Asfalttikentistä kukoistukseen – asemanseutujen uudistuminen etenee ympäri Suomea
4 min
Rautatieasemat ovat monen paikkakunnan ydin, mutta niiden ympäristöt ovat jääneet usein omiin oloihinsa. Nyt tilanne on muuttumassa. Senaatin Asema-alueiden Elias Rainio ja Janne Marttinen kertovat, miten asemaseutuja kurotaan toimivaksi, viihtyisäksi ja kestäväksi osaksi ympäröivää kaupunkia.
”Vaikka koko muu kaupunki olisi rakentunut vuosisadan ajan vimmaista vauhtia aseman ympärille, harmillisen usein itse asema-alue on jäänyt pääosin asfalttikentäksi”, Senaatin Asema-alueiden kiinteistökehityspäällikkö Elias Rainio tuumii.
Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa. Senaatin Asema-alueet Oy on vastannut kahden vuoden ajan asemaseutujen kehittämisestä 22 paikkakunnalla ympäri Suomea.
”Asemanseutujen kehittämisessä, voimme soveltaa Senaatin vahvaa paikallistuntemusta ja eri hankkeissa kertyvää osaamista useilla paikkakunnilla.”
Laajojen asema-alueiden kehittäminen on haastavaa, sillä tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Riskit pienenevät joustavalla ja erilaisiin tilanteisiin muuntuvalla kaavoituksella, joka tukeutuu muun muassa yleiskaavaan.
”Kaikki paikkakunnat eivät kasva yhtä nopeasti. Kaavoituksessa on varauduttava siihen, että toteutus vaiheistetaan pitkällekin aikavälille. Kaavojen on tarkoitus säilyä toimivina vuosikymmeniä, mutta ympäröivä maailma ja teknologia voivat muuttua rajusti jopa viidessä vuodessa. Ennakointi ja muutosten hallinta vaatii näkemystä ja kärsivällisyyttä tutkia asioita”, kiinteistökehityspäällikkö Janne Marttinen kertoo.
Perehtyminen ja yhteistyö kehittämisen ytimessä
Ennen kuin kehitystyö voi käynnistyä, Senaatti perehtyy asema-alueiden ominaispiirteisiin muun muassa tekemällä laajoja selvityksiä.
”Saimme kehitettäväksi paljon kohteita, joiden parissa tai lähistöllä emme olleet aiemmin toimineet. Jotta kohteita voi kehittää, on tunnettava niiden rakennukset, historia ja maaperä. Samankaltaisia ratkaisuja voi usein soveltaa eri paikkakunnille, mutta jokainen asema-alue vaatii lisäksi omat ainutlaatuiset ratkaisunsa”, Elias Rainio kertoo.
Kotkassa asema-alueen läheisyyteen kehittyy tulevaisuudessa uusi asuinkerrostalojen korttelialue.
Asemaseutujen kehittämisessä avainasemassa on yhteistyö. Tavoitteet, suunnittelu ja kaavan viilaus tehdään yhdessä kaavoittajan, konsulttien, viranomaisten ja toteuttajakumppanien kanssa.
”Suunnitteluratkaisut tehdään yhdessä kunkin kunnan kaavoittajien, asukkaiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. He tuntevat paikallisolot, meillä sen sijaan on tuntumaa maanlaajuiseen asemankehityskonseptiin”, Rainio sanoo.
Espoossa melutaso laskee ja virkistysarvo paranee
Senaatin Asema-alueilla on käynnissä hankkeita useilla paikkakunnilla, ja ne ovat edenneet suunnitellusti koronapandemiankin keskellä.
”Osa kaavoista on jo lähellä hyväksymiskäsittelyä, mutta monella alueella olemme vielä alkutaipaleella. Siinä olemme kuitenkin onnistuneet, että asema-alueiden kehittäminen on jo hyvässä vauhdissa usealla paikkakunnalla”, Janne Marttinen sanoo.
Hän nostaa mainioksi esimerkiksi Espoon Kauklahden Lasihytin-asuinkorttelin, jonka rakentamisesta tehtiin esisopimus tammikuussa 2021.
”Laadimme parhaillaan kaavaehdotusta Espoon kaupungin ja maanomistajien kanssa. Myös hankkeen tuleva toteuttaja Avain Yhtiöt Oy on mukana remmissä. Näin varmistamme, että kortteli rakentuu kaavan mukaisesti ja mahdollisimman nopeassa aikataulussa”, Marttinen kertoo.
”Kauklahti on viehättävä alue, jolla on paljon matalaa pientalorakentamista ja kylämäinen luonne. Tuleva tiiviimpi rakentaminen ei sodi alueen muotokieltä vastaan vaan nimenomaan täydentää rakennuskantaa ja parantaa alueen elinvoimaa.”
Lasihytin kehittämisessä kiinnitetään huomiota kestävän kehityksen kaikkiin osa-alueisiin, ja erityisesti Espoonjoen jokivarren luontoarvot ovat tärkeät.
”Monissa kohteissa rakentaminen on keino parantaa ympäristöä ja luontoa. Esimerkiksi Kauklahdessa katu- ja rataverkko aiheuttaa meluhaittaa. Tuleva rakennusmassa suojaa melua vastaan, jolloin jokivarren virkistysarvo paranee”, Marttinen kertoo.
130-vuotias veturitalli inspiroi Kuopiossa
Asemanseutuja kehittämällä voidaan torjua ilmastonmuutosta ja toteuttaa kestäviä elinympäristöjä. Keskeisille asemaseuduille rakentaminen on yhdyskuntataloudellisesti kannattavaa, koska alueilla on jo valmiina katu-, vesi- ja viemäriverkot.
”Kuopion entinen konepaja-alue on kehityskohde, jonka tulevaisuus on poikkeuksellisen avoimena. Alueen kehitystyö lähtee tavallaan puhtaalta pöydältä, sillä asemakaavaa ei ole koskaan laadittu. Myös tuore osayleiskaava tekee eri käyttötarkoitusten monipuolisesta selvittämisestä mahdollista. Alueen vanhoja rakennuksia pyritään ottamaan hyötykäyttöön monin tavoin, ja alueelle voidaan ideoida esimerkiksi asuntoja”, Elias Rainio kertoo.
Suurimpana yksittäisenä asema-alueen kehitysprojektina viime vuosina on ollut Pasilan alueen kehittäminen ja työ jatkuu vielä pitkään myös tulevina vuosina.
”Käytännössä tuomme 130 vuotta konepajakäytössä olleen alueen osaksi Kuopion keskustaa. Kehitystyössä on paljon huomioitavaa: teollisen pajakäytön vuoksi maaperässä on puhdistustarpeita ja osa rakennuksista tulisi suojella.”
Alueen uutta elämää miettivät jatkossa myös lähialueen asukkaat, museovirasto, kaupunginmuseo ja ELY-keskus. Rainio on innoissaan tulevasta yhteistyöstä ja kehitysideoista.
”Tiettyjä suojelukohteita, kuten veturitallia, voisi hyödyntää elämykselliseen kulttuuri- ja palvelukäyttöön. Rouheita rakennuksia ei siis välttämättä tarvitse ylikorjata. Monissa kohteissa ratkaisut ovat itsestään selviä ja oikean tien löytäminen on helppoa. Kuopiossa niin ei ole, ja se on inspiroivaa!”
Miten muut asemanseudut kehittyvät? Tutustu Senaatin Asema-alueiden kehityskohteisiin ja lue tuoreimmat uutiset täältä:
