Senaatti teki laajan radonselvityksen – valtion rakennuksiin lisää radonputkituksia
Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on selvittänyt radonpitoisuudet noin 300 hallinnoimassaan rakennuksessa. Tilanne tutkituissa tiloissa oli keskimäärin hyvä, sillä radonin keskimääräinen pitoisuus niissä oli 73 becquereliä kuutiometrissä, mikä on merkittävästi vähemmän kuin suomalaisten asuntojen raadonpitoisuus. Radontutkimus on osa Senaatin ennakoivaa työtä parempien sisäolosuhteiden puolesta.
Maaperästä sisäilmaan kulkeutuva radon on suomalaisten merkittävin radioaktiivisen säteilyn lähde, ja siksi sen pitoisuuksia työpaikkojen sisäilmassa pitää seurata. Säteilylain mukaan radonpitoisuus ei saa olla suurempi kuin 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³) tilassa, jossa työskennellään yli 600 tuntia vuodessa.
Senaatti-kiinteistöt mittasi vuonna 2020 radonpitoisuudet 297 merkittävässä hallinnoimassaan rakennuksessa. Tilanne tutkituissa rakennuksissa on melko hyvä, sillä radonin keskimääräinen pitoisuus niissä oli 73 becquereliä kuutiometrissä. Se on huomattavasti vähemmän kuin suomalaisten asuntojen radonpitoisuus, joka on keskimäärin 94 becquereliä kuutiometrissä.
”Saimme tutkimuksesta paljon hyvää tietoa, jonka perusteella olemme kehittäneet uusia käytäntöjä. Jatkossa liitämme radonselvitykset järjestelmällisesti rakennusten vuosikatsastuksiin. Näin saamme tietoa myös radonarvojen mahdollisista muutoksista ja pystymme paremmin selvittämään, mistä muutokset johtuvat”, Senaatin sisäolosuhteiden erityisasiantuntija Risse Koponen kertoo.
Senaatti suosittelee jatkossa kaikkiin valtion isoihin uudisrakennus- ja korjaushankkeisiin radonputkitusta, joka estää radonia kulkeutumasta maapohjasta sisäilmaan. Radonputkitus parantaa osaltaan myös alapohjan kosteusteknistä toimivuutta.
Tutkimuksessa löytyi myös rakennuksia, joissa radonpitoisuudet olivat selvästi keskimääräistä korkeammat. ”Löysimme tutkimuksessa 55 tällaista rakennusta, mutta välitöntä vaaraa ei ole yhdessäkään niistä. Näissä kohteissa arvioidaan seuraavaksi työskentelyajan ja radonin vuorokausivaihtelu.
Näiden perusteella muutamiin rakennuksiin ja tiloihin tehdään lisämittausten jälkeen radonkorjauksia tai niiden tilankäyttöä rajoitetaan”, Risse Koponen sanoo.
Säteilylain tavoitteena on, ettei kukaan Suomessa altistu työssään liikaa radonsäteilylle. Työpaikkojen radonmittaukset ovat osa henkilökunnan ja tilankäyttäjien työsuojelua. Radonpitoisuuden selvittäminen kuuluu työnantajan vastuulle.
”Teimme tämän ison radontutkimuksen oma-aloitteisesti, koska vastaamme valtion rakennusten hallinnoijana myös niiden mahdollisista korjauksista. Tutkimus tehtiin sisäolosuhdeongelmien nollatoleranssiperiaatteemme mukaan ennakoivasti ja järjestelmällisesti, jotta sen tuloksia on helppo hyödyntää myös jatkossa”, Risse Koponen toteaa.
Risse Koponen esitteli radontutkimusta myös tänään järjestetyssä Sisäilmastoseminaarissa.
Lisätiedot:
Senaatti-kiinteistöt erityisasiantuntija Risse Koponen, p. 040 728 8490, s-posti: risse.koponen@senaatti.fi
Senaatti-kiinteistöjen viestintä p. 040 479 4779, outi.tarkka@senaatti.fi
Senaatin artikkeli radonselvityksestä https://testi-e2c55b704894.senaatti.fi/tyoymparistot/inspiraatio/artikkeli/miksi-ja-miten-radonmittaus-tehdaan-senaatti-teki-laajan-selvityksen-tyotilojen-radonpitoisuuksista/
Radon
- Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota muodostuu maaperän uraanista. Radon kulkeutuu sisäilmaan rakennusten alapohjassa olevien rakojen kautta.
- Suomen maaperässä on paljon radonia, ja maassamme on monia alueita, joissa radonin mittaaminen työpaikoilla on pakollista.
- Radonpitoisuus ei saa olla suurempi kuin 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³) tilassa, jossa työskennellään yli 600 tuntia vuodessa.
- Sisäilman radon on suomalaisille merkittävin radioaktiivisen säteilyn lähde.
- Lue lisää: Säteilyturvakeskuksen radon-sivusto www.stuk.fi/aiheet/radon
