Jätteet ja pilaantuneet maa-alueet
Maailman ylikulutuspäivä saapuu vuosi vuodelta aikaisemmin, eli se päivä, jolloin globaali kulutus ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä yhden vuoden aikana. Vuonna 2019 maailman ylikulutuspäivä oli 29. heinäkuuta. Suomen vastaava ylikulutuspäivä oli jo 5. huhtikuuta.
Senaatin kiertotalouden painopistealueet ylläpitokohteissa ovat jätteiden vähentäminen ja hyödyntämisaste sekä rakennus- ja purkukohteissa materiaalien hyötykäyttö.
Jätteiden määrä Senaatin ylläpitämissä kohteissa väheni
Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa jätettä syntyi vuonna 2019 noin 3,95 kg huoneistoneliötä kohden (vuonna 2018 noin 4,4 kg). Yhteensä jätettä syntyi 9 112 tonnia, joka on noin 7 % edellisvuotta vähemmän (9 806 t vuonna 2018).
Suurimmat Senaatin toiminnasta aiheutuvat jätejakeet ovat sekajäte, biojäte, paperi, pahvi ja kartonki.
Kaikkien jätteiden kokonaishyötykäyttöaste oli 99 %, josta materiaalihyötykäyttöaste vuonna 2019 oli 22 % (25 % vuonna 2018). Jätteet hyödynnetään ensisijaisesti materiaalina, mutta mikäli materiaalihyödyntäminen ei ole mahdollista, jätteet hyödynnetään energiana. Jätteen polttamisesta saatu energia hyödynnetään sähköksi ja lämmöksi. Biojätteen lopullista hyödyntämismuotoa ei aina tiedetä ja se tilastoidaan hyödynnettäväksi “materiaalina tai energiana”. Kokonaisjätemäärän lisäksi syntyi 16 t (0, 2 %) vaarallisia jätteitä, jotka käsitellään ja hyödynnetään erikseen.
Green Office -ympäristöjärjestelmä kannustaa jätteiden lajitteluun
Kannustamme omaa henkilökuntaamme ja vuokralaisiamme jätteiden vähentämiseen ja lajitteluun muun muassa WWF Green Office -ympäristöjärjestelmän avulla. Uudet työnteon tavat monitilaympäristöissä kannustavat myös paperittomaan toimistoon.
Vastaamme asiakkaiden toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja korjauksissa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuollon järjestämisestä lainsäädännön ja kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Asiakkaat huolehtivat pääsääntöisesti oman toimintansa aiheuttamista erityisistä jätteistä kuten tietosuojajäte ja vaaralliset jätteet, joten nämä jätteet eivät sisälly Senaatin raporttiin.
Jätteiden hallinta rakennus- ja purkukohteissa
Senaatin tavoitteena 2019 oli saavuttaa jäteasetuksen mukaisesti 70 % materiaalihyötykäyttöaste rakennus- ja purkujätteen osalta. Senaatin rakennushankkeissa syntyi vuonna 2019 yhteensä 22 020 tonnia jätettä (5 700 tonnia vuonna 2018), josta 89 % päätyi materiaalihyötykäyttöön (76 % vuonna 2018).
Jätemäärät perustuvat työmaiden toimittamiin tietoihin ja hyötykäyttöasteet yhdistelmään työmaiden raportoimia hyötykäyttöasteita sekä hyötykäyttöasteiden oletuksia, riippuen jätetyypistä.
Senaatin työmailla lajiteltiin jätteitä yhteensä 15 eri jätejakeeseen. Lisäksi maa- ja kiviaineksia syntyi rakentamisessa yhteensä 110 005 tonnia. Maa- ja kiviainekset päätyvät työmailta tyypillisesti maantäyttöön.
Raportoidun jätteen määrä on noussut merkittävästi vuodesta 2018, koska seurantaan sisällytettiin myös osittaisia korjaus- ja tilamuutoshankkeita (2018 vain uudisrakennukset ja täysperuskorjaukset). Lisäksi vuonna 2019 oli muutama isompi purkuhanke, mistä syntyi runsaasti jätettä.
Pilaantuneet maa-alueet
Pilaantuneiden maiden kunnostukseen ja selvityksiin sekä rakennusten haitta-aine tutkimuksiin ja toimenpiteisiin käytettiin vuonna 2019 noin 1,4 miljoonaa euroa. Toimenpiteitä tehtiin 115 eri kohteessa.
Senaatti panostaa jatkuvasti ennakoivaan ympäristöriskien tunnistamiseen ja havaittujen ympäristövahinkojen korjaamiseen.
Ympäristöriskien torjunta ja ympäristövahinkojen korjaaminen ovat merkittäviä kustannusten aiheuttajia. Tavoitteena on säästää sekä ympäristöä että rahaa, ja oikeilla toimenpiteillä puhdistettavan maan arvoa voidaan myös lisätä.
Senaatti on aiempina vuosina kartoittanut kattavasti kohteet, joissa on epäilty riski maaperän pilaantumisesta tai pilaantuma on todettu. Vuonna 2019 pilaantuneiden maiden riskirekisteri päivitettiin ja sitä jatkokehitettiin kartoittamalla vuokralaisten ympäristölupia ja lisäämällä ne osaksi rekisteriä. Tavoitteena päivitystyössä oli parantaa maanomistajan ympäristö- ja kustannusriskien hallintaa. Tietoja voidaan hyödyntää jatkossa kohteiden jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa.
Kokonaisvaltaista vastuuta pilaantuneista maa-alueista
Senaatin on oltava selvillä hallinnassaan olevien alueiden tilasta, alueilla harjoitetusta toiminnasta ja toiminnan aiheuttamista riskeistä maaperälle ja pohjavedelle. Kun maa-alueita myydään tai vuokrataan, varmistamme, että maaperän tilaa koskevat merkinnät tehdään aluetta koskeviin kauppakirjoihin ja vuokrasopimuksiin.
Senaatti ylläpitää rekisteriä pilaantuneille maille tehtävistä toimista, jonka avulla hallinnoidaan maa-alueiden tunnistukseen, kartoitukseen ja puhdistukseen liittyviä dokumentteja. Jatkossa rekisteri pitää sisällään myös tiedot Senaatin kohteisiin myönnetyistä ympäristöluvista ja niitä koskevista velvoitteista.
Senaatilla on käytössä myös kustannusarviointityökalu kohteille, joissa ei ole syytä epäillä ympäristöteknistä riskiä, mutta joissa riskiä voidaan kuitenkin pitää mahdollisena. Työkalu auttaa kustannusriskien hallinnassa matemaattisia mallinnuksia hyödyntäen.
