Senaatti pilotoi kiertotaloudessa
Senaatin rakennuttajapäällikkö Janne-Pekka Niininen ja kiertotalouden asiantuntija Mirkka Rekola kertovat, että Porvoon virastotalon uudistuksen yhteydessä tutkitaan myös, miten vähämuovinen, kiertotalousperiaattein suunniteltu ratkaisu eroaa kustannuksiltaan ja hiilijalanjäljeltään tyypillisestä perusratkaisusta. Tuloksia kuullaan tarkemmin remontin valmistuttua vuonna 2020.
Rakennusmateriaalien kierrätys on tähän asti merkinnyt parhaimmillaan purkujätteen hyötykäytön maksimointia. Senaatti on päättänyt edetä pidemmälle: tavoitteena on kiinnittää entistä tarkempi huomio siihen, milloin kannattaa säilyttää ja korjata, milloin taas purkaa. Tällaista siirtymistä rakenteiden, tekniikan ja kalusteiden aitoon kiertotalouteen pilotoidaan marraskuussa käynnistyneessä Porvoon virastotalon remontissa.
Rakennusmateriaalien uusiokäyttö ja kierrätys ovat edistyneet Suomessa varsinkin 1990-luvulta lähtien, jolloin korjausrakentamisen vuosittainen määrä kasvoi uudisrakentamista suuremmaksi. Sitä ennen käytäntö oli yksioikoinen: kun vanhaa purettiin, purettiin kokonaan ja purkujätteet päätyivät – ehkä metalleja lukuun ottamatta kaatopaikalle.
Kasvanut ympäristötietoisuus ja viime aikoina erityisesti huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista on nostanut materiaalien uusiokäytön uudelle tasolle. Samalla siihen liittyvät tavoitteet ovat asettuneet laajempaan yhteyteen: kiertotaloudeksi kutsuttuun uuteen talousmalliin, jossa talouden kehitys ei enää perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja ympäristön kohtuuttomaan kuormitukseen, vaan luonnon ja käytettävien materiaalien kiertokulkujen yhdistämiseen.
Vuonna 2018 Sitra ja Green Building Council käynnistivät Kiertotaloussprintti-hankkeen, johon myös Senaatti lähti mukaan. Mukaan lähtö on nyt johtanut siihen, että Senaatti pääsee marraskuusta 2019 lähtien testaamaan määrittelemiensä kiertotaloustavoitteiden soveltamista konkreettisessa rakennushankkeessa.
Senaatin rakennuttajapäällikkö Janne-Pekka Niininen pitää tärkeänä, että rakennushankkeiden kiertotaloustavoitteet tulevat asetetuiksi jo hankesuunnitteluvaiheessa.
”Tämä vaatii aiempaan nähden erilaista lähestymistapaa hankkeisiin. Tavoitteena on kiertotalouden periaatteiden mukaisesti suunnitella ja toteuttaa rakennustyöt niin, että olemassa olevia rakenteita, rakennusosia, tekniikkaa ja materiaaleja voi säilyttää ja käyttää uudelleen. Kysymys on siitä, miten kannamme vastuumme ympäristöstämme ja millä keinoin pyrimme saavuttamaan ilmastotavoitteet”, hän pohtii.
Säilyttämisen periaate vallitsevaksi
Kun hankkeen kaikki osapuolet ovat omaksuneet kiertotalouden perusidean ja haluavat toimia kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi, nämä tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi hankekohtaisiksi ratkaisuiksi.
”Tässä vaiheessa tulee selvitettäväksi esimerkiksi se, mikä osa vanhasta talotekniikasta on säilytettävissä ja mikä on välttämätöntä uusia. Tässä on muutos aiempaan: yleensä on remonttien yhteydessä tekniikka uusittu kokonaan”, kertoo kiertotalouden asiantuntija Mirkka Rekola Senaatista.
Rekola on perehtynyt myös muovin käytön vähentämiseen ja muovin kierrätykseen. Tälle asiantuntemukselle on myös rakentamisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa käyttöä siitä tunnetusta syystä, että muoviteollisuus perustuu öljyn saatavuuteen ja myös siksi, että kestomuoveiksi määritellyt muovitkin ovat osoittautuneet ympäristöongelmaksi erityisesti maailman merissä.
Rakentamisen ja kiinteistönpidon näkökulmasta niin muovin kuin muidenkin rakennusmateriaalien ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava kierto on kiteytettävissä neljään periaatteeseen. On oleellista suunnitella, kuinka paljon olemassa olevia rakenteita ja materiaaleja tullaan uusiokäyttämään – ja pyrkiä maksimoimaan tämä määrä. Toinen tapa edistää rakennushankkeessa kiertotaloutta on pyrkiä hankkimaan mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita.
Myös se pitää selvittää, kuinka suuri osa rakennuksesta on kierrätettävissä ja uusiokäytettävissä talon käyttöiän lopussa. Purkamisen määrä on minimoitavissa pyrkimällä monikäyttöisiin ja muuntojoustaviin tilaratkaisuihin ja huolelliseen kunnossapitoon sekä uusimalla muutosten yhteydessä rakenteita ja talotekniikkaa niin, että purkuja tarvittaisiin mahdollisimman vähän.
Porvoossa konkreettisia ratkaisuja
Porvoon virastotalossa tehdään lähitulevaisuudessa toimitilamuutosten lisäksi myös julkisivu- ja vesikattokorjauksia.
Porvoon käynnistynyt kiertotalouspilotti auttaa täsmentämään edellä mainittuja perustavoitteita. Samalla kohde on yksi Senaatti muovitiekarttapiloteista, joiden avulla Senaatti pyrkii vähentämään muovin käyttöä rakennushankkeissaan ja kiinteistönhoidossaan.
”Muun muassa kalusteisiin on käytetty muovia paljon. Ja nimenomaan kalusteiden uusiokäytössä on paljon parantamisen varaa. Kaiken kaikkiaan selvitämme, milloin ja miten ympäristön kannalta epätoivottavista materiaaleista valmistetut tuotteet voidaan korvata ympäristömyötäisistä materiaaleista valmistetuilla. Joskus tämä on suhteellisen helppoa, toisinaan paljon vaikeampaa. Pilotin jälkeen olemme toivottavasti entistä paremmin perillä tästä kokonaisuudesta”, Mirkka Rekola pohtii.
Porvoon virastotalon remontti valmistuu kesään 2020 mennessä. Noin 4,5 miljoonan euron hankkeella on sekin vaikutus, että uusien tilajärjestelyjen ansiosta Porvoon verotoimisto ja Maanmittauslaitoksen Porvoon toimisto käyttävät tulevaisuudessa samoja tiloja. Tämäkin on kiertotalouden tavoitteiden mukaista, koska näin olemassa olevan kiinteistön käytön tehokkuus nousee entisestään.
Työmaan aikana erityishuomiota kiinnitetään muun muassa pakkausmateriaaleihin ja niiden kierrätettävyyteen sekä muovijätteen työmaanaikaiseen hallintaan. Hankkeen yhteydessä tehdään muovitiekartan ja yleisemmin kiertotalouden vaikutusten analyysiä: miten vähämuovinen, kiertotalousperiaattein suunniteltu ratkaisu eroaa kustannuksiltaan ja hiilijalanjäljeltään tyypillisestä perusratkaisusta.
Teksti: Vesa Tompuri
