Digitaalinen oikeudenkäynti uudistaa työtavat ja istuntosalit
5 min
Oikeudenkäynnit digitalisoituvat, tietojärjestelmät uudistuvat ja paperit poistuvat pöydiltä. Kun teknologia saleissa lisääntyy, myös akustiikkaan, ilmanvaihtoon, valaistukseen sekä kaapelointi- ja sähkösuunnitteluun on kiinnitettävä huomiota. Miten vanhat ja arvokkaat salit taipuvat uuden teknologian mukaan?
Koronavuosi on vauhdittanut tuomioistuinten digiloikkaa. Useita istuntoja on järjestetty etäyhteyksillä sujuvasti ja luotettavasti – etäistunnot ovat tulleet jäädäkseen.
Tuomioistuinviraston hankejohtaja Sakari Perkiömäki toteaa, etteivät tuomioistuimet ole olleet perinteisesti välttämättä niitä ketterimpiä muutoksen edelläkävijöitä, mutta kehitystä on tehty pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.
”Sähköinen oikeudenkäynti vaatii sekä toimivia tietojärjestelmiä että nykyaikaista sali- ja esitystekniikkaa. Oikeushallinnossa onkin tehty määrätietoisesti työtä digitalisaation edistämiseksi. Olemme kehittäneet niin sähköisiä työtapoja kuin uudistaneet istuntosalien teknologiaa”, hän kertoo.
Muuntojoustavat oikeussalit ovat monikäyttöisiä
Istuntosalien varustaminen nykyaikaisella esitystekniikalla on oikeushallinnolle ja Senaatille iso hanke.
Sakari Perkiömäki kuului oikeushallinnon työympäristö- ja toimitilakonseptia uudistaneeseen projektiryhmään, joka laati salien teknisiä suunnitteluohjeita. Uudistus valmistui keväällä 2020. Hän toteaa, että istuntosalien maailma on uniikki. Siksi uusien salityyppien konseptoinnissa kaikki suunnittelutyö piti tehdä alusta asti itse – valmiita malleja ei ollut.
”Vaatimukset ovat paljon kovemmat kuin kokoushuoneiden esitystekniikalle. Karrikoidusti voi sanoa, että kokouksissa jokainen voi hakea istumapaikkansa sen mukaan, kiinnostaako aihe ja kuinka hyvin esityksen haluaa nähdä. Oikeudenkäynneissä tuomioistuimen velvollisuus on pitää huolta, että jokainen salissa oleva näkee kaiken materiaalin yhtä hyvin – istuu sitten eturivissä tai taaempana. Ainostaan yleisön kohdalla tästä tasa-arvoisuudesta voidaan hieman tinkiä”, Perkiömäki kertoo.
Saleissa on oltava riittävästi näyttöjä, ja myös äänen on kuuluttava hyvin. Uudessa konseptissa on neljä eri istuntosalityyppiä: iso sali, perussali, pikkusali ja sovittelusali.
Pienessä, 30–50 neliön kokoisessa salissa voi riittää yksi iso näyttö. Sen sijaan isoimmissa 112–130-neliöisissä saleissa pöytiä on monta riviä ja kaikkien asianosaisten pöydillä on oltava omat esitysnäytöt.
”Saleista tehdään tilojen, varustelun ja kalustuksen puolesta monikäyttöisiä. Aiemmin tuomioistuimilla on ollut erikseen riita- ja rikossaleja. Uudessa mallissa pikkusaleja voidaan muunnella niin rikos- riita-, pakkokeino-, valmistelu- kuin sovitteluistuntoihin sopiviksi”, Perkiömäki sanoo.
Oulun keväällä 2023 valmistuva oikeustalokortteli kokoaa pääosan oikeushallinnon toimijoista saman katon alle. Tilat tukevat erityisesti uusia työnteon tapoja ja digitalisaatiota. Havainnekuva: Komulainen Arkkitehdit Oy & PES Arkkitehdit Oy.
Pulmana AV:n upottaminen vanhoihin saleihin
Akustiikkaan, ilmanvaihtoon, valaistukseen sekä kaapelointi- ja sähkösuunnitteluun on kiinnitettävä huomiota, kun teknologia saleissa lisääntyy.
”Kymmenen vuotta sitten riitti, että istuntosaliin asennettiin videotykki ja AV-vaunu – nyt vaatimukset ovat aivan muuta. Sähköiset oikeudenkäynnit eivät onnistu vain näyttöjä, videokameroita ja piuhoja hankkimalla. Istuntosalien pitää taipua myös fyysisesti AV-tekniikan vaatimuksiin. Haasteena on, että tuomioistuimilla on monen kokoisia ja eri tavoin varusteltuja saleja vanhoista arvorakennuksista 1970-luvun toimistotaloihin”, Sakari Perkiömäki sanoo.
Nykyaikaisen esitystekniikan toteuttaminen on helppoa peruskorjattavissa kohteissa tai täysin uusissa hankkeissa, kuten Espoon Otaniemeen rakenteilla olevassa oikeustalossa tai Oulussa vuonna 2023 avattavassa upouudessa oikeustalokorttelissa. Vanhoihin istuntosaleihin AV-järjestelmien upottaminen ei ole yhtä yksinkertaista.
”Vanha kalustus ei tue modernia salitekniikkaa. Tietoliikennekaapelointeja ja sähköjä ei ole vedetty jokaiseen pöytään eikä tilaa ole kaikille laitteistoille. Rahakirstukaan ei ole pohjaton. On vielä paljon ratkottavaa siinä, kuinka kaikkien oikeussalien digitalisointi hoidetaan ja millä aikataululla”, Perkiömäki toteaa.
Ison salin pöydissä on näytöt, pistorasiat ja mikrofonit. Seinällä on kamerat ja äänentoisto sekä seinänäytöt yleisölle. Salin akustiset materiaalit, säädettävä valaistus ja ergonomiset kalusteet luovat miellyttävän työympäristön. Havainnekuva: Komulainen Arkkitehdit Oy & PES Arkkitehdit Oy.
Uusia muutoksia odotettavissa
Tuomioistuinviraston erityisasiantuntija, käräjätuomari Inka Grönqvist on vetänyt oikeushallinnon uudistuksessa yleisten tuomioistuinten salivarusteluprojektia. Hän nostaa esiin valmisteilla olevan lainsäädäntöhankkeen, jossa esitetään käräjäoikeuksissa vastaanotettavan suullisen todistelun tallentamista videolle.
”Tällä hetkellä vain käräjäoikeuksien suullinen todistelu eli ääni tallennetaan. Mikäli lainsäädäntöehdotus etenee, lisääntyy salien tekniikka entisestään. Videoneuvottelulaitteistoja ja etäyhteyksiä tarvitaan lisäksi yhä enemmän oikeudenkäynneissä, joissa kaikki henkilöt eivät ole paikan päällä läsnä”, hän sanoo.
Tuomioistuinviraston erityisasiantuntija, käräjätuomari Inka Grönqvist palaa tuomarin työhönsä Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen vuoden lopussa. ”Aikaisemmin oikeussaleissa osapuolilla on ollut edessään omat paperipinot, joita on selattu. Oikeudenkäynnit sähköistyvät: materiaalit ovat siirtyneet ja siirtymässä uusien tietojärjestelmien myötä digitaaliseen muotoon.”
Grönqvistin mukaan vanhoja saleja varustellessa on myös otettava huomioon, ettei tekniikka vie päähuomiota itse oikeudenkäynnistä.
”Esimerkiksi näytöt pitää sijoittaa niin, että tuomarit pystyvät jatkossakin havainnoimaan ihmisiä eivätkä nämä ole piilossa laitteiden takana.”
Salien monikäyttöisyyden ja turvallisuuden mahdollistamiseksi istuntosaleihin pyritään järjestämään erillisiä kulkureittejä yleisölle, osallisille, pidätetyille ja oikeuden jäsenille.
HAIPA ja AIPA – kohti täysin sähköistä työskentelyä
Papereista ei päästä eroon, jos lainkäyttöhenkilöstön tietojärjestelmät eivät tue sähköistä työskentelyä – on salien AV-varustelu sitten kuinka viimeisen päälle tahansa.
Markkinaoikeustuomari Riikka Pirttisalo kertoo, että sähköistä aineistojen esittämistä ovat vauhdittaneet kaksi Tuomioistuinviraston tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämisprojektia eli HAIPA- ja AIPA-hankkeet.
”HAIPA:ssa hallinto- ja erityistuomioistuimille toteutettiin uusi tietojärjestelmä. Nyt tuomioistuimet voivat käsitellä sähköisesti kaikki lainkäyttöasiansa aina vireilletulosta päätöksentekoon. Viimeisetkin hallinto- ja erityistuomioistuimet ottivat HAIPA:n käyttöönsä vuoden 2021 alussa”, Pirttisalo sanoo.
Riikka Pirttisalo työskenteli parin vuoden ajan Tuomioistuinviraston erityisasiantuntijana HAIPA-hankkeessa sekä johti samalla hallinto- ja erityistuomioistuinten salivarusteluprojektia. Nyt hän on palannut takaisin tuomarin tehtäviinsä.
”Istuntosalien AV-varustelun suunnittelutyö yhdessä senaattilaisten ja muiden tilakonseptin uudistajien kanssa oli antoisa projekti. Kiinnostavaa on, että nyt markkinaoikeustuomarina olen päässyt käyttämään ja kokemaan työni hedelmiä”, Markkinaoikeustuomari Riikka Pirttisalo sanoo.
”HAIPA-järjestelmän myötä jatkossa kaikki uudet asiat, jotka tulevat vireille hallinto- ja erityistuomioistuimissa, käsitellään vain ja ainoastaan sähköisesti. Tavoitteena on, että tuomioistuimissa edelleen rinnakkaisessa käytössä olevat vanhat asianhallintajärjestelmät poistuvat operatiivisesta käytöstä vuoden 2021 aikana.”
AIPA-hanke koskee puolestaan syyttäjälaitosta ja yleisiä tuomioistuimia, jotka ovat siirtymässä asteittain sähköiseen AIPA-tietojärjestelmään. Tällä hetkellä AIPA:a käytetään käräjäoikeuksissa pakkokeino-, riita- ja hakemusasioissa. Rikosasioihin AIPA laajenee vuoden loppuun mennessä.
Jaa somessa
Jaa uutinen
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
