Kiinteistökehitys ja -myynti
Senaatti-kiinteistöjen vastuulla on valtiolle tarpeettomien kiinteistöjen myynti ja kehittäminen uuteen käyttöön. Kiinteistöjen myynti- ja kehittämistoiminta on jo useamman vuoden ajan ollut tuloksellista ja viimeisen viiden vuoden kiinteistöjen ja kiinteistöyhtiöiden myyntitulot ovat olleet yli 900 milj. euroa.
Vuoden 2019 aikana tehtiin 102 kiinteistö- tai kiinteistöyhtiökauppaa, joiden yhteenlaskettu kauppahinta oli 107 milj. euroa.
Vuoden merkittävimmät kiinteistökaupat tehtiin pääkaupunkiseudulla: Helsingin Keski-Pasilan Ratapihakortteleista myytiin kaksi rakentamatonta tonttia yhteensä 46 milj. eurolla, Vantaan Tikkurilasta Kielotie 15 tontti myytiin noin 16 milj. eurolla ja Helsingistä myytiin kaksi merkittävää historiallista arvokiinteistöä Kaivopuiston Marmoripalatsi ja Munkkiniemen koulutustalo yhteensä noin 15 milj. eurolla. Myös tulevien vuosien kiinteistömyyntien valmistelu on edistynyt suunnitelmien mukaan.
Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin toiminnan kehittämisen painopistealueena oli laajojen aluekehityskohteiden sekä asema-alueiden kiinteistökehittäminen. Lisäksi toimintaa kehitettiin vastaamaan Senaatin Asema-alueet Oy:n operatiivisen toiminnan johtamisen tarpeita.
Teemme vuosittain noin 80–120 kiinteistökauppaa, joista saatavista myyntituloista 80 – 90 % osuus tulee arvokohteiden kaupoista, jotka edustavat lukumäärältään noin 10 – 20 % kaikkien vuoden kauppojen määrästä.
Kiinteistöjen myynnin kehittyminen 2015-2019, milj. euroa
| Kaikki myynnit yhteensä | 107 |
| Kohde | Myyntihinta (milj. euroa) |
| Helsinki, Keski-Pasila, Ratapihakorttelit kaksi kohdetta | 46 |
| Vantaa, Kielotie 15 | 16 |
| Helsinki, Munkkiniemen koulutustalo | 8 |
| Helsinki, Marmoripalatsi | 7 |
Vuoden 2019 myyntivoitot olivat 68,5 milj. euroa ja myyntitappiot 10,7 milj. euroa. Tappiota tuottavien kohteiden myynneistä saimme 2 milj. euroa säästöä.
Vuoden 2020 kiinteistömyynnin tavoite on 80 milj. euroa.
Rakentavia kohtaamisia ja ainutlaatuisia myyntikohteita
Senaatti-kiinteistöt järjesti vuonna 2019 viidettä kertaa kiinteistökaupan sidosryhmille suunnatun Senaatin Tori -tapahtuman. Tilaisuudessa keskustelimme siitä mitkä ovat viihtyisän kaupungin rakennuspalikat ja kuinka luodaan tulevaisuuden kestävää kaupunkikehitystä.
Tästä linkistä pääset tutustumaan Senaatin Tori 2019 -tapahtumaan
Aleksanterin teatterin myynti käynnistyi
Senaatti-kiinteistöt järjesti avoimen tarjouskilpailun vuonna 1879 venäläiseksi teatteriksi valmistuneesta Aleksanterin teatterista Helsingissä. Vuodesta 2005 Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa ollut Aleksanterin teatteri ja 1950-luvulla valmistunut lisärakennus teatterin vieressä kuuluvat myytävään kokonaisuuteen. Teatterirakennus on edelleen laajassa kulttuurikäytössä: siellä järjestetään mm. teatteri-, tanssi-, musiikki- ja sirkusesityksiä ja tiloissa on myös paljon harjoitustoimintaa. Kansallisooppera toimi rakennuksessa 1953–1993.
Syksyllä järjestetyssä tarjouskilpailussa ei saatu hyväksyttäviä tarjouksia. Myyntiä ja neuvotteluita jatketaan ja kohteesta otetaan nyt vastaan neuvottelutarjouksia.
Lue lisää Aleksanterin teatterista.
Myytyjä arvokohteita
Marmoripalatsi, Helsinki
Senaatti-kiinteistöt myi Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevan suojellun Marmoripalatsin kotimaiselle kiinteistösijoitus- ja kehitysyhtiö HGR Property Partnersille, joka suunnittelee arvorakennukseen asuntoja.
Eliel Saarisen suunnittelema Marmoripalatsi valmistui vuonna 1918. Yhteensä noin 1400-neliöinen rakennus sijaitsee Kaivopuiston lehmuskujan päässä osoitteessa Itäinen puistotie 1. Senaatti etsi vuodesta 2012 lähtien arvorakennukselle ostajaa, joka pystyy investoimaan merkittävästi kiinteistön kunnostamiseen suojelunäkökohdat huomioiden. Kauppahinta oli 6,6 miljoonaa euroa.
Osana myyntiprosessia Senaatti teetti Marmoripalatsista rakennushistoriaselvityksen, joka on ladattavissa sivuiltamme: Marmoripalatsin rakennushistoriaselvitys PDF
Myyntiprosessin aikana teetimme kohteen käyttömahdollisuuksista visiosuunnitelmia, jotka sisälsivät kolme erilaista konseptia. Konseptit suunniteltiin ostoa harkitsevien asiakkaiden oman suunnittelun avuksi, eivätkä ne sido ostajaa. Suunnittelun taustatyötä tehtiin yhteistyössä muun muassa Museoviraston, ELY-keskuksen ja Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. Visiosuunnitelmat antavat osviittaa siitä, mikä on suojelun ja rakentamisen näkökulmasta mahdollista. Lue lisää Marmoripalatsista
Munkkiniemen koulutustalo, Helsinki
Senaatti-kiinteistöt myi AALTO Ympäristökehitys Oy:n perustamalle Asunto Oy Munkkiniemen Kadetille Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevan Eliel Saarisen suunnitteleman Munkkiniemen koulutustalon. Uusi omistaja rakentaa kohteeseen asuntoja.
Kadettikoulunakin tunnetun Munkkiniemen koulutustalon on suunnitellut arkkitehti Eliel Saarinen, ja se edustaa tyyliltään keskieurooppalaista jugendklassismia. Rakennuksen valmistuessa vuonna 1919 siinä aloitti toimintansa Munkkiniemen Pensionaatti. Täysihoitolana rakennus ehti toimia vain välillä 1919-1922, jonka jälkeen se konkurssiin ajautuneena lunastettiin valtiolle ja muutettiin kadettikouluksi. Kadettikouluna rakennus oli vuoteen 1940 asti, jonka jälkeen rakennus toimi ilmavoimien esikuntana. 1970-luvun puolivälissä rakennus muutetiin valtion koulutuskeskukseksi.
Kohteen kauppahinta oli 8,1 miljoonaa euroa. Lue lisää Munkkiniemen koulutustalosta.
Mielenkiintoisia eri vaiheissa olevia kiinteistökehityshankkeita
Uudistuvassa Pasilassa nyt myös tornialueen kaavoitus käyntiin
Pasila Trigoni-hankkeen ensimmäisen vaiheen esisopimus ja toteutussopimus allekirjoitettiin ja ns. aloitusalueen kaavoitus alkoi.
Aloitusalueen toteuttamiseen sisältyy kahden tornin ja jalustan rakentaminen. Kilpailuehdotuksen mukaan aloitusalueen ensimmäiseen, alueen korkeimpaan torniin tulee alustavan suunnitelman mukaan 51 kerrosta ja korkeutta noin 180 metriä. Torniin on suunnitteilla hotelli, asuntoja sekä näköalaravintola. Aloitusalueelle arvioidaan syntyvän noin 500 asuntoa, 300 hotellihuonetta ja 1 000 työpaikkaa.
YIT ja Helsingin kaupunki laativat Trigoni-ehdotuksen pohjalta asemakaavan koko Länsialueelle ns. kumppanuuskaavoituksena. Yhteinen tavoite on, että YIT toteuttaisi myös Länsialueen loppuosan aloitusalueen rakentamisen jälkeen tai osittain limittäin aloitusalueen rakentamisen kanssa.
Aloitusalueen rakentaminen voi käynnistyä asemakaavoituksen vahvistuttua, arviolta vuonna 2021. Lue lisää Pasilasta.
Kumpulanmäen alueen arkkitehtuurikilpailussa mukana monia tasokkaita ehdotuksia
Arabianranta–Kalasatama-akseli rakentuu voimakkaasti lähitulevaisuudessa ja muuttuu tiiviimmin osaksi kantakaupunkia. Kumpulanmäki halutaan liittää osaksi täydentyvää kaupunkirakennetta ja tavoitteena on kehittää Yliopiston kampusaluetta monipuoliseksi ja eläväksi kaupunginosaksi. Alueen suunnittelu käynnistettiin Senaatti-kiinteistöjen, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Helsingin kaupungin yhteisesti järjestämällä arkkitehtuurikutsukilpailulla.
Kumpulanmäen arkkitehtuurikilpailun voittajaksi valittiin ehdotus ”Kaupungin porteilla – Tiedon portailla”, tekijät Schauman & Nordgren Architects Oy, MASU Planning Oy ja Schauman Arkkitehdit Helsinki Oy.
Kumpulanmäelle rakennetaan ehdotuksen pohjalta uusia asuinkortteleita ja asuinrakennuksia noin 1400 uudelle asukkaalle. Asumisen lisäksi alueelle on tulossa päiväkoti, toimistotilaa, lähikauppa sekä muuta liiketilaa. Alueella liikkuminen helpottuu, kun jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä parannetaan Kumpulanmäeltä lähimmille bussi- ja raitiovaunupysäkeille.
Seuraavaksi Kumpulanmäelle laaditaan asemakaava voittajatyön pohjalta. Tavoitteena on tuoda asemakaavaehdotus kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn syksyllä 2020. Lopullisesti asemakaavasta päättää kaupunginvaltuusto. Lue lisää Kumpulanmäestä.
Kehitämme ja kaavoitamme valtion omistamia kiinteistöjä ja maa-alueita myytäväksi. Haluamme löytää yhdessä kumppaniemme kanssa uuden elämän kiinteistöille ja alueille, joille valtiolla ei enää ole käyttöä. Olemme onnistuneet, kun kiinteistö ympäristöineen on päässyt kehittymään uuteen arvoonsa uusien omistajien käsissä.
Haapaniemenkatu 4, Helsinki
Julkaisimme marraskuussa 2018 Haapaniemenkatu 4:n suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun. Tavoitteena oli löytää tontille uusi kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen, toteuttamiskelpoinen ratkaisu sekä sille toteuttaja ja uusi omistaja.
Tehtävänä oli suunnitella tontille toimitilasta sekä mahdollisista muista käyttötarkoituksista toiminnallinen kokonaisuus sekä luoda edellytykset tontille osoitettavien toimintojen toteuttamiselle. Kilpailuehdotusten odotettiin sopeutuvan alueen tulevaan kaupunkirakenteelliseen ja toiminnalliseen kontekstiin sekä osaltaan tukevan siinä tapahtuvaa kehitystä uutta luovassa hengessä.
Kilpailun voittajaksi tuomaristo valitsi Skanskan ja Anttinen Oiva Arkkitehtien ehdotuksen nimeltä Vannas. Kilpailun tuomaristo koostui Senaatin, Helsingin kaupungin ja Suomen arkkitehtiliiton (SAFA) edustajista.
Rakentaminen tontilla alkaa arviolta vuoden 2021 aikana alueen kaavoituksen valmistuttua. Lue lisää kohteesta.Haapaniemienkatu 4
Otaniemi, Espoo
Otaniemessä käynnissä on useampi kiinteistökehityshanke ja olemme mukana muun muassa Kivimiehen alueen, Kemistin korttelin ja Biologin korttelin kehittämisessä. Tavoitteenamme on kehittää Otaniemestä entistä monipuolisempi ja elävämpi kaupunginosa. Tähän asti siellä ovat korostuneet koulutus ja tutkimus sekä opiskelija-asuminen, ja muuta asumista on ollut vähemmän. Lue lisää kohteesta. otaniemi
Pihlajaniemi, Turku
Turun Heikkilän kasarmialueen ympäristöön suunnitellaan uutta Pihlajaniemen kaupunginosaa. Suunnittelu käynnistyi alkuvuonna ja suunnitelmien lähtökohtana on ollut asukkaiden viihtyisä arki ja luonnonläheinen kaupunkielämä.
Pihlajaniemen pohjoisosaan on suunniteltu kaupallisten palvelujen keskittymä ja tiloja kivijalkakaupoille. Lisäksi alueelle on mahdollista rakentaa päiväkoti, koulu ja sujuvat joukkoliikennereitit. Vehreä ranta-alue kunnostetaan kaikille kaupunkilaisille avoimeksi virkistysalueeksi. Alueen läpi kulkeva sadevesioja on käännetty vahvuudeksi muodostamalla alueen keskelle lammista ja purosta muodostuva vihreä puistovyöhyke, jota rauhoitetaan autoliikenteeltä.
Pihlajaniemi rakennetaan vaiheittain. Ennen kuin varsinainen rakentaminen voi alkaa, Senaatti järjestää tontinluovutuskilpailun eli suunnittelu- ja toteutusryhmille suunnatun avoimen kilpailun tonttien rakennuttajien valitsemiseksi. Lue lisää kohteesta. Pihalajaniemi
Senaatin Asema-alueet Oy
Senaatin Asema-alueet Oy:n vuoden alusta alkanut ensimmäinen toimintavuosi ylsi tavoitteisiinsa, kun yhtiölle keväällä 2019 keskitetyn valtion kiinteistöomaisuuden haltuunotto, operatiivisen toiminnan organisointi sekä asema-alueiden kiinteistökehitysprojektien käynnistäminen toteutuivat suunnitellusti. Yhtiön hallitus vahvisti yhtiön strategian vuosille 2019 – 2022.
Yhtiön perustamisen taustalla on ollut tarve keskittää valtion hajaantunut kiinteistöomaisuus asema-alueilla yksiin käsiin. Tähän saakka omistus on ollut yleensä Senaatilla, VR:llä ja Liikennevirastolla (nyk. Väylävirasto). Omistuksen ja vastuun keskittämisellä saadaan alueiden kehittämiseen selkeyttä ja ketteryyttä.
Yhtiön tehtävänä on kehittää asema-alueita ja lopulta myydä kehitetty kiinteistöomaisuus. Lisätietoja ja ajankohtaista yhtiön toiminnasta sekä projekteista on luettavissa täällä.
Kemin keskustan kehittäminen käynnistyi
Kemin kaupunki käynnisti keskustan kehittämishankkeen vuorovaikutteisella maankäytön suunnittelutyöllä. Kehittämiskohteena on Täikön toria ympäröivät korttelit sekä rautatieaseman alue. Tavoitteena on kaupunkimiljöön ja sen palvelutarjonnan parantaminen, matkailun kehittäminen, asuin- ja työpaikkojen lisääminen sekä kansainvälisen vetovoiman kasvattaminen.
Asema-alueen osalta yhteistyökumppanina on aseman kiinteistöt omistava Senaatin Asema-alueet Oy. Kytkemällä aseman alue osaksi kehittämistyötä ja uudistuvaa toriympäristöä luodaan monipuolisempia, vetovoimaisempia ja kiinnostavampia investointimahdollisuuksia tarjoava suunnitelma.
”Rautatieasemilla ja niiden ympäristöllä on merkittävä rooli tulevaisuuden keskusta-alueiden asumisen, palveluiden ja liikkumisen suunnittelussa ja järjestämisessä.”, kertoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Janne Marttinen. Lue lisää kohteesta. Kemin keskusta
Kirkkonummella ideasuunnitelmasta kaavaehdotuksen valmisteluun
Senaatin Asema-alueet Oy ja Kirkkonummen kunta käynnistivät Kirkkonummen asema-alueen suunnittelun ja Munkinmäenpuiston alueen kehittämiseksi on laadittu ideasuunnitelma.
Suunnitelmalla pohjustetaan radan eteläpuolen asemakaavamuutoksia. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi alueen kaupunkikuvaa, asuntorakentamista ja liityntäpysäköintiä on tarkasteltu suunnitelmissa kahden vaihtoehdon avulla. Niihin on valittu toisistaan poikkeavia ratkaisutapoja eri mahdollisuuksien kartoittamiseksi.
Seuraavaksi Senaatin Asema-alueet Oy ja Kirkkonummen kunta aloittavat valmistelut asemakaavoituksen edistämiseksi. Alustavien suunnitelmien mukaan Senaatin Asema-alueet Oy käynnistää omistamiensa alueiden ostajien ja toteuttajakumppaneiden haun alkuvuoden 2020 aikana. Lue lisää kohteesta. kirkkonummi
Aiesopimuksella vauhti kehittämiseen Oulun asema-alueella
Senaatin Asema-alueet Oy, Senaatti-kiinteistöt ja Oulun kaupunki solmivat aiesopimuksen Oulun asema-alueen kehittämisestä. Tavoitteena on kehittää Oulun asema-alueesta kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja toiminnallisesti monipuolinen uusi kaupunginosa sekä kasvavaa kaupunkia palveleva liikenteen solmukohta.
Oulun yhdyskuntalautakunta hyväksyi aiesopimuksen syksyllä 2019. Aiesopimuksella sovittiin asema-alueen kehittämisen yleisistä tavoitteista sekä maankäytön ja liikenteen yleissuunnittelun kustannusjaosta. Asema-alueen kehittämisessä sitoudutaan edistämään muun muassa elinkaariajattelua, hiilineutraalisuutta sekä rakentamaan sosiaalisesti kestävää kaupunkia.
Senaatin Asema-alueet järjestää yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa asema-alueen ensimmäisen vaiheen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun vuoden 2020 aikana ja tavoitteena on, että uusi asemakaava olisi voimassa vuonna 2022, jolloin alueen rakentaminen voisi alkaa. Lue lisää kohteesta. oulun asema-alue
Asemanseutu kehittyy vetovoimaisemmaksi Seinäjoella
Seinäjoella asema-alue sijaitsee keskeisellä paikalla kaupungin keskustassa. Lähtökohtana asema-alueen kehittämiselle on keskusta- ja asema-alueen tiivistäminen sekä toiminnallisuuden parantaminen. Tavoitteena on saavuttaa laadukas ja vetovoimainen asemanseutu, joka erottuu kansallisesti. Alueella tulee olemaan asumista ja yritystoimintaa, luoden viihtyisyyttä ja elävyyttä Seinäjoen kaupunkikeskustaan. Lue lisää kohteesta.