”Ainutlaatuinen talo” – STUK on huipputurvallinen virasto
9 min
Säteilyturvakeskus valvoo Suomen säteily- ja ydinturvallisuutta tismalleen tarpeisiinsa rakennetuissa tiloissa Vantaalla. Uusi talo täyttää erityisvaatimukset. Se on myös energiapihi ja viihtyisä.
Säteilyturvakeskuksen (STUK) uudelle toimitalolle asetetut vaatimukset olivat poikkeuksellisen tiukat. Monipuolisiin asiantuntijatehtäviin soveltuvien toimistotilojen lisäksi saman katon alle piti saada modernit tilat laboratorio- ja valmiustoimintaa varten.
Rakennukseen tarvittiin muun muassa laboratorio, jossa voidaan mitata ionisoivan säteilyn annosnopeutta hyvin tarkasti. Käytettävät säteilylähteet edellyttivät hyvän säteilysuojauksen. Osa toiminnasta piti puolestaan suojella ympäristön vaikutuksilta, sillä luonnossa on aina taustasäteilyä. Vaatimuslistalla oli myös energiatehokkuus.
Nyt STUKin uusi, tarpeet täyttävä talo on käytössä Vantaan Jokiniemen virastokampuksella Keskusrikospoliisin naapurissa.
Ylitarkastaja Meerit Kämäräinen STUKin Ympäristön säteilyvalvonta -osastolta oli mukana laboratorioiden suunnittelussa. ”Työt jatkuivat porrastetusti läpi muuttoprosessin. Analyysi- ja mittaustoiminta ei saanut häiriintyä, mikä oli henkilökunnalle melko raskasta. Väki on ollut kuitenkin mielissään uusista tiloista.”
”Hanke on ollut kerran elämässä -kokemus. Ensimmäistä kertaa koko yli 60-vuotisessa historiassamme saimme tilat, joissa on huomioitu juuri meidän erityistarpeemme ja jotka on rakennettu meille”, rakennushanketta johtaneeseen STUK 3.0 -työryhmään kuulunut STUKin ylitarkastaja Meerit Kämäräinen sanoo.
Uuden toimitalon koko on 12 700 bruttoneliömetriä, josta noin kolmannes liittyy säteilymittauksiin ja säteilymittareiden kalibrointiin. Juuri laboratorio- ja säteilymittaustilojen rakentaminen oli poikkeuksellisen vaativaa.
”Esimerkiksi gammasäteilyn mittaamiseen tarkoitetuissa tiloissa betonirakenteilla on oltava mahdollisimman alhainen luonnonsäteilypitoisuus. Siksi jo pelkästään oikean kiviaineksen etsintä oli aikaa vievä prosessi. Löysimme lopulta betoniin sopivaa, kaikkein vähiten radioaktiivista kiveä Ruotsin Kiirunasta”, hanketta vetänyt Senaatin rakennuttamisryhmän päällikkö Matti-Pekka Jalonen kertoo.
”Lisäksi kaikesta rakennuksessa käytetystä betonista otettiin näytteet, jotka mitattiin STUKin omissa laboratorioissa. Tällä halusimme varmistaa, että jokainen betonierä täytti sille asetetut laatuvaatimukset.”
Tarkastaja Reko Simola kertoo, että gammamittaustilojen lattiat valettiin matala-aktiivisesta betonista ja seiniin valittiin materiaalit, joiden taustasäteily on mahdollisimman alhainen.Gammamittauslaboratoriossa määritellään erilaisten materiaalien radioaktiivisuutta. Mittaukset tehdään 2 000 kiloa painavissa lyijysuojissa, joita on yhteensä 15.
Laboratorio- ja erikoistilojen suunnittelu oli tarkkaa palapeliä
STUKin visio on olla paras virasto, jossa ovat maailman onnellisimmat virkamiehet ja tyytyväisimmät asiakkaat. Ylitarkastaja Meerit Kämäräinen uskoo, että uusi toimitalo tukee tätä tavoitetta ja tarjoaa viraston noin 330 asiantuntijalle ympäristön, jossa he pystyvät työskentelemään sujuvasti ja voivat hyvin.
”Oli palkitsevaa päästä räätälöimään tarkoituksenmukaisia tiloja meille itsellemme. Kartoitimme aluksi kaikki toimintomme vanhoissa tiloissamme. Teimme kaikista huoneista tilakortit ja laitteista laitekortit. Sitten lähdimme arkkitehdin kanssa sijoittamaan toimintoja uuden talon pohjapiirustuksiin. Matkan varrella otimme huomioon henkilöstön parannustoiveita.”
STUKilla on kymmeniä laboratorio- ja muita erikoistiloja. Niiden sijoittaminen uusiin neliöihin oli melkoinen palapeli. Jokainen huone suunniteltiin yksilöllisesti: mihin laitteet ja pöydät halutaan, mikä on paras paikka analyysityössä käytettäville vetokaapeille.
Meerit Kämäräinen esittelee käsi-jalkamonitoria. ”Laboratorioidemme radioaktiivisuus on normaalia ympäristötasoa, mutta aika ajoin on kuitenkin hyvä tarkistaa, että käsiin tai jalkoihin ei ole jäänyt radioaktiivista kontaminaatiota.”Vetokaapeissa haihdutetaan muun muassa ydinvoimaloiden vesialueilta kerättyä merivettä. Näytteisiin lisätään vahvoja happoja, joten materiaalien on kestettävä kovaa käyttöä.
”Meillä on jo pelkästään vetokaappeja 50. Kartoitimme niistä jokaisen ja selvitimme, mitä ne tiloilta vaativat – erilaisia viemäröintejä, vesipisteitä, paineilmaa ja materiaaleja, jotka kestävät vaativaa työtämme. Käytämme esimerkiksi näytteiden esikäsittelyssä ja analyyseissä vahvoja happoja”, Kämäräinen kertaa.
Rakennuksen käyttöönottovaihe eli talotekniikkaan liittyvä hienosäätö ja laitehankintojen loppuunsaattaminen testauksineen on sekin ollut iso työ.
”Eniten aikaa on mennyt ilmastoinnin optimaalisessa säätämisessä. Olemme etsineet balanssia sen välillä, että ilmastointi toimii analyysilaboratorioissamme riittävän tehokkaasti ja poistaa hajut sekä höyryt reippaasti putkiin, mutta on samalla mahdollisimman energiatehokas.”
Aurinkopaneelit ja maalämpö tuovat säästöjä
Uuteen taloon rakennettiin maalämpöjärjestelmä ja rakennuksen katolle asennettiin aurinkopaneelit.
”Valaistus on automatisoitu eli valot eivät voi jäädä viikonlopuksi vahingossa päälle. Talo on tiivis eikä lämpö karkaile ovista ja ikkunoista. Materiaalivalinnoissa ja sisustuksessa panostimme siihen, että tilat ovat paitsi terveelliset ja turvalliset, myös viihtyisät ja toimivat”, STUKin kiinteistöinsinööri Mika Kankkunen sanoo.
Vanhaan verrattuna merkittäviä parannuksia saavutettiin juuri energia- ja tilatehokkuudessa sekä turvatekniikassa. Kankkusen mukaan uuden toimitalon turvallisuus on huippuluokkaa.
Uudessa monitilassa on erilaisia vetäytymistiloja, neuvotteluhuoneita, vyöhykkeitä ja äänieristettyjä puhelinkoppeja, joissa henkilöstö voi turvallisesti käsitellä työhönsä liittyviä aineistoja tai puhua arkaluonteisia puheluita.
Kiinteistöinsinööri Mika Kankkunen vastasi hankkeessa AV-järjestelmien, muun tekniikan ja tilojen turvallisuuden suunnittelusta. Energiansäästö oli yksi päätavoitteista. ”Aurinkopaneelit tuottivat kuluneen kesän aikana sähköä noin 10 000 kilowattituntia kuukaudessa”, hän kertoo.Laboratorioinsinööri Vesa Moilanen tekee radiolaboratoriossa muun muassa markkinavalvontaa. ”Haemme myynnissä olevia matkapuhelimia kaupoista. Mittaamme eri puhelinmallien radiotaajuista säteilyä ja määritämme niistä altistumisen mittana käytettävän SAR-arvon.”
”Esimerkiksi ydinvoimaosastomme koko on kolmannes talosta, ja asiantuntijat käyvät läpi voimalaitoksia koskevia turvaluokiteltuja materiaaleja. Tilat on suunniteltu niin, että jokainen pystyy helposti valitsemaan työskentelypaikkansa kulloisenkin työtehtävän vaatimusten mukaan.”
Myös STUKin valmiuskeskus koki muuton myötä parannuksia. Mahdollisten kriisitilanteiden hoitaminen sujuu nyt keskitetymmin ja tehokkaammin. Talossa on varavoima ja dieselgeneraattori. Henkilöstö pystyy työskentelemään rakennuksessa, hoitamaan viranomaisyhteydet ja turvaamaan kriittiset toiminnot, vaikka sähköverkko tai tietoliikenneyhteydet kaatuisivat.
Kun valmiuskeskuksen johtoryhmähuone on tyhjillään, valtakunnassa on STUKin näkökulmasta kaikki hyvin. ”Jos säteily- tai ydinturvallisuuden kannalta tapahtuu sellaista, että valmiutta pitää nostaa, kokoonnumme hoitamaan tilannetta”, valmiuspäällikkö Jyrki Heinonen kertoo.
Vaativa hanke onnistui hyvässä yhteistyössä
Säteilyturvakeskuksen tie uusiin tiloihin on ollut pitkä. Senaatti aloitti selvityksen Helsingin Roihupellossa sijainneen vanhan toimitalon kunnosta jo vuonna 2014.
”Tämä hanke on ollut itselleni yksi merkittävimpiä ja malliesimerkki sujuvasta yhteistyöstä”, Senaatin rakennuttamisryhmän päällikkö Matti-Pekka Jalonen sanoo.
Nopeasti ilmeni, että rakennus vaatisi niin mittavan peruskorjauksen, ettei sitä ollut järkevä toteuttaa. Kiinteistö oli kaikkea muuta kuin energiatehokas, talotekniikka oli vanhentunut ja tiloissa oli ollut sisäilmaongelmia. Sokkeloiset käytävät, hukkaneliöt ja omat koppikonttorit eivät vastanneet valtionhallinnon uutta toimitilastrategiaa.
”Lähtökohtana oli, että parhaan mahdollisen toimintakyvyn takaamiseksi kaikkien STUKin toimintojen on sijaittava jatkossakin saman katon alla. Selvitimme myös muuttoa johonkin toiseen olemassa olevaan rakennukseen, mutta totesimme parhaaksi rakentaa STUKille oman uudisrakennuksen”, Senaatin Matti-Pekka Jalonen kertoo.
Luonteva sijaintipaikka löytyi Vantaan Jokiniemestä, jossa valtiolla oli tontti valmiina. Kohteen rakentaminen käynnistyi talvella 2020, ja se toteutettiin projektinjohtourakkana rakennusyhtiö SRV:n kanssa. Jalonen sanoo yhteistyön niin rakentajan, konsulttien kuin STUKin väen kanssa toimineen erinomaiseesti läpi haastavan hankkeen.
”Olen tyytyväinen, kuinka hyvin onnistuimme teknisesti tilojen toteutuksessa. Mehän emme tee tiloja itsellemme vaan asiakkaalle heidän lähtötietojensa pohjalta. STUK määritteli itse toimintonsa ja niiden erityisvaatimukset – kuten sen, että tiettyjen mittausalueiden betonirakenteiden tuli olla tavallista paksumpia ja betonin laadultaan raskasbetonia.”
Säteilyturvakeskuksen henkilöstö on ottanut uudet tilat positiivisesti vastaan. Talon sydän on viihtyisä ja valoisa kahvio, jossa on mukava vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa tai tehdä hetken töitäkin.
Jalonen sanoo, että Säteilyturvakeskuksen hanke on malliesimerkki sujuvasta yhteistyöstä, jota kelpaa esitellä kelle tahansa. STUKin johto ja henkilöstö olivat alusta asti erittäin sitoutuneita projektiin, ja kaikki tekivät hyvässä hengessä työtä onnistuneen lopputuloksen eteen. Hanke pysyi myös aikataulussa ja budjetissa.
”Vaikka olen ollut pitkään alalla, tämä hanke on ollut itselleni yksi merkittävimpiä. Olen erittäin ylpeä tästä ainutlaatuisesta kohteesta. Vastaavaa saa hakea aika kaukaa: löytyyköhän Euroopasta kovin montaa samanlaista keskusta, jossa kaikki vaativat toiminnot ovat keskitetysti saman katon alla.”
Tarkastaja Reko Simola esittelee STUKin erikoisuutta, 70 000 tonnia painavaa ihmismittauskonttia. Vanhasta laivateräksestä valmistetun kontin siirto oli valtava operaatio. ”Jo pelkkä purkaminen kesti yli kolme kuukautta.”Ihmismittaukseen saapuva henkilö makaa paikoillaan teräskontissa puolisen tuntia, ja kehosta mitataan gammasäteilyä lähettävien aineiden määrä. Mitattavat henkilöt ovat pääasiassa säteilytyöntekijöitä.STUKin kymmenissä laboratorioissa testataan monenlaisia ympäristönäytteitä. Vesikasvit-tilassa mitataan Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloiden vesistä poimittujen kasvien, kuten rakkolevien, radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia.Vesinäytteiden analyysilaboratoriossa tutkitaan talousveden laatua. STUKin tehtävänä on valvoa, ettei radioaktiivinen laskeuma ole päässyt saastuttamaan vettä.Dosimetrialaboratoriossa muun muassa kalibroidaan ja testataan säteilymittareita. Laboratoriossa pystytään mittaamaan ionisoivan säteilyn annosnopeutta hyvin tarkasti. Käytettävät säteilylähteet tarvitsevat hyvän säteilysuojauksen, mikä näkyy tilojen suunnittelussa ja rakenteissa.Radiolaboratoriossa tehdään Suomen markkinoilla olevien radiopäätelaitteiden säteilyvalvontaa pistokokein. Mittaamiseen käytettävä laitteisto on huippuluokkaa.Röntgentestauslaboratoriossa on käytössä lääketieteellinen röntgenkuvantamislaite. Mittausten avulla voidaan arvioida säteilyannosta, joka aiheutuu potilaille röntgenkuvauksesta.STUKin väki opettelee nyt työskentelemään uudessa, modernissa monitilassa entisen koppikonttorimaailman jälkeen.Henkilökunnan kahvion sisustuksessa on käytetty paljon puuta. Se luo lämmintä tunnelmaa. Viihtyisästä ja tyylikkäästä tilasta on tullut nopeasti monen STUKilaisen lempipaikka talossa.
Säteilyturvakeskus valvoo turvallisuutta
Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa.
STUKin valvonnan perustana on säteily- ja ydinturvallisuutta koskeva lainsäädäntö, turvallisuusmääräykset ja ohjeet. Toiminnan tarkoituksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.
STUKilla on noin 330 työntekijää, jotka toimivat säteilyturvallisuusalan vaativissa valvonta- ja asiantuntijatehtävissä.
Senaatti-kiinteistöt rakennutti STUKin käyttöön uuden toimitalon, jonka laajuus on 12 700 bruttoneliömetriä.
Uusien tilojen rakentaminen alkoi talvella 2020. Henkilökunta muutti Vantaan Jokiniemeen porrastetusti maalis–kesäkuussa 2022.
Jokiniemenkadun tontilla on aiemmin toiminut Metsäntutkimuslaitos. Vanhat 1960–70-luvuilla valmistuneet toimisto- ja laboratoriorakennukset purettiin uudisrakennuksen tieltä.
Urakoitsijana toimi rakennusyhtiö SRV, ja hanke toteutettiin projektinjohtourakkana. Toimitilan pääsuunnittelusta vastasi RE-Suunnittelu Oy.
Jaa somessa
Jaa uutinen
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?