Sisäolosuhteet
Sisäolosuhteet ovat Senaatin uuden strategian keskiössä. Työ hyvien sisäolosuhteiden puolesta alkaa jo asiakkaiden tilaratkaisuja suunniteltaessa ja jatkuu läpi kiinteistöjen koko elinkaaren. Hyvät sisäolosuhteet edistävät työntekijöiden viihtymistä ja hyvinvointia ja sitä kautta lisäävät työn tehokkuutta. Niillä on myös kiinteistötaloudellisesti merkittävä rooli.
Olemme julistaneet nollatoleranssin sisäilmaongelmille.
Vuonna 2019 käynnistyi uusi strategiakausi ja yksi strategian kolmesta tavoitteesta on nollatoleranssi sisäolosuhdeongelmille.
Nollatoleranssiin liittyen panostamme erityisen vahvasti ennakoiviin toimienpiteisiin, jotta sisäilmaongelmilta vältytään kokonaan. Mikäli ongelmia ilmenee, toimimme sisäilmatoimintamallin mukaisesti entistä nopeammin ja voimakkaammin.
Vuonna 2019
- kasvatimme sisäilma-asiantuntijoiden ja kiinteistöpäällikköjen määrää
- panostimme sekä omien asiantuntijoidemme että myös asiakkaiden sisäilmavalmiuksien kasvattamiseen.
- kasvatimme ja vakiinnutimme laajamittaisen K9-koiratoiminnan
- loimme valtion asiakkaiden yhteisen sisäolosuhdetoimintaohjeen
- lähdimme rakentamaan avointa vuoropuhelua sisäolosuhteista eri osapuolten kesken.
Merkittävät panostukset sisäolosuhteisiin
Senaatti käytti vuonna 2019 sisäilmakorjauksiin yhteensä 38,6 milj. euroa (vuonna 2018: 38,7). Tästä summasta kunnossapidon sisäilmatutkimuksiin ja -korjauksiin käytettiin 15,6 milj. euroa ja investointeihin liittyviin sisäilmakorjauksiin 23,0 milj. euroa.
Sisäolosuhteiden parantamiseksi investointien ja kunnossapidon määrää kasvatetaan 250 milj. eurolla strategiakauden aikana.
Sisäolosuhdehaittojen kustannusten laskemiseksi ja seuraamiseksi kehitimme laskentamallin, jossa arvioidaan sisäolosuhdehaittojen aiheuttamat terveys-, tuottavuus- ja kiinteistökustannukset. Strategiakaudelle on asetettu tavoite sisäolosuhdekustannusten alenemisesta 40 milj. eurolla vuoteen 2022 mennessä. Asiakastyytyväisyystutkimusten ja talouslukujen perusteella arvioitu sisäolosuhdekustannusten aleneminen vuonna 2019 oli 21,5 milj. euroa. Toteuma oli huomattavasti 5 milj. euron vuositavoitetta parempi johtuen erityisesti työn tuottavuus -mittarin merkittävästä paranemisesta. Terveysmenojen osalta laskentatapaa täsmennetään vuoden 2020 aikana.
Sisäilmaponnisteluja vuonna 2019 kolmella saralla:
- Reaktiivisen toiminnan tehostaminen ja asiakkaan sitouttaminen yhteiseen sisäilmatoimintaan
- Ennakointitoimenpiteillä tilojen käytettävyyden ja hyvien sisäolosuhteiden varmistaminen
- Keskustelukulttuurin muutos ja alan kehittäminen.
Sisäolosuhdeongelmiin reagoinnin tehostaminen ja asiakkaan sitouttaminen
Senaatilla oli vuoden loppuun mennessä seitsemän alueellista sisäilma-asiantuntijaa. Lisäksi varauduimme nopeaan toimintaan lisäämällä palveluksessamme olevien koirien määrää ja tarjoamalla asiakkaillemme mittauspalvelua sisäilmaongelmien epäilyissä.
Teimme vuoden aikana 260 koirakäyntiä.
Koiria hyödynnetään myös tilojen ennakkotarkastuksessa silloin, kun vuokraamme tiloja asiakkaillemme muilta kiinteistöomistajilta.
Loimme valtiolle yhteisen sisäolosuhdetoimintaohjeen, jota pilotoitiin vuonna 2019. Ohjeen tavoitteena on varmistaa yhtenäiset menettelytavat, laadukas sisäilma, ennaltaehkäistä sisäilmasta johtuvia oireiluja ja haittoja. Ohje on vapaasti eri tahojen hyödynnettävissä.
Laajamittaista koulutusta
Senaatti järjesti kaikille 60 kiinteistöpäälliköilleen suunnatun ja varta vasten räätälöidyn 7 opintopisteen laajuisen sisäilmavalmennuksen, jonka ensimmäinen koulutuserä kolmesta saatettiin maaliin kertomusvuonna.
Kaikille senaattilaisille järjestettiin neljä nollatoleranssi-teemaan liittyvää luentoa. Rakennuttaja- ja kiinteistöpäälliköille ja näiksi pätevöityville järjestimme omia sisäilmaan liittyviä täsmäluentoja sekä verkkokoulutuksen sisäolosuhteiden huomioimisesta rakennuttamisessa.
Monia keinoja varmistaa sisäolosuhteet ennakoivasti
Senaatin vuonna 2017 kehittämän rakennuskatsastusmallin mukaisesti jatkoimme rakenteiden ja ilmanvaihdon katsastuksia vuonna 2019. Ensimmäinen kolmivuotinen kierros saatiin päätökseen. Kaikkiaan olemme nyt katsastaneet koko tavoitekantamme 419 rakennusta.
Seuraamme kohteiden sisäolosuhteita, kuten lämpötilaa, hiilidioksidipitoisuutta ja kosteutta nyt yli 200 rakennuksessa jatkuvasti. Tämä mahdollistaa poikkeavien olosuhteiden nopean havaitsemisen ja niihin puuttumisen.
Senaatti otti ensimmäisenä Suomessa pilottikohteissaan käyttöön kiinteistöjen ylläpidon olosuhdemallin, joka yhdistää rakennuksen tietomallin, olosuhdemittaukset, palvelupyynnöt ja käyttäjäpalautteen. Sen avulla voi entistä tehokkaammin havaita mahdolliset toimenpiteitä edellyttävät sisäolosuhdepoikkeamat.
Kertomusvuonna otimme käyttöön siivoojien sisäilmahavaintojen pikapalkkiomallin kohteissa, joissa on Senaatin järjestämät puhtauspalvelut. Julkisuudessakin runsasta kiinnostusta herättäneessä mallissa sellaisesta havainnosta, jolla on erityistä merkitystä sisäilmaongelmien ehkäisyssä, maksetaan palkkio.
Siivoojat tekivät sisäilman laatua heikentävistä asioista 300 havaintoa, joista 70 % johti palkkion maksuun.
Keskustelukulttuurin muutos ja alan kehittäminen
Avoimen keskusteluilmapiirin ja luottamuksen rakentamiseksi järjestimme Senaatin Suuri tuuletus -keskustelutilaisuuden Musiikkitalolla Helsingissä. Paikalla oli asiakkaitamme, yhteistyökumppaneita, päättäjiä ja median edustajia rakentamassa vuoropuhelua sisäilmateeman ympärillä. Tilaisuutta oli mahdollista seurata verkon välityksellä ja osallistua myös sitä kautta tilaisuudessa käytävään keskusteluun.
Olemme osallistuneet Valtioneuvoston kanslian Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman toteutukseen muun muassa toimittamalla Senaatin sisäilmatoimintaan liittyviä tietoja, malleja ja yhteenvetoja ohjelman käyttöön. Lisäksi olemme pitäneet kansallisilla foorumeilla seminaariesityksiä ja laatineet asiantuntija-artikkelin Senaatin sisäilmatoiminnan periaatteista.
Tilojen käyttäjille olemme järjestäneet keskustelutilaisuuksia, joissa on mukana alan asiantuntijoita ja osallistuneet myös asiakkaiden omille teemapäiville.
Olemme nostaneet aihetta esille myös sosiaalisen median kanavissamme.
Vuoden aikana kokosimme kotisivuillemme oman osion sisäolosuhteista ja asiantuntijamme julkaisivat aiheeseen liittyviä artikkeleita. testi-e2c55b704894.senaatti.fi/sisaolosuhteet/
Anne Korpi ja Pasi Pipatti: Sisäilma-asiat Suomessa 2018 ja tulevaisuuden näkymät. Sisäilmastoseminaari 2019. https://www.sisailmauutiset.fi/Sisailmastoseminaari_2019.pdf
Pasi Pipatti: Siivous ja kiinteistönhoito Senaatin sisäilmaongelmien nollatoleranssissa. Sisäilmapaja 2019. https://www.sisailmayhdistys.fi/content/download/4547/29475/version/1/file/PipattiPasi.pdf
Vuoden 2020 tavoitteet
Selkeä tavoite vuodelle 2020 liittyy sisäilmatiedonhallinnan kehittämiseen. Olemme tunnistaneet tarpeen niin ennakoivan kuin sisäilmaongelmatapaustiedon systemaattiselle keräämiselle ja raportoinnille. Lisäksi edelleenvuokrakohteiden asiakkaamme odottavat sisäolosuhteiden olevan mallikkaat myös näissä ei-Senaatin omistamissa kohteissa. Määrittelemme siksi ne tavoitteet ja toimenpiteet, joilla voimme turvata hyvät sisäolosuhteet myös edelleenvuokrakohteissa. Olemme myös tunnistaneet tarpeen ilmanvaihdon toiminnan varmistamisesta ja jatkuvasta paine-eroseurannasta. Näitä edesautamme vuonna 2020.