Työympäristöjen kehittäminen
Työympäristöjen kehittäminen ja uusien työnteon tapojen käyttöönotto jatkuivat valtiolla. Asiakkaat hyödynsivät laajasti Senaatin valtakunnallisen työympäristöyksikön tarjoamia johdon työympäristöpalveluja, joita sisällytettiin lähes kaikkiin merkittäviin ratkaisuprojekteihin.
Senaatti vahvisti kertomusvuonna monitieteistä osaajajoukkoaan uusilla asiantuntijoilla, mikä lisäsi entisestään johdon työympäristöpalveluiden kattavuutta ja mahdollisti asiakkaiden entistä monipuolisemman tukemisen työympäristömuutoksissa.
Keskeinen asiantuntijapalvelu on muutosjohtamisen tuki, jonka avulla tehtiin tutuiksi muuttuvia työnteon tapoja ja monitilaympäristössä toimimisen edellytyksiä. Ratkaisuprojektien hyvän asiakaskokemuksen varmistamiseen kehitettiin käyttöönotto- ja jälkiarviointituotteet, joilla varmistetaan, että työympäristöä käytetään suunnitellulla tavalla ja tavoiteltu toimintakulttuurin muutos toteutuu käytännössä.
Palvelumuotoilun keinoin kohti valtion yhteistä asiakaspalvelua
Senaatti laajensi asiakkaille tarjottavaa palveluvalikoimaansa palvelumuotoilulla, josta konkreettisena esimerkkinä on Lintulahdenkuja 2 uuden toimistorakennuksen asiakaspalvelutilojen suunnittelu.
Työympäristöistä tukea vaikuttavammalle toiminnalle
Senaatti on uuden strategian myötä alkanut yhä systemaattisemmin analysoida toimitilamuutosten vaikutusta asiakkaan toimintaan. Vaikuttavuusarvioinnit ovat keskeinen osa päätöksentekoa ja investointien priorisointia. Analysoinnin tuloksena on selvinnyt, että työympäristömuutosten toiminnalliset ja rahalliset hyödyt saattavat olla paljon suuremmat toimitilakustannusten nousuun nähden.
Vaikuttavuusarviointia on tehty erityisesti käyttösidonnaisissa tiloissa työskentelevissä organisaatioissa kuten poliisi, puolustusvoimat, vankilat. Kertomusvuonna vaikutusarviointia laajennettiin toimistoissa tietotyötä tekeviin organisaatioihin.
Lisää suorituskykyä tietotyöhön
Valtiolla on lähes 50 000 toimistotyötä tekevää henkilöä, joista 22 000 työskentelee monitilaympäristössä. Senaatin asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan 48 % kokee monitilaympäristön parantaneen suorituskykyään. Senaatti mittaa tietotyön suorituskykyä Fiksun työn (Smart WoW-) kyselyn avulla niissä asiakasorganisaatioissa, joissa on käynnissä työympäristöprojekti. Ennen ja jälkeen muutosten tehtyjen tutkimustulosten mukaan työntekijät itse kokevat, että monitilassa työt sujuvat paremmin, he ovat tehokkaampia ja tekevät parempaa laatua kuin aiemmin.
Toiminnallisten konseptien kehittämistä jatkettiin
Ratkaisuprojektien painopiste on siirtynyt vuoden aikana yhä enemmän kohti käyttösidonnaisia tiloja. Organisaatiokohtaisia toiminnallisia konsepteja tuotettiin käyttösidonnaisia erikoistiloja tarvitsevien asiakkaiden kanssa, kuten tutkimus-, kulttuuri- ja taidelaitokset sekä osa virastoista.
Valtakunnallisten konseptien kehittämistä jatkettiin muun muassa oikeushallinnon, poliisihallinnon, puolustusvoimien ja valtion koulukotien kanssa.
Valtion koulukotien toiminta- ja toimitilakonsepti konkretisoituu Vuorelan koulukodissa vuoden 2020 alkukeväästä.
Puolustusvoimien ensimmäiset uuden konseptin mukaiset, joustavat ja muunneltavat toimistotilat otettiin käyttöön joulukuussa 2019 Puolustusvoimien Järjestelmäkeskuksen Tampereen Aitovuoren toimipisteessä. Sen 300 työntekijää vastaavat muun muassa Suomen puolustushankinnoista ja armeijan materiaalin teknisestä hallinnasta.
Tehokkaat tilaratkaisut tuovat myös säästöjä
Uusilla työympäristöratkaisuilla tavoitellaan myös säästöjä valtion toimitilakustannuksiin. Senaatin säästötavoitteet etenivät odotettu nopeammin. Vuonna 2019 toimitiloissa, joissa asiakkaan työympäristöä oli kehitetty yhteisessä tilaratkaisuprojektissa, oli tilatehokkuus (m2/henkilötyövuosi) parantunut 35 %. Toimitilakustannukset henkilötyövuotta kohden (€/HTV) alenivat 7 %.
Mistä säästöt syntyivät vuonna 2019
Uudet tilaratkaisuprojektit 9 milj. euroa
Kiinteistöjen myynti 2 milj. euroa
Sovitut säästöt yhteensä 11 milj. euroa
Säästötavoite vuonna 2019 8 milj. euro
Yhteiskehittämistä yli hallinnon rajojen Työ 2.0 -hankkeessa
Valtiovarainministeriön (VM) vetämää Työ 2.0 -hanketta on viety eteenpäin koko valtionhallintoa osallistavasti VM:n, Senaatti-kiinteistöjen, Valtiokonttorin ja Valtorin yhteisellä työryhmällä.
Suurin ponnistus vuonna 2019 on ollut Työ 2.0 LAB-projekti, jossa tuotettiin yhteiskehittämisen tila valtionhallinnon organisaatioiden lisäksi myös muun julkisen sektorin ja yksityissektorilla toimivien sidosryhmien käyttöön.
Tavoitteena on organisaatiorajat ylittävän yhteistyön ja ilmiölähtöisen työskentelyn tukeminen. Kehittämisen avuksi muun muassa koulutettiin fasilitoijaverkosto ja isännän/emännän roolissa toimivat `hostit´ osallistujaorganisaatoista. Kyseessä on kaksivuotinen kokeilu, jonka onnistumista tullaan seuraamaan tutkimuksellisin menetelmin ja toimintakonseptia kehitetään jatkuvasti käyttäjäpalautteen perusteella eteenpäin. Tutustu TYÖ 2.0 Labiin.
Valtiolla töissä – yhteisissä tiloissa vuoden keskeinen kehitysteema
Työn tekeminen ja tilojen käyttö valtiolla on isojen muutosten edessä. Samaan aikaan kun työn tekeminen muuttuu paikasta riippumattomaksi, yhä useampi kansalainen asioi digitaalisesti.
Senaatissa on tuotettu strategia yhteiskäyttöisyyden edistämiselle valtionhallinnossa. Yhteiskäyttöisille tiloille laaditaan myös oma työympäristökonsepti, jossa otetaan huomioon valtion toimitilastrategian päivitys.
Ajankohtaisina esimerkkeinä ovat Poriin suunniteltu kaksitoista valtion virastoa ja useita Porin kaupungin toimijoita käsittävä yhteiskäyttövirasto ja Porvoossa Maanmittauslaitoksen ja Veron yhteiset tilat, joiden toteuttaminen aloitettiin vuoden 2019 aikana.
Toimitila- ja työympäristöjohtaminen haltuun
Keskeinen kehitysteema vuonna 2019 on ollut toimitila- ja työympäristöjohtaminen, jota on edistetty Senaatin sisäisillä koulutuksilla. Senaatin tavoitteena on, että asiakkaat antavat Senaatin hoidettavaksi toimitilajohtamiseen liittyviä tehtäviä. Työympäristöyksikkö edisti tätä tavoitetta perehdyttämällä asiakasorganisaatiot työympäristöjohtamisen kokonaisvaltaiseen toimintamalliin, jossa työympäristö (fyysisenä, virtuaalisena/digitaalisena ja sosiaalisena kokonaisuutena) otetaan käyttöön strategisena resurssina organisaation ydintoiminnan tueksi.