Yhteiskäyttöä kuntopyöristä tietoturvaan. Tampereen Attilassa, seitsemän viraston keskittymässä, henkilökohtaisista työpisteistä luovuttiin jo vuosia sitten, ja päivän sana on yhteiskäyttöisyys. Pitääkö sitä siis lisätä ja miten? Attilan väki kertoo kantansa.
Kenkätehtaaksi alkujaan rakennettu Attila on tamperelaisittain tuttu kiinteistö rautatieasemalta vain satakunta metriä idän suuntaan. Kuusikerroksinen jyhkeä tehdasrakennus peruskorjattiin vuonna 2010, ja nyt saman katon alla työtä tekee peräti seitsemän viraston henkilöstö.
Kullakin virastolla on Attilassa omat tilansa, jotka on vyöhykkeistetty erilaisten työtarpeiden mukaan. Koko monitilassa kellään ei ole nimettyä työpistettä, vuorovaikutusalueella voi työstää asioita yksin ja yhdessä, vetäytymis- ja neuvottelutiloihin mahtuu kokoustamaan porukalla paikan päällä sekä videolaitteiden välityksellä ja hiljaisen työn tiloissa puolestaan vallitsee ehdoton rauha.
Lisäksi Attilassa on kaikkien virastojen yhteiskäytössä aulapalvelut, kellarin suihkutilat, ravintola, neuvottelukeskus sekä 77 hengen auditorio, jossa on videoneuvottelulaitteet.
Tässä Aluehallintoviraston (AVI) tarkastaja Jyri Saarikoski, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) johdon assistentti Elina Anttila sekä Maanmittauslaitoksen (MLL) toimitila-asiantuntija Matti Mäensivu kuvailevat, miltä on oman työympäristön lisäksi virastojen laajempi yhteiselo tuntunut ja miten he haluaisivat yhteiskäyttöisyyttä edistää.
Lue myös: Mikä monitilaympäristö? Tästä on kyse
Attilan kokous- ja neuvottelutiloissa työskentely onnistuu pienemmällä joukolla paikan päällä tai suuremmallakin kokoonpanolla videolaitteiden välityksellä.
Aluehallintoviraston Jyri Saarikosken mukaan tilojen yhteiskäyttöisyys onnistuu, kun jokainen pitää sovituista pelisäännöistä kiinni ja ottaa muut ihmiset huomioon.
Jyri Saarikoski, AVI: ”Muutimme Tampereen Kalevan Hippostalosta Attilaan huhtikuussa 2018. Hippostalossa olimme jakautuneet eri kerroksiin, mutta Attilassa saimme meille yhteisen kahvihuoneen, minkä ansiosta olemme tutustuneet toisiimme entistä paremmin. Jos Attilassa olisi laajemmin myös virastojen välisiä yhteiskäyttöisiä tiloja, syntyisi vieläkin enemmän vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Tauoilla voisi tutustua uusiin ihmisiin työasioiden puinnin sijaan.”
Matti Mäensivu, MLL: ”Yhteiskäyttöisyys ei ole keneltäkään pois, vaan päinvastoin. Se hyödyttää koko potentiaalia, ei vain jokaista virastoa yksinään. Samoissa tiloissa oleskellessa tutustuu luontevasti erilaisiin ihmisiin ja samalla kuulee muiden virastojen toiminnasta. Näin oppii aina jotain uutta, jota voi hyödyntää työssään. Samoin voi itsekin jakaa muille jotain omasta osaamisestaan.”
Elina Anttila, ELY: ”Kannatan virastojen yhteiskäyttöisten tilojen lisäämistä, niille olisi enemmänkin tilausta. Yhteistyöstä syntyy aina jotain hyvää: lisää vuorovaikutusta, ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä.”
Työpisteen voi Attilassa valita työtehtäviensä ja tarpeidensa mukaan.
Jyri Saarikoski, AVI: ”Minua ei pieni puheensorina työn taustalla häiritse. Aluehallintovirastossa olemme sopineet yhteisissä pelisäännöissämme, että omalla ’pulina-alueella’ saa keskustella esimerkiksi meneillään olevista tapauksista. Tällöin oman viraston väen läsnäolosta ei ole haittaa, mutta kaikki asiat eivät tietenkään sovi ulkopuolisten korville. Laajemmin yhteiskäyttöisissä tiloissa muiden kuin AVIn väen läsnäolo voi siis osoittautua haasteelliseksi salassapito- ja tietoturvasyistä.”
Elina Anttila, ELY: ”Meillä ELYssä hyppy pois entisistä henkilökohtaisista työpisteistä ja muutto monitilaympäristöön Attilaan joulukuussa 2017 oli vaativa. Jouduimme uusissa tiloissa muuttamaan vanhoja toimintamalleja reippaalla otteella, ja siksi mietimme työtilojen käyttötarkoituksia ja pelisääntöjä tarkkaan yhdessä. Yhteiskäyttöisyys vaatii käyttäjiltään paljon: on noudatettava sääntöjä, mutta osattava myös joustaa.”
Matti Mäensivu, MLL: ”Yhteiskäyttöisyyden haasteellisuus on paljon kiinni yksilön sopeutumisesta ja omista tavoista. Toiset pitävät siitä, että saavat oven vedettyä perässään kiinni, mutta joillekin yksinäisyys on mörkö. Nykyisessä monitilaympäristössämme voimme vetäytyä hiljaisiin tiloihin omaan rauhaan. Esimerkiksi Porin toimipisteessämme tiedän, ketkä löydän takuuvarmasti vapaan äänenkäytön vyöhykkeiden sijaan lukusalista, sillä heille paras vaihtoehto on olla hiljaisuuden ympäröimänä. Joka tapauksessa eri mahdollisuuksia on tarjolla, on vain osattava hyödyntää niitä.”
Elina Anttila, ELY: ”Mitä enemmän väkeä käyttää samoja tiloja, sitä suurempi tarve on selkeille yhteisille pelisäännöille, jotta vältytään turhalta mielenpahoittamiselta. Eri virastojen yhteiskäyttöisessä tilassa myös eri työkulttuurien yhteensovittaminen vie aikaa, ja sääntöjä on jatkuvasti päivitettävä ja kehitettävä.”
Jyri Saarikoski, AVI: ”Ihmisten toimintatapojen ja -kulttuurien erilaisuus voi tosiaan häiritä työntekoa. Jatkuva huomauttelu on kuitenkin rasittavaa, eli välillä voi myös mennä itseensä ja pohtia, pitääkö kaikesta mainita. Mitä enemmän yhteiskäyttöisessä tilassa on väkeä eri virastoista, sitä paremmin yksilön on pidettävä itsenäisesti ja omalta osaltaan huoli yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta ja muiden huomioon ottamisesta.”
Elina Anttila, ELY: ”Itse viihdyn hyvin ihmisten keskellä monitilaympäristössä, joten en kaipaa omaa työhuonetta. Työpäivästä on kuitenkin hyvä miettiä etukäteen, millaista työtä aikoo päivän aikana tehdä ja millaisen tilan kyseinen työ vaatii. Jos jokin ympäristössä alkaa häiritä, kannattaa napata läppäri kainaloon ja vaihtaa paikkaa.”
Maanmittauslaitoksen Matti Mäensivu on huomannut, että tilojen yhteiskäyttöisyyden haasteellisuus on paljon kiinni ihmisten omista tavoista ja sopeutumisesta.
Jyri Saarikoski, AVI: ”Monitilaympäristössä oman työpisteen ’kasaamiseen’, asentamiseen ja yhteensovitteluun kuluu välillä melkoisesti aikaa, kun konetta on irrotettava telakasta jatkuvasti. Myös laitteiden yhteensopivuus on toisinaan ongelma. Lisäksi yhteiset tavarat voivat kadota. Meillä oli AVIn yhteiskäyttöisissä tiloissa hiiriongelma, sillä hiiret lähtivät ihmisten mukaan eivätkä löytäneet takaisin oikeiden langattomien vastaanottimien ääreen.”
Matti Mäensivu, MML: ”Meillä Maanmittauslaitoksella on siirrytty pitkäjänteisesti täysin sähköiseen työhön, joten työpisteen sijainnilla ei ole enää väliä. Mappiriippuvaiselle virastolle tai vielä papereita pyöritteleville ihmisille monitilaympäristö ja laajemmin yhteiskäyttöinen tila voi olla hankala, sillä omat tavarat ja paperit on kannettava mukana ja siivottava lähtiessä pöydältä pois.”
Jyri Saarikoski, AVI: ”Yhteiskäyttöisisten tilojen huolenaiheet liittyvät kuitenkin pääosin ihmisten erilaisuuteen, ei välineisiin ja ympäristöön. Vuorovaikutuksen lisääntyminen on hyvä asia, mutta se koetaan myös haasteena: jos töitä tekee jatkuvasti yhteiskäyttöisissä tiloissa, ajautuuko samalla helpommin erilleen omasta työyhteisöstään?”
Lue myös: ”Hyvähän tästä tuli!” – monitilaympäristö yllätti MML:n väen
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Elina Anttila toivoo Senaatilta yhteiskäyttöisiä polkupyöriä.
Elina Anttila, ELY: ”Senaattia voimme täällä Attilassa kiittää erityisesti virastojen yhteisistä kokoustiloista ja videoneuvottelulaitteista auditoriossa. Lisää kaipaamme ennen kaikkea yhteiskäyttöisiä kokous- ja vetäytymistiloja, joissa on Skype-yhteys ulkomaailmaan. Nykyisellään kokoustilat eivät aina riitä virastomme väen tarpeisiin.”
Jyri Saarikoski, AVI: ”Kun tilat ovat aina käytössä ja verkkoyhteydet huonoja ja arvaamattomia, erityisesti vierailijoiden, asiakkaiden ja sidosryhmien tapaaminen on vaivalloista.”
Matti Mäensivu, MLL: ”Tilojen keskinäistä yhteiskäyttöisyyttä voisi todellakin lisätä. Tarvitseeko jokainen virasto esimerkiksi omat kahvipaikkansa – samanlaisia kahvinkeittimiähän me kuitenkin käytämme? Kannustankin Senaattia lisäämään rohkeasti yhteiskäyttöisiä tiloja ja antamaan meille käyttäjille mahdollisuuksia niiden kokeiluun.”
Jyri Saarikoski, AVI: ”Myös näille olisi tilausta: liikuntasali kaikkien yhteiseen käyttöön sekä muutaman työpisteen istuimien korvaaminen kuntopyörällä tai kävelymatolla lisäisivät työhyvinvointia.”
Elina Anttila, ELY: ”Mukava olisi saada myös yhteiskäyttöiset polkupyörät kaikkien lainattavaksi. Työmatkojen taittaminen pyörällä auton sijaan olisi loistavaa hyötyliikuntaa ja ympäristöystävällistä, eikä rajallisten vapaiden parkkiruutujen etsimiseen kuluisi niin paljon aikaa.”
Jyri Saarikoski, Avi: ”Kaikkinensa yhteiskäyttöiset työtilat lisäävät työhyvinvointia, jaksamista ja vuorovaikutusta. Moni Tampereella vieraileva voisi hyödyntää esimerkiksi junan odotteluajan työskentelyyn täällä Attilassa rautatieaseman lähellä. Yhteiset tilat saattaisivat myös vähentää työmatkustamisen tarvetta ja siten tukisivat kestävää kehitystä. Eli samalla säästyisi sekä rahaa ja aikaa että työntekijöiden energiaa.”
Kaikkien virastojen käytettävissä oleville tiloille olisi Attilassa työskentelevien mielestä lisääkin kysyntää.
Senaatti-kiinteistöjen tilaratkaisujen erityisasiantuntija Toni Rantanen kaipaa Attilaan Sesamin kaltaista yhteiskäyttöistä työtilaa.
”Attila-talo on ollut minulle oma tärkeä projekti. Kollegani Kasper Fabritiuksen kanssa huomasin, kuinka työtilat muuttuivat hiljalleen monitilaympäristöiksi, ja halusimme saada Attilan tehokkaampaan käyttöön. Korjausten jälkeen kaikki Attilan seitsemän virastoa henkilöstöineen mahtuivatkin yhtäkkiä saman katon alle, vaikka väkimäärä kaksinkertaistui.
Modernisoimme ja vyöhykkeistimme tiloja purkamalla väliseiniä ja rakentamalla vetäytymistiloja ja neuvotteluhuoneita. Virastojen omat kahviot olivat peruskorjauksen jäljiltä niin hyvässä kunnossa, että niihin ei koskettu.
Yhteiskäyttöisyyden haasteeksi koetaan usein ICT-asiat ja tietoturva. Salassapitosyistä ulkopuolisten kanssa ei välttämättä haluta työskennellä samassa tilassa. Joka tapauksessa nykyäänkin samoissa tiloissa ollessaan eri virastojen työntekijät työskentelevät oman virastonsa sisäisen verkon kautta, ja niihin on omat salasanansa.
Yhteiskäyttöisyydellä tilat saadaan tehokkaaseen käyttöön, eivätkä ne seiso tyhjillään. Kun eri virastojen ihmiset työskentelevät yhteisellä alueella, he ovat pakostikin tekemisissä toistensa kanssa. Näin työelämä on vähemmän koppiutunutta ja yhteisöllisyys kasvaa.
Attilassa olevien työntekijöiden kaipaamaa yhteiskäyttöisyyttä saisi lisättyä, jos sinne perustettaisiin vaikka yksi yhteinen työkahvila. Olisi hienoa, jos Attilaan saataisiin tulevaisuudessa myös Senaatin Sesamin kaltainen tai vielä laajemmin myös kaikille eri yrityksien ja organisaatioiden ihmisille yhteiskäyttöinen työtila.”
Lue myös: Senaatin Sesam on valtion työntekijöille avoin fiksun työnteon ympäristö
Kenkätehtaaksi kahdessa päävaiheessa 1910-luvulla ja 1950-luvulla rakennettu Attila on Tampereen keskeistä teollisuushistoriallista rakennuskantaa. Nykyiseen käyttöönsä rakennus peruskorjattiin vuonna 2010. Kuusikerroksinen tehdasrakennus sijaitsee aivan rautatieaseman läheisyydessä.
Tätä nykyä Attilassa toimii seitsemän virastoa: Aluehallintovirasto, Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, Maanmittauslaitos, Taiteen edistämiskeskus, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto sekä Väylävirasto.
Senaatti-kiinteistöt rakennutti Attilaan modernin vyöhykkeellisen monitilaympäristön, johon kuuluu virastojen omien tilojen lisäksi yhteiskäyttöiset aulapalvelut, kellarin sosiaalitilat, ravintola, neuvottelukeskus sekä 77 hengen auditorio, jossa on videoneuvottelulaitteet. Senaatti tarjoaa Attilan käyttäjille kaikki palvelut, kuten kiinteistöhuollon sekä aula- ja siivouspalvelut.
Neuvottelukeskusta sekä auditoriota voivat vuokrata myös Attilan ulkopuoliset toimijat.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
”Yhteiset työympäristöt ovat kestävää ja vastuullista tilankäyttöä. Joustava monitila lisää työmotivaatiota ja yhteistyötä eri virastojen kesken. Virastojen yhteiset palvelupisteet takaavat myös monipuolisen asiakaspalvelun”, yhteisistä työympäristöistä vastaava hankejohtaja Jyrki Reinikainen sanoo.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.
Kesäaikaan merellisessä Helsingissä veneilijöitä riittää. Merenkulun helpottamiseksi Puolustuskiinteistöillä kesän ajan työskennellyt Aleksi Pohjola on ollut varmistamassa, että alitus Hevossalmen sillalla sujuisi veneillä ongelmitta.