Toimintaympäristö
Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristössä keskeisiä muutostekijöitä ovat erityisesti työn murros, joka vie kohti monipaikkaista, yhteisöllistä ja yhteiskäyttöistä työympäristöä, uusien teknologioiden ja verkostomaisen toimintatavan tuomat mahdollisuudet sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät toimenpiteet ja pitkäntähtäimen suunnitelmat.
Myös julkisen sektorin taloudelliset muutospaineet jatkuvat, mikä on vaikuttanut valtion rakenteelliseen uudistumiseen jo useamman vuoden ajan. Uusia virastoja syntyy ja uudistukset jatkuvat. Tämä tarkoittaa lähes poikkeuksetta isoja ja joskus vähän pienempiäkin tilajärjestelyitä, korjaushankkeita ja myös uudisrakentamista.
Yhteiset työympäristöt yleistyvät
Valtionhallinnossa työskennellään entistä enemmän yli hallinnonrajojen yhteiskäyttöisissä tiloissa, ja digitaalisaation tuomat mahdollisuudet muuttavat väistämättä työympäristöjä ja työnteon tapoja valtiolla.
Alueellistamisen eli virastojen siirtämisen sijaan puhutaan nyt paikkariippumattomasta työstä, jossa korostuu työn organisointi monipaikkaisuutta ja paikkariippumattomuutta hyödyntäen.
Muutokset tarkoittavat yhä useammin myös kokonaan tai osittain tyhjeneviä tiloja ja kiinteistöjä. Viime vuosina valtionhallinnon muutosten vuoksi kiinteistöjä on vapautunut myyntiin aiempaa enemmän.
Myös turvallisuuteen liittyvät näkökulmat on otettava huomioon entistä tarkemmin. Tämä heijastuu Senaatin toimintaan, jossa asiakkaille tuotettavat turvallisuuteen liittyvät palvelut ovat kasvaneet merkittävään rooliin.
Valtion kiinteistöt hiilineutraaleiksi
Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja hyvään sisäilmaan liittyvät näkökulmat korostuvat tulevaisuudessakin.
Kestävän kehityksen yksi keskeisistä näkökohdista on ilmastonmuutos. Uudessa hallitusohjelmassa linjataan tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Merkittävin osa valtion suorista päästöistä syntyy kiinteistöistä.
Vuonna 2020 Senaatti aloittaa hiilineutraalisuusohjelman laatimisen valtion kiinteistöjä varten.
Keskeisiä toimenpiteitä ovat energiatehokkuus rakentamisessa, korjauksissa ja ylläpidossa. Myös kiertotalouden näkökulma vahvistuu entisestään, ja rakentamisessa Senaatti tekee ensimmäisiä tähän liittyviä kokeilujaan Porvoon verotoimiston uudistushankkeessa.
Senaatti on nostanut strategiassaan sisäolosuhdeongelmien nollatoleranssin keskeiseksi tavoitteekseen. Tavoitteena on siirtyä ongelmien korostamisesta terveyttä ja hyvinvointia edistäviin tiloihin. Haluamme olla rakentamassa rakentavaa keskustelukulttuuria eri osapuolten kesken. Panostukset ennaltaehkäisevään toimintaan ovat merkittävät, ja ennakoivat toimenpiteet rakennetaan yhdessä käyttäjien kanssa.
Läpinäkyvä ja oikeudenmukainen vuokramalli
Vuoden 2016 alussa otetiin käyttöön valtiolla omakustannusperusteinen vuokrajärjestelmä. Deloitten laatiman arvion mukaan vuokrajärjestelmä ja Senaatin toiminta suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin ovat eduskunnan tahdon mukaisia. Deloitten raportti sisälsi myös joitain vuokrajärjestelmän parannusehdotuksia ja lisäksi Senaatti itse tunnisti järjestelmässä kehitysalueita, jotka on vuokrajärjestelmän edelleen kehittämisessä otettu huomioon.
Tehtyjen muutosten seurauksena valtiolla on yhtenäinen vuokrajärjestelmä, joka perustuu kuluihin ja jonka seurauksena Senaatin valtioasiakkaiden vuokrauksen tulos laskee lähes nollaan vuoden 2020 alussa toteutettavan vuokranalennuksen jälkeen. Uusi järjestelmä on hyvä tapa jakaa kiinteistöihin kohdistuvat kustannukset läpinäkyvästi ja ennakoivasti. Vuokrien on oltava sellaisella tasolla, että kiinteistöt pystytään pitämään hyvässä kunnossa jatkossakin, sillä niillä pitää pystyä kattamaan kiinteistöjen peruskorjaukset ja ylläpito, kuten pienkorjaukset, kiinteistövero, huoltotyöt, jätehuolto, lämmitys ja sähkö.
Rohkeita kokeiluja
Senaatin visio Suomen valtiosta uusien työnteon tapojen ja työympäristöjen edelläkävijänä edellyttää tulevaisuudessa uusia kokeiluja, joista ajankohtaisena esimerkkinä on vuoden 2019 lopussa avautunut Työ 2.0 Lab Helsingissä.
Senaatin tiloissa olevia Sesam-yhteiskäyttötiloja löytyy Helsingistä ja Kuopiosta. Sesamien myötä Senaatti on avannut oman työympäristönsä koko valtionhallinnon käyttöön. Tavoitteena on kannustaa asiakasorganisaatiota pohtimaan mielekästä tilan käyttöä ja työteon tapoja ja tarjota mahdollisuus kokeilla monitilaympäristössä työskentelyä.
Myös ensimmäiset toteutukset virastojen aidosti yhteiskäyttöisistä tiloista ovat lähteneet liikkeelle muun muassa Porvoossa, jossa Vero ja Maanmittauslaitos yhdistävät työympäristönsä.
Poriin on suunnitteilla valtion ja Porin kaupungin yhteiskäyttöinen toimistotila, joka toteutuessaan olisi päänavaus kunnan ja valtion uudenlaisesta yhteistyöstä toimitila-asioissa.