Valtion koulukodit tarjoavat turvallisen ja viihtyisän kasvuympäristön pahimmassa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Uusi toiminta- ja toimitilakonsepti tähtää entistä suurempaan vaikuttavuuteen korostamalla tilojen ja toiminnan terapeuttisuutta .
Valtion viisi koulukotia ovat nimensä mukaisesti yhtä aikaa koulu ja koti pahimmassa syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille. Osa koulukodeista toimii historiallisissa rakennuksissa, jotka eivät enää täytä nykypäivän turvallisuuden, toiminnallisuuden ja terapeuttisuuden vaatimuksia.
”Nuorten oireilu on aiempaa moninaisempaa ja haastavampaa, mikä vaatii koulukotiympäristöltä uudenlaisia ominaisuuksia. Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta on tärkeää, että koulukodeissa viihdytään ja niissä on kodikasta. Tavoitteemme on, että mahdollisimman monesta nuoresta tulee yhteiskunnassa selviytyvä kansalainen”, Valtion koulukotitoiminnasta vastaava johtaja Matti Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) Valtion koulukotitoiminnasta vastaava johtaja Matti Salminen on tyytyväinen hedelmälliseen yhteistyöhön, jonka tuloksena syntyi terapeuttinen ja turvallinen koulukotikonsepti.
Jotta koulukodit saataisiin vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeisiin, Valtion koulukodit ja Senaatti-kiinteistöt ryhtyivät luomaan uutta toiminta- ja toimitilakonseptia alkukeväällä 2018. Valtion koulukodeilla oli toimitilakonsepti omasta takaa, mutta Salmisen mielestä siitä puuttui jotakin oleellista: tilojen terapeuttisuus.
”Ryhdyimme työstämään kokonaisuutta, jossa yhdistyvät yhteiset toimintatavat, hoidollisuus, terapeuttisuus ja turvallisuus. Halusimme luoda normaalin, viihtyisän ja kodinomaisen asumispaikan – sijaiskodin – jossa voi myös opiskella ja harrastaa”, Salminen kertoo.
Pisimmälle uutta konseptia on pystytty hyödyntämään Vihdissä sijaitsevassa Vuorelan koulukodissa, jonka perusparannushanke valmistuu vuoden 2019 lopulla. Myös muut valtion koulukodit – Lagmansgården Pedersöressä, Sairila Mikkelissä, Sippola Kouvolassa ja Limingan koulutuskeskus Limingassa – päivitetään niin toiminnoiltaan kuin tiloiltaan tulevina vuosina.
”Vuoropuhelu varsinaisen toimitilakonseptin ja toiminnan kehittämisen kesken on ollut hedelmällistä. On ollut hieno tilanne, kun on tällainen porukka kovan luokan ammattilaisia koossa. Senaatti toi ammattitaitoa tällaisesta kehittämistyöstä. Siellä ymmärretään, että myös tila-asioita pitää tarkastella inhimillisistä tarpeista lähtien. Senaattilaiset ymmärsivät hyvin pientä, mutta erityistä asiakasryhmäämme.”
Katso tästä, miten uusi konsepti muuntuu tiloiksi Vuorelan koulukodissa
Senaatissa valtion koulukotien konseptin kehittämistä johtava erityisasiantuntija Anne Sundqvist kertoo konseptin taustoista ja hyödyistä:
”Koulukotiin sijoitetut nuoret ovat murrosikäisiä, kasvavia ja kehittyviä nuoria – lähtökohtaisesti heillä on potentiaalia ihan niin kuin muillakin. Heillä on kuitenkin elämänhallinnan ongelmia, minkä vuoksi koulukotisijoitusta tarvitaan mahdollisuuksien toteutumiseen.
Toiminta- ja toimitilakonseptilla luomme yhdessä Valtion koulukotien kanssa toimintatavat ja terapeuttisen ympäristön, jossa oireilevien lasten ja nuorten tarpeisiin pystytään vastaamaan. Tähän asti koulukodit ovat toimineet hyvin itsenäisesti ja omine erityispiirteineen. Työmme tavoitteena onkin tasalaatuinen kokemus, jossa työmenetelmät ja elämisen käytännöt ovat yhdenmukaiset kaikissa viidessä koulukodissa.”
”Yhden nuoren syrjäytymisen estäminen tuo yhteiskunnalle 1,1 miljoonan euron säästöt. Koulukotikonsepti onkin vaikuttavuusinvestointi: panostamista syrjäytymisvaarassa olevan nuoren tulevaisuuteen investoimalla sellaisiin yhteiskunnallisiin toimintoihin, jotka tuovat tuloksia pitkällä aikavälillä. Valtion koulukotien tehtävä on auttaa nuorta muuttamaan elämänsä suuntaa.
Koulukotien toiminta- ja toimitilakonsepti perustuu valtion toimitilastrategiaan, jonka toimeenpanon painopiste on siirtynyt yhä enemmän erityistiloihin. Kun valtion omistamat tilat ovat tehokkaassa käytössä, niitä on oikea määrä ja ne sijaitsevat oikeissa paikoissa, syntyy yhteiskunnallisia kustannussäästöjä. Valtion isoja investointeja ei rakenneta vain nykyhetkeä, vaan vahvasti tulevaisuuden toiminnan tarpeita varten.”
”Konseptin kehittämisen lähtökohta on koulukotien nuorten, henkilöstön ja toiminnan tarpeet – ihmiskeskeisesti ja jatkuvasti analysoiden ja tarkentaen. Nuorten näkemys on ollut suunnittelutyössä ensiarvoisen tärkeä, sillä heidän haastatteluidensa ja kokemuspäiväkirjojensa avulla olemme pystyneet arvioimaan, mikä nuoren kokemuksen kannalta on oleellista. Perehdyimme myös lukuisiin tutkimuksiin ja tilastoihin tunnistaaksemme vaikuttavuuden kannalta keskeiset tekijät. Lisäksi kartoitimme sidosryhmien – muun muassa poliisin, sijoittavan kunnan ja vanhempien – odotuksia ja tarpeita.
Työssä on mukana motivoitunut joukko huippuasiantuntijoita. Senaatin konseptoinnin ja toimitila-asiantuntijoiden ja Valtion koulukotien johdon sekä henkilöstön lisäksi työssä on ollut mukana monialainen joukko vaikuttavuuden, asiakaskokemuksen, prosessien ja toimitilakonseptien kehittämisen asiantuntijoita.”
”On laskettu, että jos korkean syrjäytymisriskin nuori tekee peruskoulun jälkeisen tutkinnon, hänen eliniän odotteensa on neljä vuotta pidempi ja elinaikaiset tulonsa ovat 220 000 euroa suuremmat kuin pelkän peruskoulun käyneellä.
Peruskoulututkinnon jälkeen nuoren sitoutumisen vahvistaminen ja tukeminen toiseen asteen opinnoissa onkin tärkeää, jotta hänellä on mahdollisuus saada itsensä yhteiskuntaan kiinnittyvälle uralinjalle. Yksilöllinen opintopolku rakentuu nuoren henkilökohtaisten vahvuuksien varaan. Koulukotien toiminnan perustana on aina hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kuntouttava kokonaisuus.
Seuraavaksi tavoitteenamme on määritellä asiakaslähtöisyyteen ja vaikuttavuuteen perustuvat palvelut ja kulttuuri. Myöhemmin työn edetessä tarkoituksenamme on tunnistaa vaikuttavuustekijöissä onnistumisen mittarit.”
Tutustu asiantuntijoihimme: Erityisasiantuntija Anne Sundqvist
Valtion koulukotien kiinteistöt ovat Suomen valtion omistamia ja Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimia.
Valtion koulukoteja on viisi:
Limingan koulutuskeskus, Liminka
Vuorela, Vihti
Sippola, Kouvola
Lagmansgården, Pedersöre
Sairila, Mikkeli
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Somerharjun kyllästämön maaperän kunnostetaan kasvien avulla eli fytoremediaatiolla. Tehtyä kunnostusta voidaan pitää erinomaisena kestävän kunnostamisen pioneerikohteena Suomessa.
Säteilyturvakeskus valvoo Suomen säteily- ja ydinturvallisuutta tismalleen tarpeisiinsa rakennetuissa tiloissa Vantaalla. Uusi talo täyttää erityisvaatimukset. Se on myös energiapihi ja viihtyisä.
Valtion Valteri-koulu Onervassa tartuttiin energiansäästötoimiin, kuten muihinkin asioihin, ennakoiden ja tehokkaasti, lempeän rauhallisella otteella. Energiansäästö on Onervassa arvojen mukaista toimintaa ja sujuva osa arjen johtamista ja kasvatustyötä.