Arvokiinteistöt
Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on lähes 600 suojeltua rakennusta Huolehdimme hallinnassamme olevien kiinteistöjen arvon säilymisestä yhteiskuntavastuun periaatteiden mukaisesti.
Oikein ajoitetuilla ja mitoitetuilla korjauksilla huolehditaan sekä kohteiden rakennustaiteellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä että tilojen jatkuvasta käyttökelpoisuudesta. Jatkuva käyttö antaa taloudellisen pohjan rakennusten kunnossapidolle ja korjauksille.
Arvokohteisiin kohdistuvat toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä museo- ja muiden viranomaisten kanssa. Toimimme suojeluun liittyvissä asioissa tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa.
Myös uudempaa rakennuskantaa arvokohteina
Suojeltujen rakennusten lisäksi ns. arvokiinteistöiksi on valittu joukko ilman virallista suojelustatusta olevia kohteita. Tällaisia rakennuksia ovat muu muassa Kiasma, Musiikkitalo ja Siida. Niitä hoidetaan samoin periaattein kuin suojeltuja rakennuksia.
Useita vaativia korjaushankkeita käynnissä
Kertomusvuonna ajankohtaisia hankkeita arvokohteissa olivat muun muassa:
- Kansallisarkiston julkisivujen korjaus
- Kiasman lasilankkuseinien uusiminen
- Smolnan peruskorjaus
Kansallisarkiston uudemman osan julkisivukorjaus valmistui. Haasteena ollut 1970-luvun rouhepintaisten elementtien uusiminen onnistui hyvin ja hanke huomioitiin muun muassa Betoni-lehdessä 4/2019 laajalla artikkelilla. Tutustu artikkeliin.
Modernin rakennuksen restaurointihenkistä peruskorjausta edusti myös 2019 valmistunut Kiasman lasilankkujen uusiminen. Hankkeessa nähtiin paljon vaivaa, jotta löydettiin juuri samanvärinen lasilankku kuin alkuperäinen, ettei rakennuksen arkkitehtuuri muuttunut lasilankun vaihtamisen seurauksena.
Smolnan peruskorjauksen suunnittelu käynnistettiin
Valtioneuvoston edustustilan Smolnan peruskorjauksen suunnittelu- ja tutkimusvaiheessa tehtiin väritutkimuksia keskeisissä juhlatiloissa. Rakennus on peruskorjattu edellisen kerran 1960-luvulla ja oletuksena oli, ettei alkuperäisiä sävyjä enää löytyisi. Konservaattorit onnistuivat löytämään lukuisia kerroksia eri aikojen sävyjä. Erikoisuutena useassa huoneessa on n. 1850-luvulle sijoittuva hyvin tumma, lähes musta vaihe.
Opinnäytetöitä arvokohteista
Arvokohteista löytyy myös hyviä aiheita opinnäytetöihin. Vuonna 2019 valmistui Valeria Pulkon 1800-luvun lopun betonikoristeiden ominaisuuksia ja korjauksia käsittelevä diplomityö, joka hyödyttää suoraan mm. Kansallisarkiston betonibalustereiden ja Säätytalon suihkulähteen tulossa olevia korjauksia.
Myös Mikko Nurkan rakennetekniikan diplomityö Louhisaaren kartanolinnan kattorakenteiden tutkimusmenetelmistä ja korjausmenetelmistä on suoraan käytettävissä suunnitteilla olevassa korjaushankkeessa.
Mikko Nurkan diplomityöhön voi tutustua tarkemmin.
Valtio restauroi -seminaari keräsi jälleen suuren joukon alan asiantuntijoita
Senaatti osallistui järjestyksessä toisen Valtio restauroi -seminaarin järjestelyihin. Suomenlinnassa järjestetty tilaisuus keräsi yli 200 restauroinnista kiinnostunutta osallistujaa ja striimausta seurasi lähes samankokoinen joukko.
Teemana oli restauroinnissa tarvittava tieto. Senaatin kohteista esiteltiin muun muassa Tieteiden talon ja Kansallisarkiston hankkeita. Luennot ovat katsottavissa jälkikäteen Museoviraston verkkosivuilla:
Konservointikohteita
Senaatin arvokohteiden joukossa on sisätiloiltaan rikkaasti koristeluja rakennuksia. Erityisen upeat koristemaalaukset löytyvät muun muassa Arppeanumin portaikosta, Säätytalosta ja Kansallisarkiston vestibyylistä, jotka kaikki ovat tunnetun koristemaalari Salomo Wuorion 1800-luvun lopulla laatimia.
Kansallisarkiston monivuotinen konservointi hanke aloitettiin
Vuonna 2019 aloitettiin Kansallisarkiston vestibyylin monivuotinen konservointihanke. Pinnoista otettiin näytteitä, joista tutkittiin muun muassa sideaineita, pigmenttejä ja kerrosten kuntoa. Konservointityö aloitettiin poistamalla maalausten pinnasta niihin myöhemmin lisätty lakka. Alta paljastuivat maalausten heleät värisävyt ja taitavat siveltimenjäljet.
Arppeanumin portaikon konservointia jatkettiin
Arppeanumin upeassa portaikossa jatkettiin seinäpintojen konservointia. Kun portaikon valaistusta parannettiin hienovaraisesti ja ikkunoita kunnostettiin, kirkastui koko portaikon ilme huomattavasti.
Louhisaaren kartanolinnan sisäkattojen konservointi
Louhisaaren kartanolinna on restauroitu 1960-luvulla ja sen jälkeen siellä on tehty vain vähän kunnostustöitä. Pinnat ovat kestäneet ihmeen hyvin museoajan kulutusta, mutta nyt oli silti aika aloittaa järjestelmällinen konservointi. Aikaisemmin oli konservoitu juhlasalin upeat 1600-luvun kattomaalaukset. Vuonna 2019 jatkettiin sisäkattojen konservointia koekäsittelyin ja ehostettiin muun muassa kuluneita kalkkirappauspintoja.
Historiatietoa rakennuksista
Senaatin arvokohteista ja kulttuuriympäristöistä voit lukea enemmän kotisivujemme Kulttuuriperintömme-osasta. Sivustolla esitellään valtion rakennushistoriallisesti arvokasta kiinteistöomaisuutta sanoin ja kuvin. Vuonna 2019 kohdevalikoima täydentyi muun muassa vankiloilla ja koulukodeilla.
Lisäksi sivustolla voi tutustua kohteista tehtyihin rakennushistoriaselvityksiin ja muihin raportteihin. Vuonna 2019 sivustolla julkaistiin 26 uutta raporttia.
Museoviraston hallussa olleet linnan ja museot siirtyvät Senaatti-kiinteistölle vuonna 2014. Pian tämän jälkeen käynnistettiin uuden tyyppisten rakennushistoriaselvitysten laatiminen niistä. Tavoitteena oli koota kaikki historiatieto yksiin kansiin sillä tarkkuudella, että se auttaa myös pienempien kunnossapitohankkeiden suunnittelua ja toteutusta.
Vuonna 2019 valmistuivat ensimmäiset selvitykset: Alikartano, Myllymäen torppa, Paikkarin torppa, Lyytikkälän talomuseo. Linnoista valmistui osaraportteja. Linnojen historia on niin pitkä ja huoneita paljon, että selvitykset on jaettava useaan osaan.
Valtioneuvoston linnasta valmistui kaksiosainen laaja selvitys, jonka toisessa osassa paneudutaan erityisesti eri aikaisiin rakenteisiin. https://testi-e2c55b704894.senaatti.fi/app/uploads/2019/06/VNL_Rakenne_RHS_2019.pdf
