Uutta omistajaa etsivä Aleksanterin teatteri sykkii elämää
Kulttuurihistoriallisesti arvokas Aleksanterin teatteri on nähnyt paljon pitkän ja värikkään historiansa aikana. Nyt perinteikkäälle kulttuuritalolle etsitään osaavaa ja vastuullista ostajaa. Arvorakennuksen omistava Senaatti-kiinteistöt käynnisti teatterin myynnin elokuussa 2019.
Senaatin myyntipäällikkö Jenna Kiukkonen kertoo, että rakennukselle haetaan sen kulttuuria ja historiaa arvostavaa uutta omistajaa.
”Bulevardin ja Albertinkadun kulmatontilla oleva teatteri on merkittävä osa Helsingin kaupunkikuvaa. Myyntiin päädyttiin yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, sillä kiinteistölle ei ole valtion omaa käyttöä. Kohteen ostaminen, kunnostaminen ja ylläpitäminen tulee olemaan merkittävä kulttuuriteko”, hän sanoo.
Aleksanterin teatterissa on nautittu taide-elämyksistä jo 140 vuotta. Kiukkosen mukaan rakennuksen toivotaan olevan jatkossakin monipuolinen kulttuurin kehto. Rakennushistoriallisten arvojen säilyminen on varmistettu suojelulla, ja kiinteistön käyttöä kulttuuritoimintaan ohjaa voimassa oleva kaava.
Yli 80 000 kävijää vuodessa
Venäläinen teatterirakennus valmistui osoitteeseen Bulevardi 23-27 vuonna 1879 ja sai nimensä keisari Aleksanteri II:lta. Suomalaisen Oopperan käyttöön Aleksanterin teatteri otettiin vuonna 1919, ja Suomen Kansallisooppera toimi kiinteistössä vuoteen 1993 asti. Vuodesta 2005 teatteri on ollut Bulevardin teatteriyhdistyksen hallinnassa.
”Astun ylpeydellä rakennukseen joka aamu: rakastan tätä taloa – niin kuin koko henkilökuntamme. Sitoutumisen näkee siitä, että väki on vaihtunut vähän. Meillä on töissä lähes samat ihmiset kuin 14 vuotta sitten”, Aleksanterin teatterin toimitusjohtaja Simo Jokinen sanoo.
Jokinen on kehittänyt aitiopaikalta talon toimintaa pitkään: hän tuli teatteriin tuottajaksi vuonna 2006 ja hyppäsi toimitusjohtajan saappaisiin 2012.
Aleksanterin teatteri on vierailuteatteri, eli Bulevardin teatteriyhdistys vuokraa tiloja eri kulttuurialan toimijoille. Erilaisia esityksiä on vuodessa noin 70 ja kävijöitä yli 80 000.
”Kulttuurin tekijät tuovat teoksensa lavalle, ja me tarjoamme heille teatterisalin, siihen liittyvät laitteet ja teknisen henkilökunnan sekä autamme myynnissä ja markkinoinnissa. Teemme myös omia tuotantoja tai olemme monissa produktioissa osatuottajina”, Jokinen kertoo.
Aktiivista elämää ja taidetta jokaiseen makuun
Aleksanterin teatteri on historiansa aikana ollut tärkeä osa Helsingin ja koko maan teatteri-, ooppera- ja balettikulttuuria. Talo sykkii aktiivista elämää, sillä rakennuksessa on yli 20 toimistovuokralaista balettitanssija Minna Tervamäestä Savonlinnan Oopperajuhlien Helsingin-toimistoon.
Kiinteistöön kuuluu 1950-luvulla rakennettu lisäsiipi, ja pinta-alaa on kaikkineen 6 300 neliötä. Seinät kätkevät myös seitsemän tanssisalia ja steppisalin, joissa eri käyntikertoja on 220 000 vuodessa.
Simo Jokinen sanookin, että Aleksanterin teatterin toiminta on Suomen mittapuussa poikkeuksellisen rikasta.
”Olemme ammattiteatteri eli kaikki esitykset ovat ammattilaisten tekemiä. Skaala on laaja. Meillä voi periaatteessa käydä katsomassa viikon aikana niin stand upia, oopperaa kuin vaikka Lauri Tähkän konsertin. Kiinnostusta tiloja kohtaan on paljon ulkomaita myöten. Esityskalenteri on täynnä: seuraavat vapaat päivät löytyvät toukokuun 2020 lopusta.”
Tunnelmallisessa teatterissa on myös tasokas ravintolapalvelu yleisölämpiössä sekä Escape Room Helsingin pakohuone. Kellarista löytyy vielä 30 hengen mystinen Salakapakka. Näitä kaikkia vuokrataan yritys- ja yksityistilaisuuksiin.
Kyky ja resurssit teatterin kunnostukseen
Aleksanterin teatteri siirtyi Senaatin hallintaan vuonna 2005, ja viime vuosina teatterin kuntoa on pidetty yllä muun muassa kattoremontilla.
Jenna Kiukkonen sanoo, että ikänsä vuoksi Aleksanterin teatteri vaatii kuitenkin lähivuosina mittavan peruskorjauksen. Esimerkiksi talo- ja näyttämötekniikkaa on uudistettava laajalti.
”Rakennus tarvitsee kokonaisvaltaisen peruskorjauksen, jonka kustannuksiksi on arvioitu noin 40 miljoonaa euroa. Muun muassa kiinteistö- ja näyttämötekniikka tulisi uusia vastaamaan nykypäivän vaatimuksia”, Kiukkonen kertoo.
Hänen mukaansa Senaatti arvioi tarjouksia kokonaisuutena sekä hinnan että suunnitelmien perusteella. Ostajaehdokkailla on mahdollisuus jättää tarjous 23. lokakuuta asti: siinä tulee esittää hinnan lisäksi näkemys kohteen tulevasta käytöstä sekä suunnitelmat ja aikataulu talon peruskorjauksesta.
”Samalla varmistetaan, että ostajalla on kyvyt ja resurssit rakennuksen kunnostukseen ja ylläpitoon. Rakennushan on aivan upea. Sillä on uljas historia, ja kun ovista astuu sisään, voi aistia Venäjän hovin arvokkaan tunnelman. Menneen ajan henki ja moderni, vilkas kulttuurikäyttö ovat ainutlaatuinen yhdistelmä.”
Kiukkonen kertoo, että teatteri on jo herättänyt kiinnostusta markkinoilla. Hän on kartoittanut yhdessä Senaatin myyntipäällikön Sirpa Rouhiaisen kanssa mahdollisia ostajia ja esitellyt näille kohdetta. Ennen myynnin aloittamista Senaatilla tehtiin huolellista valmistelutyötä ja käytiin keskusteluja eri viranomaisten – kuten Museoviraston ja kaavoittajan – kanssa kiinteistön tulevaisuudesta.
Simo Jokinen sanoo, että tunnelma talossa on hieman odottava, vaikka toiminta pyöriikin normaalisti.
”Eihän sillä ole väliä, kuka teatterin omistaa, kunhan omistaja ymmärtää talon arvon koko esiintymisalan kentälle. Tämä on tärkeä talo vapaan kentän toimijoille, jotka tarvitsevat ammattimaisen paikan esiintyä. Ostaja saa Aleksanterin teatterista erittäin aktiivisen rakennuksen ja kokeneen toimijan toiminnan pyörittämiseen.”