Senaattilaiset

Senaattilaisia oli vuoden lopussa 405 (353).  Henkilöstömäärän kasvun nousu johtui etenkin Senaatin muuttuvasta roolista valtion palvelukeskuksena, mikä on tuonut mukanaan uusia tehtäviä muun muassa turvallisuuspalveluissa. Lisäksi kiinteistöpäälliköiksi valmentavaan Kisälli-ohjelmaan tehtiin suuri kertarekrytointi. Rakennuttamisessa suuria hankkeita johdetaan yhä enemmän itse Senaatin omana työnä ja ulkopuolisia rakennuttajakonsultteja käytetään aiempaa vähemmän. Tästä huolimatta yli 90 % Senaatin työtehtävistä ostetaan edelleen toimittajakumppaneilta.

Suurin osa työsuhteista vakinaisia ja kokoaikaisia

Henkilöstöstä suurin osa eli 97 % on vakituisessa työsuhteessa. Vakituisista 54 % on miehiä ja 46 % naisia. Määräaikaisissa työsuhteissa naisten osuus on 79 % ja miesten 21 %. Kokoaikaisia on 96 % henkilöstöstä, joista 54 % on miehiä ja 46 % naisia.  Osa-aikaisista työntekijöistä naisia on 56 % ja miehiä 44 %.

Henkilöstöstä vajaa 40 % on 50-vuotiaita tai sitä vanhempia, mikä johtuu vaativista asiantuntijatehtävistä, joissa edellytetään vankkaa työkokemusta ja joissa ohjataan isoa joukkoa palvelutuottajia ja toimittajakumppaneita. Senaattilaisten keski-ikä on 46,2 vuotta. Trainee-ohjelmiin on rekrytoitu kerralla suurempia henkilöstömääriä, mikä on jonkin verran alentanut keski-ikää. Ikäryhmässä 35 – 49-vuotiaat henkilöstöstä on yli 42%.

Lähtövaihtuvuus väheni hieman edellisistä vuosista ja oli 6,7 %. Vuonna 2019 eläkkeelle siirtyi kahdeksan työntekijää. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä pysyi viime vuoden tasossa ja oli 64,8 vuotta. Kaikkiaan Senaatista lähti 27 henkilöä ja uusia senaattilaisia tuli 77 henkilöä, mikä oli edellisvuotta reilusti suurempi. Lähteneistä 17 oli naisia ja 10 miehiä. Uusista senaattilaisia naisia oli 29 ja miehiä 48.

Kaikki lähtevät haastatellaan, ja lähdön syinä olivat muun muassa halu opiskella uusi ammatti, nähdä muita toimialoja ja yrittäjyyteen siirtyminen sekä yleisesti ottaen työmarkkinoiden vilkastumisen mukanaan tuomat mahdollisuudet.

 

Johtoryhmän kahdeksastatoista jäsenestä kolme oli naisia ja Senaatin hallituksen kuudesta jäsenestä puolet eli kolme oli naisia.

Rekrytoinnissa pyritään henkilöstön tasapainoiseen sukupuoli- ja ikärakenteeseen sekä toiminnan kannalta parhaaseen osaamis- ja koulutusrakenteeseen.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti.

Senaatin johto on sitoutunut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden noudattamista seuraa ja valvoo neuvottelukunta, joka käy myös vuosittain läpi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilanteen.

Neuvottelukunnassa käsitellään palkkatietoja kolmen vuoden välein

Toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi 2019

Senaatilla on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Siinä on työsuhteen laatuun, rekrytointiin, esteettömyyteen ja tiedon saavutettavuuteen, tehtävien ja työkuorman tasapuoliseen jakautumiseen, henkilöstön kehittämiseen ja työtehtävien monipuolistamiseen sekä kehitysryhmiin osallistumiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä, joita seurataan vuosittain. Suunnitelma asettaa tavoitteita myös esimiestyöskentelylle, yksiköiden väliselle tasa-arvolle, työn ja elämäntilanteiden yhteensovittamiselle, häirinnän poistamiselle ja ehkäisyyn sekä työhyvinvoinnin tukemiselle.

Henkilöstön yhtäläistä mahdollisuutta edetä työurallaan lisätään hyödyntämällä, monipuolistamalla ja syventämällä osaamista sekä laatimalla jokaiselle senaattilaiselle henkilökohtainen kehittymissuunnitelma tulos- ja kehityskeskusteluissa. Osaamiskartoituksen yhteydessä esimies ja työntekijä sopivat yhdessä kehittämistoimenpiteet.

Senaatissa ylläpidetään nykyistä hyvää tilannetta, jossa työolot sopivat naisille ja miehille sekä kaikille ikäryhmille. Tilannetta seurataan muun muassa henkilöstötutkimustulosten avulla. Yksiköiden tasa-arvoisuuteen kiinnitetään huomiota myös henkilöstökyselyillä.

Tasa-arvoisen ja asiallisen kohtelun varmistamiseksi työsuojelussa painotettiin puuttumista epäasialliseen kohteluun. Senaatissa on nollatoleranssi kiusaamiseen ja epäasialliseen kohteluun. Esimiesten valmennuksissa korostui edelleen haasteellisten tilanteiden asianmukainen käsittely ja vuorovaikutusosaamisen kasvattaminen. Uusille esimiehille kerrotaan asiasta omassa perehdytyskeskustelussa. Hajaantunut työskentely haastaa esimiehiä ja heille järjestettiin hajautetun työn virtuaalijohtamisesta valmennusta.

Palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen ja siinä suoriutumiseen

Jokaisella senaattilaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan ansioonsa työsuorituksellaan ja osaamisellaan. Työtekijälle voidaan maksaa kertapalkkio erittäin hyvästä suorituksesta tai osaamisesta. Koko henkilöstö on myös tulospalkkion piirissä, ja kaikilla on mahdollisuus saada omaan tuloskorttiinsa henkilökohtaisia tavoitteita. Tuloskorttiin asetetaan jokaiselle strategialähtöisiä tavoitteita vähintään 60 %. Palkitsemista kuvataan tarkemmin Hallinto ja johtaminen –osiossa.