Tässä artikkelissa kerromme valkoisesta rakennuspölystä, harmaasta huonepölystä ja niistä siivoustyötä edesauttavista keinoista, joiden käytön myötä auringonvalo ei paljasta sakeaa pölypilveä.
Näkyvä pöly ja lika ärsyttävät useimpia meistä. Nuiva raportti sen kertoo: ilman säännöllistä siivousta tilat eivät pysy kunnossa eikä terveellistä sisäilmaa ylläpidetä. Siivoushan tarkoittaa pölyn ja lian poistamista pinnoilta. Huonepölyn määrään voidaan vaikuttaa sillä, miten usein ja millaisilla välineillä ja menetelmillä siivousta tehdään. Vaikka puhdasta sisäilmaa pidetään työtilojen perusedellytyksenä, itse siivoustyön arvostus on hämmästyttävän alhainen. Toivottavasti Senaatin lanseeraama toimintamalli siivoojien käytöstä sisäilma-agentteina ja koronapandemia saavat osaltaan siivoustyön arvostusta vihdoin nostettua.
Tässä artikkelissa kerromme valkoisesta rakennuspölystä, harmaasta huonepölystä ja niistä siivoustyötä edesauttavista keinoista, joiden käytön myötä auringonvalo ei paljasta sakeaa pölypilveä.
Hilseestä, karvoista, siitepölystä, ruoan murusista ja kasvien ja hyönteisten hienoksi jauhautuneita osista, nokihiukkasista ja hiekasta – niistä on pienet pölypallerot tehty. Ja mikrobeista, niiden aineenvaihduntatuotteista, käytettyjen kemikaalien jäämistä ja rakennus- ja sisustusmateriaaleista sekä vaatteista irronneista kuiduista, hiukkasista ja kaasuistakin – niistä on pienet pölypallerot tehty!
Isoimmat, ns. karkeat pölyhiukkaset eivät leiju kauan ilmassa, vaan laskeutuvat pinnoille, josta ne taas pöllähtävät takaisin ilmaan papereita ja tavaroita siirreltäessä ja lattialla liikuttaessa. Siivouksella huolehditaan juuri karkeapölyn säännöllisestä poistosta tasopinnoilta. Hienopölyhiukkaset leijuvat ilmassa pidempään. Ne pystyvät kiinnittymään toisiin hiukkasiin, jolloin ne voivat päätyä paitsi taso- myös seinä- ja kattopinnoille. Seinien ja sisäkattojen puhdistuksella on siksi merkitystä hienopölyn poistamisessa. Myös ilmanvaihto poistaa ilmassa leijuvaa hienojakoista pölyä.
Pölyn ja kuitujen määrille sisäilmassa sekä pintojen pölykertymälle on olemassa viitearvoja. Parhaillaan tiedeyhteisö pohtii, pitäisikö pölyssä oleville kemikaaleille asettaa raja-arvoja. Toisaalta myös pintojen mikrobipitoisuuden, valkuaisaineen tai tietyn mikrobiperäisen entsyymin pitoisuuden mittaamisella voidaan päätellä siivoustyön onnistumista.
Jos purkutöiden ja rakentamisen aikaisesta pölynhallinnasta ei ole huolehdittu, rakennustyömaalla syntyvät ja rakennukseen jäävät pölyt aiheuttavat terveys- ja viihtyisyyshaittoja sekä rakennustyöntekijöille että valmiin rakennuksen käyttäjille. Rakennusaikaista pölyä laskeutuu tasopinnoille pitkään rakennuksen valmistumisen jälkeen ja tilankäyttäjät voivat saada tästä ärsytysoireita.
Senaatilla on puhtaudenhallintaohje, jolla ohjataan rakennustyömaan pölynhallintaa purkuvaiheen, rakentamisen ja vastaanottovaiheen aikana. Rakennustyömaalla on käytettävä pölyämättömiä työmenetelmiä ja tehtävä säännöllisesti rakennussiivousta ikään kuin yhtenä rakennusprosessin työvaiheena sekä huolehdittava työmaan kaksivaiheisesta loppusiivouksesta. Loppusiivouksen 1. vaihe aloitetaan, kun pinnat ja kiintokalusteet on asennettu ja pölyävät työvaiheet on saatu päätökseen. Tavoitteena on estää rakennuspölyn kulkeutuminen ilmanvaihtojärjestelmän toimintakokeiden aikana ilmastointikanaviin. Loppusiivouksen 2. vaiheessa lattioille tehdään käyttöönottopuhdistus ja mahdollinen hoito. Myös katto-, seinä- ja lattiapinnoilta poistetaan irtolika ja tahrat. Jos näistä siivouksista laistetaan, kymmenien kilojen rakennuspölymäärät jäävät odottamaan ilmaan pääsyä ja ajan mittaan ne kyllä siivilöityvät pois – tilankäyttäjien nenän kautta.
Massiiviset puhtausodotukset lepäävät siis armottomina siivoojien hennoilla harteilla. Hankalaksi tilanne muuttuu silloin, jos loppusiivous on siivoojista johtumattomien aikatauluongelmien takia tehtävä sisäänmuuttoa edeltävänä viikonloppuna ja yönä.
Senaatilla tavoitteena on taata valmiin rakennuksen tuulettumiselle riittävä ajanjakso ennen tilankäyttäjien sisäänmuuttoa. Lisäksi uusissa/ korjatuissa tiloissa ilmanvaihto pidetään kokoaikaisesti suunnitellulla käyttöteholla 12 kk:n ajan. Joskus silloin, kun puhtaudenhallinta on rakentamisen aikana pettänyt, käyttöönotetuissa tiloissa on tarpeen siivota normaalia tiloille sovittua siivoustaajuutta useammin, usean kuukauden ajan.
Vaikka pölyisyys, epäsiisteys ja siivottomuus lisäävät epäviihtyisyyttä ja jopa terveyshaittoja, täytyy rehellisyyden nimessä muistaa, että itse siivouskin voi aiheuttaa tekijälleen tai rakennukselle ongelmia: Pölyä ilmaan nostavat väärät siivousmenetelmät (esim. pölyhuiskalla pölyn ilmaan nostatus) ja alhaisen suodatuskyvyn imuri huonontavat hetkellisesti sisäilman laatua. Liiallinen vedenkäyttö kuivien tilojen siivouksessa voi johtaa pintamateriaalien (esim. linoleumin) vaurioitumiseen, hajuhaittoihin tai jopa rakenteiden kosteusvaurioihin. Myös siivousaineiden sisältämät hajusteet ja haihtuvat ainesosat kuormittavat sisäilmaa ja voivat aiheuttaa herkimmille ärsytysoireita.
Senaatin siivoussopimuksissa edellytetään hajusteettomien tai lievästi hajustettujen pesuaineiden käyttöä. Oikeat työmenetelmät, -välineet ja suojavarusteet ovat osa siivoojan ammattitaitoa.
Joskus normaaliksi toimistotilaksi tarkoitetussa työtilassa lattiat ja tasopinnat pursuavat härkäpäisen säästämisvimman tai puutteellisten säilytystilojen vuoksi paperia, mappeja ja pahvilaatikoita. Työpöydät ja muistitaulutkin on kuorrutettu paksulla todistekerroksella menneiden vuosien urotöistä. Lattioilla voi myös olla kenkäröykkiöitä tai sähköjohtojen sykeröitä. Tilan normaali siivoaminen on mahdotonta. Tällöin työtilan konmaritus – tai jopa raivaus – on tarpeen. Siivoamaton tila on terveysriski: paperi- ja huonepöly heikentävät sisäilman laatua ja voivat aiheuttaa silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita. Lisäksi tällainen tila merkitsee paloturvallisuus-, työturvallisuus- ja tietoturvallisuusriskien olemassaoloa.
Senaatissa suhtaudutaan sisäilmakysymyksiin vakavuudella – ja meillä on sisäilmaongelmiin nollatoleranssi. Edellytämme siivouspalvelukumppaneiltamme sovittujen siivouksen laatukriteerien täyttymistä. Vaikka siivooja joutuisi laatikoita ja muita esteitä väistellessään kahlaamaan työtilassa hartioitaan myöten, hän ei saa siivoustyötä tehdessään siirrellä tasopinnoilla olevia esineitä tai papereita. Tämän vuoksi on tärkeää, että tilan käyttäjä itse huolehtii tilan siivottavuudesta. Kyse on myös siivoojan työn arvostamisesta, kun haluaa mahdollistaa tämän esteettömän työskentelyn. Mikäli tällaisessa siivoamattomassa tilassa koettaisiin sisäilman laatuun liittyviä puutteita, tarkempiin sisäilmaselvityksiin ei voida lähteä, ennen kuin tilan siivottavuuden ja siisteyden on todettu olevan hyvää sisäilman laatua ylläpitävä.
Toimistotiloissa siivottavuus merkitsee sitä, että ikkunalaudoilla, pöytäpintojen ja kaappien päällä ei ole arkisto- ja paperitavaraa, ei henkilökohtaisia eikä paremman säilytyspaikan puutteessa olevia tavaroita. Lattioilla ei saa olla siivousta haittaavia kapineita, esim. ylimääräisiä tilaan kuulumattomia huonekaluja tai käyttäjän omia irtomattoja. Tavoitteena on siis vapauttaa siivottavat pinnat ja tasot ylimääräisistä ja siivousta vaikeuttavista tavaroista. Näin pyyhittävää pintaa on mahdollisimman paljon ja siivouksella saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty.
Senaatti auttaa siivouskampanjan järjestelyissä esimerkiksi toimittamalla jäteastioita. Ensimmäinen askel on kuitenkin työhuoneen käyttäjällä ja esimiehellä – on mietittävä, onko tila siivottavissa sekä mitä aineistoa on välttämätöntä jatkossakin säilyttää ja missä muodossa. Sen jälkeen voimme pohtia yhdessä, millaisia lisäsäilytysratkaisuja asiakas tarvitsee ja mitkä niiden kustannusvaikutukset ovat.
Vuosittain kymmenettuhannet varusmiehet saapastelevat ulkojalkineissa tupaansa – eli makuuhuoneeseensa asti! Sisään kantautuvan hiekan ja kuran sekä muun pölyn poistoon varusmiehet saavat – ei nyt sentään ihan kädestä pitäen, vaan kännykkää kädessä pitäen – opetusta siivoamiseen. Nimittäin Puolustusvoimien omaan verkko-oppimisympäristöön Puolustuskiinteistöt on tuottanut siivouksesta sisällön. Varusmiesten jokapäiväisellä siivousvastuulla on omien tupien ja kasarmin yleisten tilojen tasopintojen ja lattioiden puhdistus mikrokuitupyyhkein. Siivousvälineiden päivittäinen huolto ja pesu on kuitenkin siivoojien tehtävä.
Puolustuskiinteistöt järjestää puhtauspalvelut Puolustusvoimille samantasoisesti läpi valtakunnan. Jokaiselle rakennukselle on tehty laatutasokuvaus, jossa määritellään tavoiteltava puhtaustaso, siivoustaajuudet, ylläpito- ja harvemmin tehtävät siivoustyöt sekä mahdolliset lisäpalvelut. Puolustuskiinteistöissä on siivouksen laatutasot määritelty INSTA 800-standardin mukaisesti asteikolla 1 (ullakkovarastot) — 5 (terveydenhuollon toimenpidehuoneet).
Myös Senaatti-kiinteistöissä määritellään siivouksen palvelukuvaukset tarkasti kullekin tilalle erikseen. Tämä tarkoittaa sitä, että säännöllisen ylläpitosiivouksen sisältö ja laatuvaatimukset on puhtauspalveluluokittain määritelty. Samoin jaksoittain toistuvien (esim. yläpölyjen poisto) sekä kerran vuodessa (esim. lattioiden vahaus) tehtävien siivoustöiden sisällöt on määritelty. Kiinteistöpalveluiden yleiset laatuvaatimukset on kuvattu Rakennustietosäätiön KiinteistöRYL-julkaisussa.
Onkin tärkeä ymmärtää, että siivoussopimus ei voi olla saman sisältöinen monitilaympäristössä ja korkean kuormituksen katutason asiakaspalvelupisteessä. Tilankäyttäjillä on nämä samat tilojensa puhtauspalvelukuvaukset tiedossa kuin on puhtauspalvelujen toimittajillakin.
Usein kuulee esitettävän huolta siitä, että siivousyritykset vetävät siivousajat liian tiukoiksi säästösyistä eikä siivoojalla ole riittävästi aikaa tehdä työtään kunnolla. Senaatissa olemme pääsääntöisesti antaneet siivousalan ammattilaisten määritellä kohteissa käytettävät tuntimäärät. Tarkistamme, arvioimme ja puutumme tilanteeseen heti, jos siivous ei toimi sovittujen palvelu- ja laatukuvausten mukaisesti. Senaatti-kiinteistöjen käytössä oleva puhtauspalveluiden palkkio-sanktiojärjestelmä kannustaa myös osaltaan siivoustoimittajaa suuntaamaan resursseja kohteissamme oikein.
Siivoustyön jälkeä tarkastelee siivoojan itsensä ja tilankäyttäjien lisäksi useiden muiden senaattilaisten ja asiantuntijoiden silmäparit ja mittalaitteet. Siivoojien esimiehet tekevät omavalvontatarkastuksia ja raportoivat niistä säännöllisesti. Puolustuskiinteistöjen siivous- tai palvelupäälliköt ja Senaatti-kiinteistöjen palvelupäälliköt tekevät laadunarviointikierroksia. Siivousalan konsultit puolestaan arvioivat siivouksen laatua Senaatin puhtauspalveluiden laadunarviointilomakkeen mukaisesti säännöllisesti vähintään 2 kertaa vuodessa.
Halutessaan asiakkailla on mahdollisuus osallistua Senaatin järjestämille laatukierroksille ja he saavat aina laaturaportit. Asiakkailla on myös vuosittain mahdollisuus antaa palautetta asiakastyytyväisyyskyselyn kautta siivouspalveluiden laadusta, työn jäljestä ja siivouspalveluiden henkilöstön palvelualttiudesta. Nämä tulokset käydään kiinteistö-, siivous- ja palvelupäälliköiden kesken läpi ja käsitellään palveluntuottajan kanssa. Tietenkin asiakaspalautetta siivouksesta otetaan vastaan Senaatin ja asiakkaan yhteisissä tapaamisissa, palvelupyyntöjärjestelmien sekä sähköpostin kautta.
Jotta sisäilmaongelmista päästään, täytyy niitä ennustaviin hälytysmerkkeihin puuttua ennen kuin tilankäyttäjille ehtii aiheutua tilanteesta haittaa. Miten siis voitaisiin ihmisaistein tehokkaasti havainnoida sisäolosuhteissa tai tiloissa tapahtuneita muutoksia vaikkapa vertailemalla vierekkäisten tilojen tilannetta? Me Senaatissa totesimme, että siivoojat kiertävät päivittäin lähes kaikissa rakennuksen tiloissa, ja teimme heistä sisäilma-agentteja. Vuodesta 2019 lähtien käytössä on ollut siivoojien sisäilmahavaintojen pikapalkkiomalli niissä kohteissa, joissa on Senaatin järjestämät puhtauspalvelut. Sellaisesta havainnosta, jolla on erityistä merkitystä sisäilmaongelmien ehkäisyssä, maksetaan havainnon tehneelle siivoojalle palkkio. Sisäilma-asiantuntijamme käsittelevät siivoojien tekemät sisäolosuhdehavainnot ja vievät niiden edellyttämät toimenpidetarpeet eteenpäin.
Senaatti-konsernin kahdessa liikelaitoksessa siivoustyö on organisoitu eri tavoin:
Puolustuskiinteistöissä puhtauspalvelut tuotetaan asiakkaan, eli Puolustusvoimien, turvaluokitelluissa kohteissa omalla siivoushenkilöstöllä, ja ulkopuolisia palvelutuottajia käytetään Puolustusvoimien sallimissa kohteissa. Puolustuskiinteistöillä on noin 140 omaa siivoojaa, joista suurin osa on viihtynyt työssään useita vuosikymmeniä – kiitos mielenkiintoisten työkohteiden ja reilujen asiakkaiden. Puolustuskiinteistöjen siivoojista noin 85 % on suorittanut laitossiivoojan ammattitutkinnon, joten he taitavat perussiivoustehtävät, eri siivouskoneiden käytön ja erilaiset lisätehtävät.
Senaatti-kiinteistöjen asiakkaille puhtauspalvelut hankitaan kilpailuttamalla ulkopuolisilta kumppaneilta. Teemme tiivistä yhteistyötä Hansel Oy:n kanssa ja hankimme palvelut yhteiskuntavastuullisesti.
Senaatti-konsernissa puhtauspalvelut on saanut eritäin hyvää asiakaspalautetta vuosittain tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä. Siivoojien työn jälki koetaan hyväksi ja heidän joustavuuttaan kiitellään.
Senaatti edellyttää ulkopuolisilta siivouspalveluntuottajalta riittävää ammattitaitoa ja koulutusta, mikä toimittajan esimiesten kohdalla täyttyykin. Koulutettuja, kokeneita ja ammattitaitoisia siivoojia on sen sijaan hyvin vaikeaa rekrytoida tänä päivänä. Senaatti antaakin siivoojille mahdollisuuden kouluttautua ammattitutkintoon työaikana ja monet ovat näin pätevöityneetkin. Lisäksi Senaatti-kiinteistöjen oppimisalustalla on siivous ja sisäilma -verkkokoulutus, joka siivoojien on suoritettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ovat aloittaneet Senaatin kohteiden siivoamisen. Olemme myös järjestäneet siivous- ja sisäilmakoulutuksia siivouspalveluntuottajille. Esimerkiksi alkuvuodesta 2020 koulutimme yli 700 siivoojaa ja heidän esimiestään. Siivoojien – aivan kuten muidenkin ulkopuolisten valtion tiloissa toimivien – on tietenkin suoritettava Senaatin turvallisuuskoulutus.
Senaatin ja Puolustuskiinteistöjen yhteisenä ajankohtaisena asiana on siivottavuuskampanjoiden käynnistäminen vuoden 2023 aikana. Niissä yhdessä asiakkaiden kanssa toteamme siivottavuustilanteen ja suunnittelemme kampanjan, jossa tilan käyttäjät sitoutetaan mukaan oman työpisteen ja yhteisten tilojen siivottavuuden parantamiseen.
Kirjoittajat
Anne Korpi, sisäolosuhteiden erityisasiantuntija Senaatti-kiinteistöissä, jota kaikenlainen ilman pilaaminen tyrmistyttää.
Kirsti Liljeroos, Senaatti-kiinteistöissä tuotepäällikkö, joka kehittää puhtauspalveluita yhdessä palvelupäälliköiden kanssa.
Riitta Häyrinen, tuotepäällikkö Puolustuskiinteistöistä, jota ilahduttaa, kun puhtauspalveluiden tärkeys on huomioitu sisäilma-asioissa.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
"Puolustusvoimien vuokranalennukset onnistuvat, koska saamme säästöjä hankintojen kehittämisestä ja jo aiemmin onnistuneesti toteutetusta energiansäästöohjelmasta. Lisäksi tehostamme Puolustuskiinteistöjen omaa toimintaa ja puolitamme oman tilankäyttömme", kirjoittaa Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta.
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.