huomioidaan tapaturmat, jotka ovat johtaneet vähintään yhden päivän sairauspoissaoloon. Tapaturmataajuuden laskemisessa käytetty ‘työaika työtunteina’ on kokoaikaisten työntekijöiden sekä säännöllistä osa-aikaista työtä tekevien työntekijöiden työtuntien yhteismäärä vuodessa. Niiden osa-aikaisten, joiden työaika on epäsäännöllistä tuntityötä esimerkiksi opintojen ohella, työaikaa ei ole huomioitu.

Sairauspoissaoloprosentin laskemisessa sairauspäivällä tarkoitetaan KILA:n yleisohjeen mukaisesti poissaoloa, jonka aiheuttaa työntekijän sairastuminen tai tapaturma tai työntekijän lapsen sairastuminen. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä määritetään suhteessa teoreettiseen säännölliseen työaikaan, jota laskettaessa on huomioitu kokoaikaiset sekä säännöllistä osa-aikatyötä tekevät, mutta ei epäsäännöllistä tuntityötä tekevien työaikaa.

Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön työtyytyväisyys ja esimiehisyyden taso perustuvat vuosittain tehtävään henkilöstötutkimukseen. Työhyvinvointi-indeksi lasketaan People Power-tutkimuksesta. Indeksi perustuu kysymysryhmiin työmäärä, työssäjaksaminen, yhteishenki työryhmässä, tieto työn tuloksista ja esimiehen luomat edellytykset työssä onnistumiseen (asteikko 0-100). Esimiehisyyden taso lasketaan räätälöidyistä kysymyksistä, joissa kartoitetaan mm. esimiehen aikaa alaiselle, esimiehen antamaa palautetta ja kehittymistavoitteiden tukemista (asteikko 1-5). Henkilöstötutkimuksen toteuttaa Corporate Spirit Oy, jolta saadaan myös tieto vertailuyritysten työtyytyväisyydestä. Vertailuaineisto on poimittu noin 300.000 vastaajan aineistosta.

Päättäjätyytyväisyyskyselyn on suorittanut vuonna 2019 KTI-kiinteistötieto. Senaatti-kiinteistöt valitsee vastaajatahot päättäjätyytyväisyyskyselyyn. Kyselyn raakadata on mukana myös KTI:n asiakastyytyväisyysvertailussa, josta saadaan toimialan vertailutietoa asiakastyytyväisyyden kehityksestä.

Asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset käsittelee Senso Research. Senaatti-kiinteistöt valitsee vuosittain kultakin alueelta kohteet, joiden käyttäjille lähetetään käyttäjätyytyväisyyskysely. Kysely toimitetaan kohteen yhteyshenkilölle, joka välittää sen edelleen käyttäjille. Vastaukset kerätään pääasiassa verkkokyselynä.

Ympäristövastuun tunnusluvut

Raportissa esitetyt ympäristövastuun tunnusluvut kattavat Senaatti-kiinteistöjen toiminnan laskentarajauksen mukaisesti. Ympäristötietoja on esitetty rajausta laajemmin silloin, kun Senaatti-kiinteistöjen on katsottu voivan vaikuttaa niihin. Ympäristövastuun tunnuslukujen raportoinnissa sovelletaan GRI-standardin ohjeistusta vastuullisuusraportoinnista sekä kiinteistö- ja rakennusalaa koskevaa sektorikohtaista ohjeistusta Construction and Real Estate Sector Supplement (CRESS). Energian- ja vedenkulutuksen sekä päästöjen raportoinnissa ei sovelleta CRESS – ohjeistuksen suosittelemaa kiinteistökannan segmentointia, koska Senaatin kiinteistökannan laajuus ja monimuotoisuus huomioiden mielekästä segmentointiperustetta ei ole mahdollista määrittää.

Pääomavuokrakohteista on energian- ja vedenkulutuksen laskennassa huomioitu Puolustushallinto (PH) ja Rikosseuraamuslaitos (RISE), joiden käytössä oleva kiinteistökanta muodostaa huomattavimman osan pääomavuokralla olevista kiinteistöistä. Tiedonkeruun ja raportoinnin kehittyessä vuosittain on raportoitavien tunnuslukujen vertailtavuutta eri vuosien välillä pyritty parantamaan Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökannassa tapahtuvat vaihtelut huomioiden. Raportissa pyritään esittämään Senaatti-kiinteistöjen toiminnan kannalta olennaisimmat ympäristövastuun osa-alueet ja näitä parhaiten kuvaavimmat tunnusluvut. Lähtötietojen keräyksessä ei ole mahdollista kattaa koko Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökantaa, tämän vuoksi lähtötietojen keruu toteutetaan rajatulla otoksella ja tunnusluvut suhteutetaan pinta-alatietoihin (brutto- ja huoneistoala) ja niitä on mahdollista verrata asetettuihin tavoitetasoihin.

Raportin laskentarajojen mukainen Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökanta muodostuu seuraavasti:

1. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämät kohteet:

Virallisen seurannan kohteet:

Vuonna 2019 virallisen seurannan kohteet kattoivat 50 % kaikkien Senaatin ylläpitämien kohteiden bruttopinta-alasta.
Granlund Manager (GM) –tiedonhallintasovellus seuraa kohteiden sähkön-, kaukolämmön ja -kylmän sekä vedenkulutusta reaaliajassa.

Muut Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämät kohteet:

Vuonna 2019 muut kiinteistöt kattoivat 50 % Senaatin ylläpitämien kohteiden bruttoalasta.
Eivät virallisessa seurannassa, kerätyt tiedot lavennetaan perustuen virallisen seurannan kulutustietoihin ja bruttopinta-alaan.

2. Pääomavuokrakohteet:

Ei Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämät, Puolustushallinnon ja Rikosseuraamuslaitoksen käytössä olevat kiinteistöt

Puolustushallinto toimittaa itse keräämänsä sähkön-, kaukolämmön- ja vedenkulutukset sekä aluevoimalaitosten polttoainekulutuksen tiedot. Rikosseuraamuslaitoksen käytössä olevia kiinteistöjä koskeva laskenta perustuu kulutusseurannassa olevien vastaavien kiinteistöjen ominaiskulutuksiin ja bruttopinta-aloihin.

Laskennassa on käytetty aina tarkimpia lähtötietoina saatuja lukuja, joita raportin kuvaajiin ja teksteihin on pyöristetty lukemisen helpottamiseksi.

Muutokset raportoinnin laajuudessa

Vuonna 2019 Rajavartiolaitoksen kohteet siirrettiin pääomavuokrakohteista kokonaisvuokrakohteisiin energian- ja vedenkulutuksen osalta, Rajavartiolaitoksen siirryttyä kokonaisvuokramalliin.

Raportoitavien indikaattorien oleellisuutta arvioitaessa typenoksidi- (NOx), rikkidioksidi- (SO₂) ja hiukkaspäästöjen raportoinnista on luovuttu vuonna 2017. Näiden päästöjen raportoinnin poisjättämiseen vaikutti myös luotettavien lähtötietojen puute.

Sähkön ja lämmön ominaiskulutus

Raportoitu lämpöenergian ominaiskulutus on sääkorjattu (normitettu Jyväskylä) lämmitystarveluvulla normaalivuoteen. Laskennassa käytettävät paikkakuntakohtaiset lämmitystarveluvut julkaisee vuosittain Ilmatieteen laitos.

Kokonaisenergiankulutus

Raportoitu kokonaisenergiankulutus kuvataan GRI-standardin suosituksen mukaan jaettuna suoraan ja epäsuoraan energiankulutukseen.

Senaatti-kiinteistöjen suora energiankulutus muodostuu aluelämpölaitosten lämmöntuotannosta, joissa tuotettu lämpöenergia käytetään kokonaan rakennusten lämmittämiseen eikä energiaa myydä eteenpäin. Vuonna 2019 Senaatti-kiinteistöt omisti ja hallinnoi aluelämpölaitoksia, joissa tuotettiin lämpöä öljyllä, maakaasulla ja pelletillä.

Epäsuora energiankulutus koostuu ostetusta sähköstä, kaukolämmöstä ja kaukokylmästä. Myös rakentamisen energiankulutus lasketaan mukaan epäsuoraan energiankulutukseen.

Vesi

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämän kiinteistökannan vedenkulutus lasketaan kertomalla toteutunut veden ominaiskulutus Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden bruttoneliömäärällä. Senaatti-kiinteistöjen kokonaisvedenkulutus lasketaan lisäämällä edelliseen pääomavuokrakohteiden vedenkulutus asiakkaan itse toimittamien tietojen perusteella tai kertomalla pääomavuokrakohteiden bruttopinta-ala kulutusseurannassa olevien vastaavien kohteiden ominaiskulutuksella.

Päästöt ilmaan

Senaatti-kiinteistöjen hiilidioksidipäästölaskenta on toteutettu sähkönkulutuksen osalta markkinaperusteisesti ja kaukojäähdytyksen osalta sijaintiperusteisesti. Kaukolämmön osalta hiilidioksidipäästölaskenta on toteutettu sijaintiperusteisesti muuten, paitsi pääkaupunkiseudulla ostetun uusiutuvan kaukolämmön osalta, jolloin laskenta on toteutettu markkinaperusteisesti. Vuonna 2019 Senaatti-kiinteistöt hankki 99 % kaukolämmöstään pääkaupunkiseudulla uusiutuvalla energialla tuotettuna. Kyseessä on tietoinen ilmastonäkökulmasta tehty valinta ja tämän haluttiin näkyvän myös hiilidioksidipäästölaskennassa. Laskenta kuvaa olemassa oleviin lähtötietoihin perustuen mahdollisimman todenmukaista tilannetta. GRI-standardin määrittelemään puhtaasti markkinaperusteiseen päästölaskentaan tarvittavia kaikkien Senaatti-kiinteistöjen kaukolämmön tuottajien päästökertoimia ei ole saatavilla.

Senaatti-kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöistä selkeästi merkittävin on hiilidioksidipäästöt. Raportoinnin ulkopuolelle on siten rajattu seuraavat kasvihuonekaasupäästöt: CH₄, N₂O, HFCs, PFCs, SF₆ ja NF₃. Senaatti-kiinteistöjen hiilidioksidipäästöt raportoidaan ja lasketaan GRI-standardin ohjeistuksen mukaisesti Greenhouse Gas Protocol -standardin (GHG Protocol) määrittelemällä tavalla. Hiilidioksidipäästöt jaetaan suoriin (Scope 1), epäsuoriin (Scope 2) ja muihin epäsuoriin (Scope 3) päästöihin. Koska raportointi kattaa pelkästään hiilidioksidipäästöt, kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitallistamiselle GWP-arvojen avulla ei ole tarvetta ja siksi kasvihuonekaasupäästöt raportoidaan yksikössä CO₂yksikön CO₂e sijaan.

Suorat päästöt (Scope 1) sisältävät Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien aluelämpölaitosten hiilidioksidipäästöt. Epäsuorat päästöt (Scope 2) sisältävät Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämiin kiinteistöihin ostetun energian (lämpö, sähkö ja kylmä) tuotannosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Muut epäsuorat päästöt (Scope 3) sisältävät Senaatti-kiinteistöjen pääomavuokrakohteisiin ostetun energian tuotannosta, rakennustyömailla kulutetun energian tuotannosta sekä Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön työmatkustamisesta aiheutuneet päästöt.

Alueellisten lämpölaitosten hiilidioksidipäästöjen arviot perustuvat polttoainekohtaisiin ominaispäästöihin sekä vastaavan kokoluokan lämmityslaitosten tehokkuuteen. Lämpölaitosten mahdolliset saneeraukset eivät näy päästölaskennassa, koska niistä ei ole saatavilla koottua tietoa. Kuitenkin primääripolttoaineen kulutuksen muutokset ja polttoaineen vaihdokset huomioidaan laskennassa. Vuoden 2019 päästölaskennassa käytettiin Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaisia päästökertoimia (taulukko 1).

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden hiilidioksidipäästöjen laskenta perustuu energiankulutuksen seurantaan sekä tietoon käytetyistä energialähteistä, joiden mukaan laskennassa käytettävät päästökertoimet määräytyvät. Vuoden 2019 laskennassa käytettiin taulukossa 2 esitettyjä kertoimia. Sähköntuotannon päästöjen laskenta perustuu Senaatti-kiinteistöjen sähkönhankinnasta vastaavan Hansel Oy:n hiilidioksidin päästökertoimeen. Hansel Oy toimittaa sähkön Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämiin kohteisiin ja pääomavuokrakohteisiin ja vuonna 2019 sähkö oli 100 % uusiutuvilla tuotettua. Kaukolämmön osalta perusteena on Suomen kaukolämmöntuotannon keskiarvoiset päästökertoimet sijaintiperusteisesti yhteistuotannon ja erillistuotannon paikkakunnille. Poikkeuksena kuitenkin pääkaupunkiseutu, jossa 99 % ostetusta kaukolämmöstä tuotettiin uusiutuvalla energialla ja tämän kulutuksen osalta laskenta on suoritettu hyödyntäen palvelutuottajien (Helen, Vantaan Energia ja Fortum) päästökertoimia. Pääomavuokralaisten raportoitu aluelämmönkulutus perustuu mitattuun energiakulutukseen, ei primäärienergiaan. Tarkistus tähän on tehty takautuvasti myös vuosille 2016 ja 2017, minkä vuoksi luvut eroavat aiempina vuosina ilmoitetusta primäärienergiasta.

Rakentamisen ja työmatkustuksen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen laskentaa kuvataan vastaavien otsikoiden alla edempänä raportointi- ja laskentaperusteissa.

Taulukko 1. Päästökertoimet 2019 – Scope 1

	Päästökerroin	Yksikkö	Lähde
Aluelämpö, kevytpolttoöljy	263	kgCO₂/ MWh	Tilastokeskus
Aluelämpö, maakaasu	201	kgCO₂/ MWh	Tilastokeskus
Aluelämpö, hake ja pelletit	0	kgCO₂/ MWh	Tilastokeskus

Taulukko 2. Päästökertoimet 2019 – Scope 2

	Päästökerroin	Yksikkö	Lähde
Hansel ostosähkö	0	kgCO₂/ MWh	Hansel
Kaukolämpö, Suomen keskiarvo (yhteistuotanto)	164	kgCO₂/ MWh	Motiva
Kaukolämpö (uusiutuva Helen, Fortum ja Vantaan Energia)	0	kgCO₂/ MWh	Helen, Fortum ja Vantaan Energia
Kaukolämpö (erillistuotanto)	20-450 riippuen paikkakunnasta	kgCO₂/ MWh	Motiva

Rakentamisen ympäristövaikutukset

Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeiden tiedonkeruusta vastaa Ramboll Finland Oy, joka ylläpitää työmaiden kvartaaliraportointitiedoista koostuvaa tietokantaa. Tiedonkeruussa ovat mukana yli 1 M € uudis- ja peruskorjaushankkeet. Vuoden 2019 seuranta poikkesi aiemmista vuosista siten, että raportoinnin laajuus oli kattavampi ja uudis-, peruskorjaus- ja tilamuutoshankkeiden lukumäärä oli suurempi.

Työmaat toimittavat kvartaaleittain tiedot työmaan energian- ja vedenkulutuksesta, syntyneistä jätteistä ja niiden hyötykäyttöasteista sekä TR -mittausten tuloksista, tapahtuneista työtapaturmista ja ”läheltä piti” -tilanteista.

Rakennushankkeiden jätejaekohtaiset määrät, kokonaismäärä ja jatkokäsittely perustuvat suoraan työmaiden vuoden aikana raportoimiin arvoihin.

Raportoidut rakentamisen energian- ja vedenkulutuksen arvot perustuvat työmaiden kvartaaleittain ilmoittamiin kulutustietoihin, jotka perustuvat mittarilukemaan, laskutustietoon tai työmaahenkilökunnan arvioon. Energiankulutuksen osalta kerättävä tieto on jaoteltu sähkön (158 kg/MWh), kaukolämmön (164 kg/MWh), polttoöljyn (270,42 kg/MWh), nestekaasun (200,88 kg/MWh) sekä työkoneiden polttoaineiden (834,22 kg/MWh) kulutuksiin, joidenpäästökertoimet on esitetty suluissa.

Rakentamisen laskennalliset hiilidioksidipäästöt sisältävät työmaalla kulutetun ostoenergian ja suoran polttoaineiden kulutuksen. Energiankulutuksen osalta laskenta perustuu taulukossa 2 esitettyihin Suomen sähkön- ja kaukolämmön keskiarvoisiin päästökertoimiin.

Jäteraportointi

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden jäteraportointi perustuu maantieteellisiltä alueilta koottuihin jäteurakoitsijoiden raportoimiin jätetietoihin sekä Senaatin ylläpitämien kohteiden huoneistoalaan. Näiden tietojen perusteella kiinteistökannalle lasketaan ominaisjätekertymä (kg/huoneistoneliömetri).

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kokonaisjätemäärä lasketaan suhteuttamalla kerätyt jätetiedot ja niitä vastaavat huoneistoalatiedot varmennettuun kokonaishuoneistoalatietoon. Jätelaskennan pinta-alatietona käytetään huoneistoalaa, sillä sen arvioidaan kuvaavan parhaiten tilojen käytön ja jätemäärien suhdetta. Vuoden 2019 laskennassa käytettiin varmennettua Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätöksen mukaista kokonaishuoneistoalaa. Tilinpäätöksen tietojen mukaiset huoneistoalat poikkeavat alueesta riippuen jätetietojen keruun yhteydessä ilmoitetuista alueellisista huoneistoaloista. Koonnin piirissä saattaa siis olla kiinteistöjä, jotka eivät siihen todellisuudessa kuuluisi, koonnissa saattaa esiintyä puutteita tai koonnin piiristä on poistunut kiinteistöjä kiinteistökauppojen seurauksena. Tätä virhettä on korjattu laventamalla tai supistamalla alueellisesti ilmoitetut jätemäärät todellisen alueellisen huoneistoalatiedon avulla.

Vuonna 2019 hyötykäyttöasteisiin vaikuttivat oletukset, että erilliskerätty kartonki, pahvi, paperi, metalli, lasi ja erilliskerätty muovi oletettiin hyötykäytettävän materiaalina. Energiajäte sekä sekajäte päätyvät Suomessa lähinnä energiahyötykäyttöön, joten myös laskennassa näin oletettiin tapahtuvan, ellei jäteurakoitsijoilta saatu tarkempaa tietoa. Biojäte oletettiin aina hyödynnettävän materiaalina tai energiana. Erityisjäteluokkaan kuuluvien sähköelektroniikkaromun sekä lietteiden hyötykäyttö määritettiin ilmoitetun mukaisesti tai jos hyötykäyttötapaa ei oltu ilmoitettu, jätteenkäsittelytavaksi valittiin tuntematon. Vaarallisen jätteen sekä tietosuojajätteen hyötykäyttö noudatti samaa periaatetta. Muovi-, pakkaus- sekä puujäte sisällytettiin luokkaan ’muut’ ja ne on oletettu hyötykäytettäväksi ilmoitettujen hyötykäyttömenetelmien mukaisesti joko energiana ja materiaalina.

Työmatkapäästöjen laskenta

Työsuhdeautojen käytöstä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt on laskettu Senaatti-kiinteistöjen leasing–kumppanin toimittamien ajoneuvokohtaisten hiilidioksidin päästökertoimien sekä henkilökilometritietojen perusteella.

Työmatkoihin käytettyjen muiden (henkilökunnan omien) henkilöautojen ajokilometrit perustuvat Senaatti-kiinteistöjen matkakulukorvausjärjestelmän tietoihin. Päästökertoimina käytettiin näiden osalta VTT:n ylläpitämän LIPASTO-tietokannan keskimääräisiä suomalaisen henkilöautoliikenteen hiilidioksidin päästökertoimia, jotka perustuvat keskimääräisiin ajosuoritteisiin ja ajoneuvotyyppeihin (151 gCO₂/km).

Lentoliikenteen vastaavat henkilökilometrit sekä hiilidioksidipäästötiedot saatiin suoraan Senaatti-kiinteistöjen matkanjärjestäjän toimittamasta raportista, jossa on eritelty Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön lentomatkustustiedot vuodelta 2019.

Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön raideliikenteellä tekemien työmatkojen henkilö

kilometrit perustuvat VR:n toimittamaan vuoden 2019 kilometriraporttiin. Päästökertoimena käytettiin LIPASTO-tietokannassa ilmoitettujen Suomen rautateiden henkilöliikenteen Intercity- ja Pendolino-junien keskimääräisten hiilidioksidin päästökertoimien keskiarvoa (19,5 gCO₂/hkm).