Työhyvinvointiin panostaminen
Senaatti on jo pitkään panostanut henkilöstönsä työhyvinvointiin avoimella ja arvostavalla johtamisella sekä laajalla ja ennakoivalla työhyvinvointitoiminnalla. Suunnitelmallinen yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tuottanut hyviä tuloksia. Lisäksi Senaatissa on otettu aktiivisesti käyttöön uudenlaisia työnteon käytäntöjä, joilla vaikutetaan myös suorituskykyyn, sitoutumiseen ja työhyvinvointiin.
Vuonna 2019 senaattilaisten työhyvinvointi-indeksi on laskenut hieman viime vuodesta, mutta oli edelleen ulkopuolista vertailunormia paremmalla tasolla.
Normiin verrattuna edelleen selvästi paremmaksi meillä koetaan muun muassa työtilat, työhyvinvointiin panostaminen, työvälineiden asianmukaisuus sekä strategian ja näkymien viestiminen.
Laadukas esimiestyö avain työhyvinvointiin
Laadukas ja henkilöstöä valtuuttava näkyy myös asiakkaille innostuneena ja asiakasomistautuneena toimintana.
Henkilöstön työhyvinvointi varmistetaan valmentavalla ja yksilön erilaisuutta kunnioittavalla johtamisella. Esimiestyöskentelymme peruspilareita ovat rehellisyys, luottamus ja kunnioitus sekä välittämisen kulttuuri, jolloin epäkohtiin puututaan heti. Johtamisessa korostuvat myös avoin vuorovaikutus ja selkeä tavoitteiden asettaminen sekä vastuun antaminen.
Kehityskeskustelut kaksi kertaa vuodessa
Keskusteluihin sisältyy myös kerran vuodessa tehtävä työssä kokonaissuoriutumista kartoittava suoritusarviointi, joka on osa palkkausjärjestelmäämme.
Osaamiskartoitus tehdään muutaman vuoden välein, ja ensimmäisen kerran se tehtiin uudessa muodossaan koko henkilöstölle vuonna 2017. Vuonna 2018 analysoitiin osaamiskartoituksen osoittamat talo- ja yksilötasoiset osaamisaukot. Yhdessä johdon ja esimiesten kanssa mietittiin jatkotoimenpidealueet ja keskeisimmät osaamisen painopistealueet. Näistä tuotettiin osaamisen kehittämissuunnitelma osana resurssisuunnitelmaa. Resurssisuunnitelmaa tarkastellaan vuosittain.
Esimiestyötä tuetaan Senaatissa valmennuksellisin keinoin, minkä lisäksi esimiehillä on käytössään tarvittavat työkalut ja tukiverkosto työterveyshuollon kanssa sekä mahdollisuus mentorointiin ja coachaukseen.
Työntekijät arvioivat myös esimiehensä työtä vuosittain henkilöstötutkimuksessa. Esimiehisyyden indeksi notkahti hivenen tänä vuonna, mutta on pysynyt edelleen hyvällä tasolla. Seurantamittari on ollut jo pitkään Senaatin yksi strategisista mittareista.
Työtyytyväisyys edelleen Suomen asiantuntijanormia paremmalla tasolla
Senaatti seuraa säännöllisesti henkilöstönsä työtyytyväisyyttä. Vastausprosentti on 90.7 % ja se on ollut säännönmukaisesti yli 80 % useamman vuoden ajan.
Viime vuodesta perehdyttäminen, työyksikön/ tiimin kokema me-henki ja palautteen saanti ovat laskeneet ja tämä vaikuttaa indeksin tulokseen. Perehdyttäminen on koettu haasteelliseksi vuonna 2019 tapahtuneen henkilöstömäärän kasvun takia. Esimiehisyyden indeksi on laskenut viime vuodesta jonkun verran, mutta sekin on hieman normia paremmalla tasolla.
People Power –indeksi, joka kuvastaa henkilöstön kokonaistyytyväisyyttä on laskenut A+ eli tyydyttävä+-tasolle. Viime vuonna kokonaisuustyytyväisyys oli hyvä-tasoa. Ulkoinen vertailunormi paranee myös vuosittain eli viime vuoden hyvällä tuloksella emme olisi nyt saavuttaneet samaa tasoa kokonaisvertailussa.
Viime vuosiin selkeä parannus on siinä, ettei liika byrokratia ja muodollisuus nouse enää esille. Syksyllä aloitettu byrokratian purku -projekti on selvästi luonut uskoa byrokratian todelliseen vähentämiseen tulevaisuudessa.
Avoimissa kommenteissa “Mitkä asiat on hoidettu työpaikallasi hyvin?”-kysymyksessä eniten kiitosta saavat työskentely-ympäristö ja työskentelyvälineet. Monet kiittelevät esimiestä hyvästä esimiehisyydestä sekä kokevat tiimihengen hyväksi ja työkaverit mukaviksi. Samoin moni kokee, että henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan ja työhyvinvointi on hyvällä tasolla ja henkilöstön kehittämiseen panostetaan riittävästi. Joustavuuden lisääntyminen koetaan positiivisiksi asioiksi.
Henkilöstötutkimustuloksia verrataan muihin asiantuntijaorganisaatioihin ja kaikki Senaatin indeksit ovat selvästi normia parempia, mikä on tavoitteenakin. Vain suorituskykyindeksi jäi hivenen normin alle.
Senaatissa jatkui myös tietotyöntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia tukeva projekti, jonka jatko-osaa pilotoitiin syksyllä.
Panostukset ennakoivaan terveydenhuoltoon
Senaatti järjestää henkilöstölleen liikuntakampanjoita, joissa käsitellään ajankohtaisia terveyteen liittyviä asioita ja tarjotaan mahdollisuus erilaisiin mittauksiin. Vapaaehtoiset kuntotestit järjestetään kolmen vuoden välein. Ikävuositarkastuksia on 30 ikävuodesta eteenpäin viiden vuoden välein ja eläkkeelle jäämisen kynnyksellä voi varata vielä ylimääräisen terveystarkastuksen. Työterveyshuollon kanssa on asetettu tavoitteet nimenomaan ennakoivalle työhyvinvointitoiminnalle.
Olemme savuton työpaikka jo vuodesta 2011 alkaen. Tupakan vieroituslääkkeet korvataan tupakanpolton lopettaneelle, jos on polttamatta sovitun ajan lopettamisen jälkeen.
Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus työfysioterapeutin konsultointiin omassa työpisteessään.
Ennakoivan työterveyshuollot kulut ovat hieman viime vuotta pienemmät. Sairauspoissaolopäivien määrän lasku on taittunut.
Työntekijät olivat vuoden aikana sairauden takia poissa keskimäärin 4,4 päivää/henkilö. Sairauspoissaoloprosentti laski hivenen edellisestä vuodesta ja se oli 1,76 %. Henkilöstöstä 51 % ei ollut vuoden aikana lainkaan poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi.
Senaatin työn luonteen vuoksi työssä tapahtuvat tapaturmat ovat vähäisiä. Tapaturmia sattui vuoden aikana 4. Tapaturmataajuus, eli poissaoloja aiheuttaneiden tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohti, oli 1,6. Vain yksi tapaturma aiheutti työstä poissaoloja.
