Palkitseminen
Senaatissa on monenlaisia tapoja ja keinoja käytössä hyvästä työsuorituksesta palkitsemiseen. Rahallisen palkitsemisen lisäksi aineeton palkitseminen on tärkeässä roolissa.
Senaatin henkilöstön kuukausipalkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen ja siinä suoriutumiseen. Kuukausipalkka on kokonaispalkka, jonka osia ovat rahapalkka ja mahdolliset luontoisedut (puhelin- ja/tai autoetu).
Senaatin johdolla on sopimuspalkat, joissa ei ole tavanomaisista työsuhde-eduista poikkeavia etuuksia eikä lisäeläkejärjestelyjä.
Koko henkilöstö tulospalkkiomallin piirissä
Tulospalkkioiden maksamisen edellytyksenä on tavoitteena olleen kynnysarvon saavuttaminen. Vuonna 2019 se on budjetin mukainen vuokrakate.
Tulospalkkion suuruus määräytyy henkilökohtaisten tuloskorttien tulostavoitteiden toteumien perusteella. Kullakin kortilla tavoitteita voi olla yksikkö-, ryhmä- ja henkilötasolla.
Yhteisiä tavoitteita ovat esimiehillä esimiehisyyden tunnusluku, joka on oman yksikön henkilöstön näkemys esimiestyön toimivuudesta ja kiinteistöpäälliköillä energiatavoitteiden toteutuminen ja kiinteistöalueen käyttäjätyytyväisyys.
Tulospalkkio voi olla enintään yhden kuukauden palkan suuruinen. Toimitusjohtajan tulospalkkio voi olla enintään kolmen kuukauden palkan suuruinen.
Senaatissa aineettomia palkitsemisen muotoja ovat esimerkiksi osallistuminen toimialan toiminnan kehittämiseen ja laajat vaikutusmahdollisuudet, mahdollisuus oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen, laaja työhyvinvointitoiminta, kattava työterveyshuolto, eri elämäntilanteet huomioiva työnantajapolitiikka ja hyvä esimiehisyys.
Kannustavat kertapalkkiot
Hyvästä työsuorituksesta voi saada kertapalkkion. Yleensä kertapalkkion perusteena on poikkeavan hyvä suoritus ja kertapalkkio voi olla yksilökohtainen tai tiimille annettu.
Palkitsemista kehitetään tiiviisti yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa. Palkkausjärjestelmän kehittämisryhmä muun muassa hyväksyy tehtävien vaativuudet ja osallistuu palkkausjärjestelmän kehittämiseen.
Eläköityminen ja irtisanoutuminen
Eläkkeet määräytyvät valtion eläkelain mukaisesti eli senaattilainen voi omalla päätöksellään jäädä vanhuuseläkkeelle 63–68 vuoden välillä. Senaattilainen voi omalla päätöksellään jäädä vanhuuseläkkeelle täytettyään 63 vuotta huomioiden kuitenkin 1.1.2017 voimaan tullut eläkelakiuudistus.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja irtisanomiskorvaus on kuuden kuukauden palkka. Johtoryhmien jäsenten irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti.
Johdon palkitseminen
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten kiinteä palkanosa sisältää kuukausipalkan ja luontaisedut (auto ja puhelinetu) sekä lomarahan. Muuttuva osa on tulospalkkio.
Vuoden 2019 palkka- ja palkkiotiedot on esitetty alla olevassa taulukossa.
| Hallituksen jäsen | Palkkio (€) |
|---|---|
| Hannele Pokka (osallistunut 13/13 kokoukseen) | 17 050 |
| Kari Ruohonen (osallistunut 13/13 kokoukseen) | 13 570 |
| Markus Siltanen (osallistunut 14/15 kokoukseen) | 13 570 |
| Raimo Jyväsjärvi (osallistunut 10/13 kokoukseen) | 12 820 |
| Ulla Hiekkanen-Mäkelä (osallistunut 11/13 kokoukseen) | 13 070 |
|
Jaana Kulju (osallistunut 12/13 kokoukseen) Noora Vuorinen (osallistunut 1/13 kokoukseen) |
13 320 250 |
| Kuvaus | Palkkio (€) |
|---|---|
| Toimitusjohtajalle maksettu kiinteä palkan osa | 240 047 |
| Toimitusjohtajalle maksettu muuttuva palkan osa | 49 183 |
| Johtoryhmälle (ei sis. toimitusjohtaja) maksettu kiinteä palkan osa | 1 846 875 |
| Johtoryhmälle (ei sis. toimitusjohtaja) maksettu muuttuva palkan osa | 135 312 |
| Kuvaus | Palkkio (€) |
|---|---|
| Lakisääteisestä tilintarkastuksesta maksettu korvaus | 37 776 |
| Muut palvelut | 17 871 |