Kestävä rakentaminen ja kiertotalous
Suomen valtion kunniahimoisena tavoitteena on olla kiertotalouden edelläkävijämaa vuoteen 2025 mennessä.
Senaatti tukee omilla toimillaan Suomen valtion tavoitteita ja on lähtenyt edistämään kiertotalouden periaatteita omassa toiminnassaan. Senaatin tavoitteena on nivoa ilmastovaikutusten ja kiertotalousnäkökulmien arviointi osaksi kaikkea päätöksentekoa sekä toimia kiertotalouden periaatteiden mukaisesti kaikessa toiminnassaan.
Asiaa on lähdetty viemään eteenpäin pilottihankkeiden kautta. Myös senaattilaisten osaamiseen on panostettu järjestämällä kaikille aiheeseen liittyvä pakollinen koulutus. Kiertotalouden periaatteita käytiin kertomusvuonna läpi myös asiakkaiden kanssa Green Office -tilaisuudessa.
Kun uusien rakennusten käytön aikainen energiantarve lähestyy nollaa, suurimmat päästöt seuraavien vuosikymmenien uusista rakennuksista ovat rakennusmateriaaleihin sitoutuneita päästöjä.
Rakennuksen rakentaminen muodostaa investointivaiheessa merkittävän päästökuorman. Rakentamiseen kohdistuvilla päästövähennystoimenpiteillä on merkittävä vaikutus Senaatin hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa.
Rakennuksen elinkaaren aikana aiheutuvat päästöt eli rakennuksen hiilijalanjälki ja rakennustyyppikohtaiset päästörajat on suunniteltu tulevan osaksi rakentamisen säädösohjausta viimeistään vuonna 2025.
Senaatti on aloittanut varautumisen tähän pilotoimalla hiilijalanjäljen arviointia rakennushankkeissa. Senaatti osallistuu myös ympäristöministeriön käynnistämään kansallisen laskentamenetelmän testaukseen. Ensimmäisessä vaiheessa laskelmilla on haettu tuntumaa päästöjen nykytasoon sekä ymmärrystä siitä, mihin kohtiin keskittymällä päästöjä on mahdollista ohjata tulevaisuudessa pienemmiksi.
Senaatti pilotoi kertomusvuonna kolmessa kohteessa hiilijalanjäljen laskentaa. Hiilijalanjälki kuvaa suunniteltavasta rakennuksesta aiheutuvaa ilmastovaikutusta eli muodostuvia hiilidioksidipäästöjä koko rakennuksen elinkaaren aikana.
Ensimmäisten arviointien tarkoituksena on ollut ensi sijassa tuottaa tietoa siitä, minkälaisissa arvoissa uudisrakennusten hiilijalanjälki vaihtelee ja mitkä seikat sen muodostumiseen vaikuttavat. Kun tietoa karttuu, voidaan tunnistaa, mistä suurimmat vaikutukset tulevat ja millä keinoilla ilmastovaikutusta pystytään tehokkaimmin pienentämään. Piloteissa merkittävimmiksi päästölähteiksi osoittautuivat lämmitysenergia, sähkön käyttö, perustukset, alapohjat, välipohjat, ulkoseinät ja talotekniikka.
Kiertotalouden edistäminen rakennushankkeissa
Senaatissa tehtiin vuoden 2019 aikana kiertotaloustiekartta siitä, mitä kiertotalous eri prosesseissa tarkoittaa ja millä toimenpiteillä voidaan edistää muutosta kohti kiertotaloutta. Haaste on suuri ja muutos tulee jatkumaan pitkään, mutta ensimmäisiä keinoja ja toimenpiteitä lähdettiin käytännössä hakemaan pilottihankkeissa vuoden 2019 aikana.
Vuonna 2019 keskityttiin työmaiden jätteiden lajitteluun sekä kierrätysmahdollisuuksien ja tavoitteiden kartoittamiseen kiertotalousohjelman mukaisesti.
Senaatin tavoite on nostaa rakennusjätteen kierrätysaste 80 %:iin. Joidenkin materiaalien kierrätysmahdollisuudet ovat edelleen hyvin rajalliset, ja toisinaan lain minimitavoitteenkin (70%) saavuttaminen vaatii ponnisteluja.
Rakennusjätteiden kierrätyksen parantamiseen tähtäävää uutta purkukartoitusmenettelyä (YM, 2019) sovellettiin ja testattiin kahdessa Senaatin kohteessa vuoden 2019 aikana.
Senaatti on ollut mukana myös Suomen muovitiekartan toteuttamisessa yhdessä ympäristöministeriön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Muovitiekartta tähtää muun muassa muovin fiksuun, säästeliääseen käyttöön, muovin kierrätyksen parantamiseen ja muoviroskan hallintaan.
Muovi on otettu teemaksi muutamassa käynnissä olevassa Senaatin rakennushankkeessa.
Kahdessa tilamuutoshankkeessa pilotoitiin kiertotalousperiaatteita. Porvoossa ja Joensuussa meneillään olevissa hankkeissa on panostettu suunnitteluvaiheessa uuden ratkaisun kehittämiseen vanhaa säästäen ja jalostaen. Muutostöissä syntyvän jätteen määrää on pyritty pienentämään tutkimalla mahdollisuuksia saada käyttökelpoiset yli jäävät rakennusosat ja kalusteet uudelleen käyttöön muualla.
Vuonna 2020 Senaatin omaa toimintaa sekä palveluntarjoajia ja urakoitsijoita ohjaamaan tehdään tilaratkaisujen ja työympäristökehittämisen sekä rakennuttamisen kiertotalousohjeet. Samalla Senaatti osallistuu Sitran ja Green Building Council Finlandin kiertotalousvalmennukseen pilottihankkeella.
Haluamme parantaa rakennusmateriaalien kierrätystä ja kiinnittää huomion siihen, milloin kannattaa säilyttää ja korjata, milloin taas purkaa. Testaamme uudenlaista lähestymistapaa Porvoon virastotalon remontissa, joka on myös yksi muovitiekarttapiloteistamme.
”Tavoitteena on kiertotalouden periaatteiden mukaisesti suunnitella ja toteuttaa rakennustyöt niin, että olemassa olevia rakenteita, rakennusosia, tekniikkaa ja materiaaleja voi säilyttää ja käyttää uudelleen”, rakennuttajapäällikkömme Janne-Pekka Niininen sanoo.
RTS-ympäristöluokitus ohjaa kestävää rakentamista
Vuonna 2019 kolme Senaatin kiinteistöä – Ateneumin taidemuseo, Hanasaaren kulttuurikeskus ja Senaatin päätoimipaikka Lintulahdenkujalla, saavuttivat ensimmäisinä suomalaisina kiinteistöinä käytönaikaisen RTS-ympäristöluokituksen. Lisäksi RTS-luokitus myönnettiin Musiikkitalolle.
RTS-ympäristökriteerit sisältävän RT-ympäristötyökalun hyödyntämistä jatkettiin kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen ohjaamiseksi soveltuvissa rakennushankkeissa ja tilamuutoksissa.
Suomalais-venäläisen koulun uudishanke on ensimmäisenä hankkeena hakemassa auditoitua ympäristöluokitusta. Kriteeristö sisältää vaatimuksia energiatehokkuudelle, elinkaaren ympäristövaikutuksille, sisäolosuhteille, ylläpidettävyydelle sekä kosteuden- ja puhtaudenhallinnalle.
Rakentamisen ympäristövaikutusten tunnusluvut perustuvat Senaattin rakennushankkeiden tietokantaan. Lähtökohtaisesti kaikki yli miljoonan euron rakennushankkeet raportoivat kvartaaleittain energian- ja vedenkulutuksestaan, syntyneistä jätteistä sekä TR-tuloksista ja tapaturmista. Vuonna 2019 raportoinnin laajuus kattoi uudishankkeet, peruskorjaushankkeet sekä tilamuutoshankkeet. Vuoden 2019 aikana oli yhteensä 14 uudishanketta, 10 korjaushanketta ja 8 tilamuutoshanketta.
Lue rakennustyömaiden jätteidenhallinnasta täältä.
Lue rakennustyömaiden työturvallisuudesta täältä.
Rakentamisen energian- ja vedenkulutus sekä hiilidioksidipäästöt
Rakentamisen kokonaisenergiankulutus Senaatin työmailla vuonna 2019 oli noin 6 917 MWh, josta aiheutui hiilidioksidipäästöjä noin 3 249 tonnia. Kokonaisvedenkulutus työmailla oli noin 3 447 kuutiota. Kulutuslukemat perustuvat työmaiden raportoimiin kulutuksiin, mitkä voivat perustua laskutustietoon, mittarilukemaan tai arvioon.
Vuonna 2019 tiedonkeruun perusteita on muutettu, joten kulutustiedot eivät ole vertailukelpoisia vuoteen 2018 verrattuna.
