Kiinteistökehitys ja -myynti
Senaatin vastuulla on valtiolle tarpeettomien kiinteistöjen myynti ja kehittäminen uuteen käyttöön. Valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä voidaan luopua ja omistukseen sidotut pääomat vapautetaan yhteiskunnan muihin tarpeisiin.
Teemme vuosittain noin 80–120 kiinteistökauppaa, joista saatavista myyntituloista 80 – 90 % osuus tulee arvokohteiden kaupoista, jotka edustavat lukumäärältään noin 10 – 20 % kaikkien vuoden kauppojen määrästä.
Vuonna 2020
- Koronapandemian vaikutukset Senaatin kiinteistömyyntiin jäivät vähäisiksi.
- Teimme 83 kiinteistökauppaa, joiden yhteenlaskettu kauppahinta oli 59,2 milj. euroa.
- Kiinteistökehittäminen ja -myynti on ollut tuloksellista: viimeisen kuuden vuoden myyntitulot ovat olleet yli 960 milj. euroa.
- Asema-alueiden kehittäminen eteni usealla paikkakunnalla.
Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin toiminnan kehittämisen painopistealueena vuonna 2020 oli laajojen aluekehityskohteiden sekä asema-alueiden kiinteistökehittäminen. Merkittäviä aluekehityskohteita olivat kokonaiset uudet kaupunginosat – kuten esimerkiksi Helsingin Keski-Pasila, Espoon Otaniemi, Turun Pihlajaniemi ja Tuusulan Rykmentinpuisto – sekä 22 asema-aluetta aina Hangosta Rovaniemelle asti.
Senaatin kiinteistökehitys ja -myynti lukuina
Vuoden 2020 aikana tehtiin 83 kiinteistö- tai kiinteistöyhtiökauppaa, joiden yhteenlaskettu kauppahinta oli 59,2 milj. euroa.
Vuoden merkittävimmät kiinteistökaupat tehtiin pääkaupunkiseudulla. Tulevien vuosien kiinteistömyyntien valmistelu on edistynyt suunnitelmien mukaan eikä koronakriisin vaikutukset ole vaikuttaneet toimintaan merkittävästi.
Kiinteistöjen myynnin kehitys
| Kaikki myynnit yhteensä | 59,2 |
| Kohde | Myyntihinta (milj. euroa) |
| Helsinki, Mariankatu 23, kortteli | 13,6 |
| Helsinki, Kaartin Lasaretti kortteli | 11,5 |
| Helsinki, Vuorikatu 24 | 7,4 |
| Helsinki, Laivastokatu 20 | 4,9 |
Vuoden 2020 myyntivoitot olivat 31,9 milj. euroa ja myyntitappiot 7,5 milj. euroa. Tappiota tuottavien kohteiden myynneistä saimme 2,6 milj. euroa säästöä.
Vuoden 2021 kiinteistömyynnin tavoite on 100 milj. euroa.
Koronakriisin vaikutukset puhuttivat kiinteistöalalla
Vuoden aikana olemme koko kiinteistöalan tapaan yrittäneet hahmottaa, miten koronakriisi vaikuttaa meidän ja koko toimialamme tulevaisuuteen. Koronakriisin välittömät vaikutukset näkyvät lähes kaikilla kiinteistömarkkinoiden osa-alueilla: tilankäytössä, kiinteistösijoittamisessa ja rakentamisessa. Vuoden aikana toimijoiden päähuomio on kriisin akuuteissa vaikutuksissa vuokralaisten tilanteeseen sekä erilaisten kiinteistöjen arvonmuodostukseen ja likviditeettiin. Samaan aikaan mielenkiinto kohdistui enenevästi myös pidemmän tähtäimen mahdollisiin muutoksiin erilaisten tilojen tarpeessa ja käyttötavoissa.
Koronakriisin vaikutuksia pohdimme Senaatin Tori 2020 -tapahtumassa syyskuussa ja toimeksiannostamme KTI Kiinteistötieto teki tulevaisuuden vaikutuksista selvityksen, jonka raportti valmistui joulukuussa.
Tästä linkistä pääset lukemaan koko raportin: Koronakriisin vaikutukset kiinteistö- ja rakennusalaan
Helsingissä sijaitsevan Uudenmaan kasarmin myynti käynnistyi
Käynnistimme Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan Uudenmaan kasarmin kiinteistön myynnin. Kokonaisuuden kerrosala on noin 8000 k-m2.
Kohteessa on käynnissä asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on mahdollistaa rakennusten käyttötarkoituksen muutos sekä kahden uuden asuinrakennuksen rakentaminen. Toinen uudisrakennusoikeus noin 3000 kerrosneliömetriä tulee Senaatin omistamalle tontille ja toinen noin 2000 kerrosneliömetriä samassa korttelissa olevalle Kruunuasuntojen tontille. Vanhat rakennukset sisätiloineen suojellaan. Voimassa olevassa asemakaavassa yleisille toiminnoille varatut rakennukset muutetaan liike-ja toimitilakäyttöön, esimerkiksi toimistoksi tai hotelliksi. Kohteen uusi omistaja selviää kauppaneuvotteluiden päätyttyä vuoden 2021 aikana.
Lue lisää Uudenmaan kasarmin kehittämisestä ja myynnistä.
Kahdelle toimistorakennukselle haetaan uutta omistajaa Helsingin Katajanokalla
Helsingin Katajanokalla osoitteessa Kanavakatu 3 sijaitsevasta kiinteistöstä käynnistyi syksyllä 2020 tarjouskilpailu. Kokonaisuuteen kuuluu 2918 m2 suuruinen tontti ja sillä sijaitsevat kaksi ulkoministeriön käytöstä poistuvaa toimistorakennusta.
Rakennukset ovat olleet vuodesta 1989 alkaen ulkoministeriön käytössä. Voimassa oleva asemakaava KTYV (Liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue) mahdollistaa erilaisia käyttötarkoituksia. Kohteen uusi omistaja selviää kauppaneuvotteluiden päätyttyä vuoden 2021 aikana.
Lue lisää Kanavakadun kohteiden historiasta ja myynnistä:
Satavuotiaat kaunottaret saavat uuden alun
Senaatti kiinteistot myy kaksi toimistorakennusta helsingin katajanokalla
Myytyjä arvokohteita vuonna 2020
Toimistokortteli, Helsinki Kruunuhaka
Senaatti-kiinteistöt ja ICON Corporation Oy:n konkurssipesä tekivät kertomusvuonna Helsingin Kruunuhaassa sijaitsevasta Mariankatu 23 korttelin myynnistä lopullisen kiinteistökaupan aikaisemmin solmitun esisopimuksen mukaisesti. Kauppahinta oli 13,6 milj. euroa. Uusi omistaja on suunnitellut toteutettavansa kohteeseen asuntoja sekä hotellin.
Kiinteistökaupan jälkeen konkurssipesä myi kohteen edelleen erillisillä kaupoilla, joissa ostajana oli Samla Capital Oy:n hallinnoimat rahastot, Samla Asunnot Ky ja Samla Toimitilat II Ky.
Mariankadun korttelikokonaisuuden rakennukset on suunnitellut arkkitehti Evert E. Lagerspetz, ja ne ovat valmistuneet vuonna 1885.
Kaartin Lasaretti korttelikokonaisuus, Helsinki
Helsingin Hietalahdessa sijaitsevan Kaartin Lasaretin korttelikokonaisuus myytiin kotimaiselle kiinteistökehitys- ja sijoitusyhtiö HGR Property Partners Oy:lle. Kauppahinta oli 11,5 miljoonaa euroa.
HGR Property Partnersin suunnitelmana on kehittää Kaartin Lasaretin korttelia toimitilakäyttöön, avata aiemmin porttien sisälle sulkeutunutta korttelia helsinkiläisille, elävöittää aluetta sekä tuoda sinne lisää palveluita. HGR on saanut keväällä 2020 Helsingin kaupungilta kehittämisvarauksen Hietalahdessa sijaitsevaan Hietalahdenranta -nimiseen aluekokonaisuuteen. Kaartin Lasaretin korttelin hanke onkin tarkoitus liittää osaksi laajempaa Hietalahden alueen kehitystyötä.
Lue lisää Kaartin Lasaretin korttelikokonaisuudesta
Kiinteistökehityksessä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä ja uusia kaupunginosia
Kehitämme valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille ja alueille uutta elämää tehokkaasti, ammattitaitoisesti ja kestävästi. Toimimme markkinaehtoisesti liiketaloudellisin periaattein ja toimintaamme ohjaavia trendejä ovat muun muassa työnteon tapojen muuttuminen, kaupungistuminen sekä kestävä kehitys. Tavoitteenamme luoda kehityskohteistamme alueita, jotka ovat elinvoimaisia ja vahvistavat osaltaan kaupunkien sekä kuntien kilpailuetua vetovoimallaan. Kaupunkisuunnittelussa pinnalle nousee vahvasti esiin myös monikäyttöisyys ja yhteisöllisyys.
Hybridikorttelit vastaavat tähän kysyntään: kortteleissa asuu eri sukupolvia, on erilaisia asumismuotoja ja korttelin toimintoja voidaan muuttaa tarpeen ja kysynnän mukaan. Hybridikortteleissa on asumisen lisäksi liikkeitä, palveluita ja työpaikkoja. Tavoitteena on suunnitella arkkitehtonisesti yhtenäisiä, toimivia ja kestäviä kokonaisuuksia. Kehityskohteistamme tällaisia monipuolisia alueita ovat muun muassa Helsingin Keski-Pasila, Espoon Otaniemi ja Turun Pihlajaniemi.
Jokioisten kartanon satojen vuosien kukoistukselle etsitään jatkajaa, joka arvostaa alueen kulttuuriperintöä
Jokioisten kartanon myynnin valmistelu aloitettiin 2020 ja valmistelun aikana on tehty muun muassa vesi-, viemäri-, sähkö- ja lämpöverkostojen selvityksiä sekä rakennusten kuntoarvioita. Tämän lisäksi myytävällä alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa ja valmistelut rakennetun keskusta-alueen asemakaavoitusta varten aloitettiin yhteistyössä Jokioisten kunnan kanssa.
Jokioisten kartanon myynnin valmistelu tuli ajankohtaiseksi, kun Luonnonvarakeskus eli Luke luopui kolme vuotta sitten päärakennuksen ja useimpien talousrakennusten käytöstä. Luken tilatarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet, ja sen toimintoja on keskitetty Jokioisilla sijaitsevalle kampukselle.
Tavoitteenamme on löytää kohteelle uusi omistaja, joka ymmärtää alueen ainutkertaisuuden ja sen kulttuurihistorialliset arvot.
Tutustu lisää Jokioisten kartanon historiaan ja myynnin valmisteluun.
Otaniemessä yhdistyvät kaikki hyvän kaupungin edellytykset
Senaatilla on laaja maanomistus koko Espoon Otaniemen alueella, ja merkittävimpiä kehitettäviä alueita ovat Biologin kortteli, Kemistin kortteli ja Kivimiehen alue. Tavoitteemme on kehittää Otaniemestä entistä monipuolisempi ja elävämpi kaupunginosa, jossa opiskelu ja tutkimus ovat jatkossakin huomattavassa roolissa, mutta rinnalle tulee uutta elämää, asumista ja palveluita.
Koska alue on suuri, suunnittelu on hyvin pitkäjänteistä. Tarkoituksenamme on luovuttaa myyntiin sekä rakentamattomia tontteja että joitakin olemassa olevia rakennuksia uuteen käyttöön kehitettäviksi. Täydennysrakentamisella on mahdollista luoda uutta toimivaa kaupunkiympäristöä, johon eri aikojen historialliset kerrostumat tuovat oman erityispiirteensä.
Lue lisää Otaniemen kehittämisestä.
Heikkilän kasarmialueen ympärille rakentuu uusi merellinen kaupunginosa
Turun Pihlajaniemi on ollut viimeisen sadan vuoden ajan Puolustusvoimien käytössä, ja nyt Heikkilän kasarmialueelta vapautuneeseen ympäristöön suunnitellaan 5 000 asukkaan uutta kaupunginosaa. Asemakaavaluonnos Pihlajaniemen pohjoisosasta hyväksyttiin helmikuussa 2020.
Senaatti järjesti yhteistyössä Turun kaupungin kanssa laatu- ja hintakilpailun alueella sijaitsevan kolmen asuinkerrostalokorttelin toteuttamisesta syksyllä 2020. Kilpailun voittajien kanssa alkava kolmen korttelin kumppanuuskaavoitus aloittaa uuden Pihlajaniemen kaupunginosan toteuttamisen.
Kilpailu herätti laajaa kiinnostusta ja mukaan saatiin useita arkkitehtonisesti korkeatasoisia ja laadukkaita ehdotuksia. Kilpailuehdotusten arviointi perustui hinnan ja laadun kokonaisarviointiin. Töissä haettiin ihmisen mittakaavaista, monipuolista ja vaihtelevaa kaupunkirakennetta. Arvioinnissa painotettiin erityisesti kaupunkikuvallisia ratkaisuja, sekä arkkitehtonista ja toiminnallista laatua. Painopisteenä olivat myös monipuoliset asumisen ratkaisut ja korttelipihojen laatu, toiminnallisuus sekä viihtyvyys.
Lue lisää Pihlajaniemen alueen toteutuksesta ja kilpailun voittaneista ehdotuksista:
Turun Pihlajaniemen ensimmäisten asuinkortteleiden toteuttajakumppanit on valittu
Turku Pihlajaniemi
Senaatin Asema-alueet Oy
Senaatin Asema-alueet Oy:llä on kehitettävänään asema-alueita 22 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Kiinteistökehitysprojektit on käynnistetty jokaisella paikkakunnalla. Asema-alueiden kehittäminen on ollut hyvässä vauhdissa kuluvan vuoden aikana: kaavahankkeita on saatu edistettyä ja kahdella paikkakunnalla on jo käynnistetty ensimmäisten alueiden myynti. Senaatin Asema-alueet Oy:n operatiivisen toiminnan vakiinnuttaminen sekä asema-alueiden kiinteistökehitysprojektien edistäminen toteutuivat pääosin suunnitellusti.
Yhtiön tehtävänä on kehittää asema-alueita ja lopulta myydä kehitetty kiinteistöomaisuus. Lisätietoja ja ajankohtaista yhtiön toiminnasta sekä projekteista on luettavissa osoitteessa: testi-e2c55b704894.senaatti.fi/asema-alueet/
Kotkan keskustassa sijaitsevan merenrantakorttelin myynti käynnistyi
Käynnistimme vuoden 2020 lopulla tarjouskilpailun määräalasta Kotkansaaren uuden sisääntulotien yhteyteen kaavoitettavasta aloituskorttelista.
Tarjouskilpailun kohteena on noin 4400 m2:n rakentamaton määräala tulevasta keskustan korttelialueesta. Aloituskortteli on tarkoitus kaavoittaa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1), johon tavoitellaan rakennusoikeutta noin 6000 – 6500 k-m2.
Lue lisää kohteen myynti-ilmoituksesta: Kotka, asuinkerrostalokortteli – Senaatti
Kauklahden asema-alueen läheisyyteen rakentuu uusi asuinkerrostalojen korttelialue
Espoossa Kauklahden aseman läheisyyteen rakentuu uusi Lasihytin asuinalue. Suunnitelmissa on tiivis, keskustamainen kaupunkirakenne, johon tuodaan myös kylämäisiä piirteitä kohtaamispaikoilla, vaihtelevilla kattomuodoilla ja kerrosluvuilla. Lähes koko kaava-alue on osa maakunnallista kulttuuriympäristöä.
Espoon kauklahden lasihytin alueelle rakentuu uusi asuinkerrostalojen korttelialue
Oulun asemakeskuksen suunnitelmat edistyvät
Oulussa Senaatin Asema-alueet Oy ja Oulun kaupunki veivät yhteistyössä asemakeskuksen suunnittelutavoitteiden määrittelyitä eteenpäin. Visiona on toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti sekä arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja monipuolinen, useita eri toimintoja sisältävä asemakeskusalue, joka yhdistää keskustan ja Raksilan. Hankkeessa on käynnistymässä suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu. Tavoitteena on, että ensimmäisen osa-alueen asemakaavan muutos on hyväksytty vuonna 2022.
Oulun asemakeskuksen suunnitelmat edistyvät
Asema-alueiden kehitys eteni myös muilla paikkakunnilla
Seinäjoen Asemakeskuksen 1-vaiheen kehittämisestä pääasiassa kaupungin julkisten palveluiden käyttöön sovittiin kaupungin kanssa. Kuopion konepaja-alueesta tehtiin asemakaavahakemus Kuopion kaupungille ja Rovaniemen asemanseudun osalta käynnistettiin ideasuunnitelmahanke.
Senaatin Asema-alueet Oy keskitti omistamiensa asema-alueiden parkkipaikkojen vuokrauksen yhdelle taholle ja pysäköintioperaattoriksi valittiin Finnpark Oy. Tavoitteena on asema-alueilla pysäköivien autoilijoiden parempi huomioiminen sekä lyhyt- ja pitkäaikaisten sopimuspysäköintien mahdollistaminen. Yhteistyösopimus on voimassa kuudella eri paikkakunnalla Kemissä, Kokkolassa, Lahdessa, Seinäjoella, Porissa ja Rovaniemellä.
Osallistuimme loppuvuonna myös asemanseutujen kehittämiseen keskittyvään Fiksu Assa -hankkeen ja asemanseutujen kehittäjäverkoston järjestämään Asemanseutufoorumi-tilaisuuteen. Tilaisuudessa esiteltiin konkreettisia toimenpiteitä, työkaluja ja kaupunkien case-esimerkkejä ilmastoviisaiden asemanseutujen luomiseksi kotimaassa sekä ulkomailla.
Asemanseutufoorumin aineistot saatavilla – MAL-verkosto (mal-verkosto.fi)
Asemanseutufoorumi 2020 – YouTube
Lue lisää ajankohtaisista asioista verkkosivuiltamme. Ajankohtaista – Asema-alueet (senaatti.fi)