Glimsin tilan omistaja halusi tyttäriensä pääsevän kouluun Helsinkiin, joten hän anoi rautatiehallitukselta seisaketta Grankullaan. Nyt, yli 110 vuotta myöhemmin, Kauniaisten asemanseutu on palaamassa jälleen ihmisten käyttöön. Saman muutoksen edessä ollaan myös Kuopiossa ja Lappeenrannassa.
Suomen rautatieverkosto syntyi pääosin vuosien 1850–1900 välillä. Vuosikymmenten ajan rautatieliikenne edisti koko yhteiskunnan kehitystä. Mutta kun autojen määrä alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla, aiemmin kukoistaneet asema-alueet alkoivat jäädä vähemmälle käytölle ja vähitellen syrjään kaupunkien kehityksestä.
Nyt 22 asema-alueella ympäri Suomen on edessään renessanssi, joka palauttaa ne jälleen osaksi ympäröivää kaupunkirakennetta ja ihmisten elämää. Muutoksen takana on Senaatin Asema-alueet Oy, joka kehittää omistamiaan alueita aktiivisesti yhteistyössä kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa.
”Keskustan tuntumassa sijaitsevat asema-alueet ovat arvokas osa kaupunkikuvaa. Ne ovat toimineet jo rautatieliikenteen palvelupaikkoina sekä autoliikenteen liittymäpisteinä ja pysäköintialueina. Seuraavaksi asemanseudut pitää ottaa enemmän ihmisten, kevyen liikenteen ja uusien palvelujen käyttöön”, Senaatin Asema-alueet Oy:n kiinteistökehityspäällikkö Elias Rainio sanoo.
Yksi rautateihin ja asemanseutuihin intohimolla suhtautuva joukko ovat rautatieharrastajat. Suomen Rautatiemuseolla on parhaillaan käynnissä Kansalaistiedettä rautatieharrastajille -hanke, jossa harrastajat esimerkiksi valokuvaavat rautatieasemia nykykäytössään ja keräävät lisätietoa vanhoista kuvista.
”Arvostan rautatieympäristöjen kehittämistä. On tärkeää tunnistaa alueen arvo ja kulttuuriperintö. Koska vanhat asema-alueet ovat niin keskeisillä paikoilla, on hienoa, että niille löytyy myös uudenlaista käyttöä osana uutta kaupunkikulttuuria. Rautatieympäristöjen ajankuvaa, muutosta ja katoavaa perintöä on tärkeää tallentaa myös jälkipolville”, hankkeen yhteisökoordinaattori Sonja Leppänen toteaa.
Tervetuloa siis tutustumaan kolmen asemaseudun menneisyyteen ja tulevaisuuteen! Asemien nykykuvat ovat Kansalaistiedettä rautatieharrastajille -hankkeen satoa ja vanhat kuvat avoimesta Finna-hakupalvelusta.
Kuopion Vanhan aseman alueen tulevaisuus innostaa asukkaita
Ennen: Kuopion vanhan rautatieaseman ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuonna 1889 valmistunut puinen asemarakennus purettiin kuitenkin jo 1935, koska Kuopion nykyinen, funktionalistista arkkitehtuuria edustava asema oli valmistunut 1934 noin kilometrin päähän. Vanhan aseman alueella on jäljellä yhä edelleen veturitalli, paja ja konepajarakennukset sekä joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen.
Tulevaisuudessa: Kuopion kaupunki on laatimassa Vanhan aseman alueelle asemakaavaa, joka voisi tulla voimaan loppuvuodesta 2022. Alueelle toivotaan syntyvän asumisen lisäksi työpaikkoja. Raideliikenteen alue on tarkoitus säilyttää tarvittavilta osin.
Senaatin Asema-alueet Oy kehittää vanhaa konepajan kiinteistöä yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa.
”Tavoitteenamme on saada 130 vuotta konepajakäytössä ollut alue ja sen historiallista rakennuskantaa uuteen käyttöön ja tiiviiksi osaksi Kuopion keskustaa”, Elias Rainio kertoo.
Suunnittelussa kuunnellaan tarkasti myös alueen asukkaita. Senaatti järjesti yhdessä kaupungin kanssa syyskuun alussa uudistamisesta etäyleisötilaisuuden ja sen jälkeen kaavakävelyn. Se saavutti suuren suosion, kävelylle mukaan lähti kymmeniä kiinnostuneita.
Kuopion konepajan rakennuksia ja ratapihaa 1930-luvulla. Raiteilla resiina ja raiteiden vieressä lumiaura. Kuva: Suomen Rautatiemuseon kuvakokoelma, Finna. Kuopion Vanhan aseman alue kesällä 2021. Konepajan rakennusta on laajennettu monta kertaa vuosikymmenten aikana. Kuva: Lari Åhman, Kansalaistiedettä rautatieharrastajille -projekti.
Lappeenrannassa halutaan keskusta ja asemanseutu yhteen
Ennen: Lappeenranta kasvoi kaupungiksi radan ansiosta. Se oli saanut kaupunkioikeudet jo vuonna 1649 kuningatar Kristiinalta, mutta vielä vuonna 1812 kaupungissa oli vain 210 asukasta. Lappeenranta alkoi kasvaa nopeammin, kun se sai rautatieyhteyden 1885.
Lappeenrannan nykyinen rautatieasema valmistui 1936. Se sijaitsee keskustaajaman etelälaidalla noin kilometrin päässä ydinkeskustasta eli nykynäkökulmasta hyvin syrjässä.
Tulevaisuudessa: Nykyään Lappeenranta on yliopistokaupunki, jossa on noin 72 000 asukasta.
”Tavoitteenamme on yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa kehittää asemanseutua ja kaupunkia niin, että ne liittyvät luontevasti toisiinsa. Asemanseutu täytyy saada jälleen paremmin ihmisten käyttöön, nyt alueen ovat vallanneet autojen parkkipaikat”, Elias Rainio kertoo.
Lappeenrannassa on tarkoitus käynnistää asemakaavamuutosprosessi, joka kehittäisi asemanseutua ydinkeskustaan nivoutuvana toimitilojen, palvelujen ja asumisen alueena.
Lappeenrannan rautatieasema vuonna 1936. Rakennuksen päädyssä on pariovet tavaravarastoon, jonne kuljetettiin asemarahtia myös kärryillä ja hevoskärryillä. Kuva: Museovirasto, Pietisen kokoelma, Finna. Lappeenrannan asema 2021. Elias Rainio toivoo, että aseman ympäristö täyttyy jälleen ihmisistä, kun heille kehitetään tarpeellisia palveluja. Kuva: Stefan Baumeister, Kansalaistiedettä rautatieharrastajille -projekti
Kauniaisten seisake edisti tyttöjen koulunkäyntiä
Ennen: Rautatieasema vaikutti merkittävästi Kauniaisten huvilakaupungin syntymiseen. Rautatie Helsingistä Karjaalle oli valmistunut jo 1903, mutta aluksi Grankullaan rakennettiin vain seisake. Sen taustalla oli opinhalu: Glimsin tilan omistaja anoi rautatiehallitukselta seisaketta, jotta hänen tyttärensä pääsisivät Helsinkiin kouluun. Seisake rakennettiin vuonna 1904 radan pohjoispuolelle lähelle nykyistä rautatieasemaa. Komea asemarakennus valmistui vuonna 1908.
Kauniaisten aseman alue on merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (RKY), aseman alue on suojeltu lisäksi valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden suojelusopimuksella. Puinen asemarakennus kärsi suuria vahinkoja tulipalossa vuonna 2008. Sen ulkopuoli korjattiin myöhemmin kokonaan, mutta sisäosia ei ole korjattu. Rakennus ei ole nyt käytössä ollenkaan.
Tulevaisuudessa: Kauniaisten asema on merkittävä työmatkaliikenteen solmukohta. Senaatin Asema-alueet kehittää Kauniaisissa asemarakennuksen kiinteistön aluetta sekä liityntäpysäköintialuetta radan pohjoispuolella.
”Asemarakennuksen sisäpuoli rakennetaan kuntoon, kunhan asema-alueen kokonaisidea ja uusi omistus on selvillä”, Elias Rainio kertoo.
Kauniaisten rautatieasema vuonna 1912, neljä vuotta valmistumisensa jälkeen. Nimikyltti Grankulla on seinässä ruotsiksi ja venäjäksi. Kauniaisten asema oli 1900-luvun alussa vilkkain Espoon asemista, sieltä matkustettiin pääasiassa Helsinkiin. Kuva: Daniel Nyblin, Suomen Rautatiemuseon kuvakokoelma, Finna. Kauniaisten asema kesällä 2021. Vuonna 2008 palanut rakennus ei ole käytössä, koska se on korjattu vasta vain ulkopuolelta. Kuva: Aleksi Ahonen, Kansalaistiedettä rautatieharrastajille -projekti.
Rautatieharrastajat pääsivät mukaan museotoimintaan
Suomen Rautatiemuseo kutsui suomalaiset Kansalaistiedettä rautatieharrastajille -hankkeeseen, jossa suuri yleisö on päässyt osallistumaan museotyöhön ja tutkimus- ja tallennusprojekteihin. Hanke aloitettiin keväällä 2021 ja se päättyy lokakuussa.
Harrastajat ovat täydentäneet tietoja museon Finna-kokoelmassa oleviin vanhoihin kuviin. He ovat myös valokuvanneet Suomen rautatieasemia nykykäytössä. Tavoitteena on kartuttaa museon kokoelmia, tukea rautatieharrastusta ja tarjota alan harrastajille uudenlainen yhteys museoon.
”Olemme saaneet todella hyviä kokemuksia hankkeesta. Esimerkiksi nykyisten rautatieasemien tallennusprojektiin tuli mukaan heti 18 innokasta valokuvauksen harrastajaa eri puolilta Suomea. Meillä on nyt paljon kuvia eri asemilta”, kertoo yhteisökoordinaattori Sonja Leppänen Suomen Rautatiemuseosta.
Valokuvausprojektissa on kolme erilaista teemaa: rautatieliikennepaikat, ammattilaisten työpäivä rautateillä sekä ihmiset ja toiminta.
”Tavoitteena on tarkastella näistä eri näkökulmista rautatieympäristöjen muutosta. Osa rautatieharrastajista on innokkaita junamatkailijoita ja he kuvanneet monia eri asemia.”
Valokuvaprojektin tuloksista järjestetään näyttely Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä loppusyksystä 2021 ja valokuvia kootaan esille myös verkkoon. Osa projektissa saaduista valokuvista tallennetaan museon kokoelmiin.
Rautatiet mullistivat liikenneolot
Suomen ensimmäinen henkilöliikenteen rautatieyhteys avattiin 17.3.1862 Helsingistä Hämeenlinnaan. Noin sadan kilometrin junamatka kesti lähes viisi tuntia.
Rataverkko alkoi kasvaa nopeasti ja koko Suomen liikennejärjestelyt mullistuivat sadassa vuodessa täysin, kun valikoimaan tuli auto- ja lentoliikennekin.
Nyt Suomen koko rataverkon pituus on noin 6 000 kilometriä – ja junalla pääsee Helsingistä Hämeenlinnaan nopeimmillaan noin tunnissa.
Jo 1800-luvun lopussa ymmärrettiin, että liikennemullistus oli historiallinen. Suomen Rautatievirkamiesyhdistys perusti Rautatiemuseon vuonna 1898, kun ensimmäisen radan avaamisesta oli vasta 36 vuotta.
