Kanavakatu 3:n kaksi vanhaa kaunistusta ovat kokeneet jo monia elämänvaiheita: ne ovat palvelleet niin varastoina kasvavan satamakaupungin sykkeessä kuin Suomen ulkopolitiikan kotipesänäkin. Mihin käyttöön kaksikko seuraavaksi muuntautuu – sitä ideoidaan nyt!
Klassisen kaunis ja moderni. Rouhean särmikäs ja historiallinen. Yhteisikää reippaasti yli kaksisataa vuotta. Katajanokan Kanavakatu 3:n kaksi omaleimaista rakennusta ovat muovautuneet ajan saatossa omistajiensa tarpeiden mukaan.
Punatiilinen, matalampi kiinteistö rakennettiin 1898 Helsingin Makasiiniosakeyhtiön varastoksi. Vaalea, korkeampi rakennus nousi puolestaan vuonna 1929 Keskusosuusliike OTK:n eli entisen Osuustukkukaupan keskusvarastoksi. Molemmat muutettiin varastoista toimistoiksi 1980-luvun lopulla, ja siitä lähtien ne ovat tarjonneet komeat puitteet ulkoministeriön väelle.
Nyt nämä kaksi kiinteistöä ovat jälleen valmiita uuteen alkuun. Senaatti-kiinteistöt myy tämän ainutlaatuisen kokonaisuuden, sillä ulkoministeriön kaikki Helsingin-väki muuttaa täysin uudistettuun Merikasarmiin vuonna 2021. Rakennusten käytön suunnittelua helpottaa, että niiden historia tunnetaan hyvin. Senaatti on tehnyt molemmista kohteista rakennushistorialliset selvitykset.
”Tämä nykyisellä kaavalla myytävä Katajanokalla sijaitseva kokonaisuus on monien mahdollisuuksien kiinteistö upealla paikalla: merellisissä maisemissa ja aivan Helsingin keskustassa. Ylimmistä kerroksista avautuvat huikeat maisemat”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Jenna Kiukkonen.
Vaikka Kanavakatu 3:n kaksi rakennusta edustavat tyylillisesti eri aikakausia, ne muodostavat selkeän kokonaisuuden, johon voi suunnitella monenlaista uutta käyttöä. Tilaa rakennuksissa on ruhtinaallisesti, yhteensä noin 18 000 neliömetriä.
Asemakaavassa suojeltua punatiilistä makasiinia tai sen osia ei saa purkaa, mutta tyyliin soveltuvat muutokset ovat sallittuja. Uudempaa, vaaleaa rakennusta madallettiin 1980-luvun uudistuksessa.
”Ostaja saa vapaasti päättää kaavamääräysten puitteissa, mihin käyttöön rakennukset ottaa tai muuntaa”, Jenna Kiukkonen sanoo.
”Kiinteistön ostajalla on mahdollisuus herättää rakennukset jälleen uuteen loistoon. Katajanokka myös kehittyy vauhdilla.”
Senaatti on teettänyt alustavan ehdotuksen kiinteistöjen uudistamisesta toimisto- tai hotellirakennukseksi tai niiden yhdistelmäksi. Ostaja voi käyttää suunnitelmaa oman ideointinsa pohjana – myös rakennusten historia tarjoaa varmasti paljon inspiraatiota.
Helsingistä oli tullut 1870-luvulla Suomen suurin satamakaupunki. Eteläsatamaa laajennettiin kaupunkia halkovaa junarataa myöten Katajanokalle. Punatiilinen, vuonna 1898 rakennettu makasiini syntyikin kiivaasti kasvavan satamakaupungin tarpeisiin.
Rakennusmestari Elias Heikelin suunnitteleman makasiinin rakennutti Helsingin Makasiiniosakeyhtiö. Rakennus mietittiin sopimaan sentilleen käyttötarkoitukseensa: ensimmäinen kerros rakennettiin junanvaunun lattian korkeudelle, jotta tavaraa oli helppo lastata.
OTK osti makasiinin varastokseen 1938 ja lyhensi sitä noin kolmanneksella seuraavana vuonna, kun viereistä varastorakennusta laajennettiin.
Katajanokan laituri palveli tavarasatamana 1970-luvulle asti. Kun tavarankuljetus sataman kautta hiipui, alueen varastorakennuksille piti ideoida uusia käyttötarkoituksia. Makasiinista remontoitiin toimisto, ja ulkoministeriö muutti sinne vuonna 1989.
Alkuperäinen makasiini oli rakennusajankohtansa tyypillinen hyötyrakennus, joita ei ole säilynyt kovinkaan montaa. Toisen elämän makasiinille loi arkkitehti Matti Vuorio, joka vastasi toimistorakennuksen suunnittelusta. Hän korosti muutoksessa makasiinin persoonallisuutta hyötyrakennuksena: kaikilla elementeillä on tietty tehtävä, ja ne on jätetty näkyviin.
Vuorio säilytti uudistuksessa pääosin alkuperäiset julkisivujen seinärakenteet. Ensimmäisen kerroksen keskiosiin saatiin lisää luonnonvaloa sijoittamalla toisen kerroksen kattoon lyhtymäiset kattoikkunat, ja muutamat tavarankuljetusovet palautettiin ikkunoiksi. Näin kunnioitettiin rakennuksen alkuperäistä ilmettä.
Rakennuksista uudempi valmistui vuonna 1929 OTK:n keskusvarastoksi. Klassisen kaunista rakennusta ei ole suojeltu, mikä mahdollistaa makasiinia vapaammat muutokset. Niitä se onkin kokenut jo monesti historiassaan: sitä on esimerkiksi vuoroin korotettu kohti taivasta ja sitten jälleen madallettu.
Kauttaaltaan vaaleaksi rapattu ja naapuritaloja korkeampi keskusvarasto poikkeaa tyyliltään naapurirakennuksistaan. Varaston vaalea julkisivu on myös monumentaalisempi ja juhlavampi kuin mitä varastotoiminta olisi edellyttänyt. Julkisivussa on sekä klassisia että moderneja piirteitä. Rakennus oli yksi arkkitehti Georg Jägerroosin merkittävistä suunnittelutöistä.
Kun kauppa kasvoi, varastoa laajennettiin ja korotettiin 1939. Kuusikerroksiseen rakennukseen tehtiin peräti kaksi kerrosta lisää. Sitä myös pidennettiin, jotta se yhdistyi viereiseen makasiinirakennukseen.
Valkoinen keskusvarasto muuttui toimistoiksi samaan aikaan kuin punatiilinen naapurimakasiini. Myös valkoisen varaston muutokset suunnitteli arkkitehti Vuorio. Rakennuksesta purettiin kaavoittajan toiveiden mukaan kaksi ylintä kerrosta ja suuri osa 1930-luvun laajennuksesta. Katolle rakennettiin sisennetty ullakkokerros ja julkisivut yhtenäistettiin mukailemaan 1920-luvun ulkoasua.
Lisätiedot:
Myyntipäällikkö Jenna Kiukkonen
050 308 87 43
Kiinteistökehityspäällikkö Janne Marttinen
040 867 46 67
Myyntipäällikkö
Kiinteistökehitys ja -myynti
+358 50 308 8743
jenna.kiukkonen@senaatti.fihenkilölle Jenna Kiukkonen
Rakennushistoriallinen selvitys (RHS) on rakennussuojelun ja korjausrakentamisen avuksi tehty dokumentti tietyn rakennuksen historiasta sekä käytöstä ja muutoksista eri aikoina.
Rakennushistoriallinen selvitys auttaa huomioimaan rakennustaiteelliset näkökohdat rakennuksen peruskorjauksen suunnittelussa. RHS tehdään yleensä kaikista suojelluista rakennuksista sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävistä kohteista ennen peruskorjaussuunnittelun käynnistämistä.
Tutustu Kanavakadun rakennushistoriallisiin selvityksiin:
Kanavakatu 3 AB (1929), rakennushistoriallinen selvitys 2012
Kanavakatu 3 C (1898), rakennushistoriallinen selvitys 2013
Lue myös artikkeli: Rakennusten salatut elämät paljastuvat historiaselvityksessä
Molemmat myyntiin tulevista rakennuksista ovat olleet viime vuosikymmeninä ulkoministeriön käytössä. Ne vapautuvat vuonna 2021, jolloin ministeriö muuttaa täysin uudistettuun Merikasarmiin.
Senaatti tekee vuosina 2018–2021 Merikasarmilla rakennuksen historian suurinta perusparannusta, jonka tuloksena syntyy nykyaikainen monitilaympäristö tilojen pääkäyttäjälle eli ulkoministeriölle sekä valtioneuvostolle. Samalla toteutuu ulkoministeriön pitkäaikainen toive saada sen kaikki yksiköt eri puolilta Helsinkiä töihin samaan paikkaan.
Lue lisää:
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
Senaatin kiinteistökehitys- ja myynti loi jälleen uutta elämää kymmenille valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille ympäri Suomea. Isot kiinteistökehityshankkeet elävöittävät ja tiivistävät kaupunkikuvaa Helsingistä Ouluun.
Kun valtiolta vapautuu keskeisiä maa-alueita ja arvorakennuksia uuteen käyttöön, alkaa jopa vuosien kiinteistökehitystyö. Sitä ohjaavat niin ekologiset, taloudelliset kuin kulttuurisetkin arvot, kertoo Senaatin kiinteistökehitysryhmän päällikkö Elias Rainio.
Kun valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille kehitetään uutta elämää uusille omistajille, se tehdään vastuullisesti ja tehokkaasti. Käyvän hinnan lisäksi vaakakupissa painavat ostajan tausta ja resurssit, kertoo Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja…
Kun Oulu aloittaa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026, sen keskusta on saanut rutkasti uutta ilmettä. Asemakeskuksen alueen suunnittelukilpailussa etsitään sujuvia arjen ratkaisuja kestävän kehityksen hengessä.
Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin vuosi 2021 on ollut täynnä merkittäviä tapahtumia. Kiinteistöjä on myyty ja alueita kehitetty yhdessä muiden toimijoiden kanssa – ja samalla uudistettu koko Suomea. Lue tuhti paketti…
Suomen alueet ovat jakautumassa voittajiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin. Työntekijät eivät aio palata pysyvästi toimistoihin, mutta toimistokiinteistöjen rakentaminen ja niihin sijoittaminen jatkuvat paikoitellen voimakkaina. Senaatin Tori -tilaisuudessa nousi esiin viisi vahvaa…
Glimsin tilan omistaja halusi tyttäriensä pääsevän kouluun Helsinkiin, joten hän anoi rautatiehallitukselta seisaketta Grankullaan. Nyt, yli 110 vuotta myöhemmin, Kauniaisten asemanseutu on palaamassa jälleen ihmisten käyttöön. Saman muutoksen edessä ollaan…