Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2015 aloittama ennakointiohjelma pyrkii ehkäisemään sisäolosuhdeongelmat jo ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa haittaa kiinteistöjen käyttäjille. Erityisasiantuntija Pasi Pipatin mukaan ennakointiohjelman taustalla on ajattelutavan muutos.
”Ajatus on sama kuin ennakoivassa terveydenhuollossa. Emme pelkästään hoida ongelmien seurauksia, vaan ehkäisemme niiden syntymistä.”
Pipatti jatkaa, että ennaltaehkäisy on aina parempi ratkaisu kuin jo havaittujen ongelmien korjaaminen.
”Sisäolosuhdehaittojen ehkäiseminen jo ennalta tulee helpommaksi ja halvemmaksi sekä vähentää ihmisille koituvia haittoja. Pyrimme tunnistamaan rakentamisessa, kiinteistönhoidossa ja ylläpidossa ne asiat, joihin voimme vaikuttaa. Keskeisimpiin ennaltaehkäisyn keinoihin kuuluvat muun muassa sisäolosuhteiden jatkuva seuranta, rakennusautomaation etävalvonta ja säännölliset rakennuskatsastukset.”
Pasi Pipatti on laatinut ennakointiohjelman yhdessä Senaatin asiantuntijoina toimivien Timo Keskikurun ja Anne Korven kanssa. Oman väen lisäksi myös Senaatin palveluntuottajia on koulutettu ja osallistettu mukaan ennakointitoimintaan.
”Otamme vuoden 2019 aikana käyttöön rakennuksen tietomalliin perustuvan olosuhdemallin, jonka avulla tilankäyttäjät pääsevät antamaan olosuhdepalautetta ja katsomaan olosuhdetietoja. Samalla kiinteistöhuolto saa tietomallipohjaisen käyttöliittymän olosuhdetietojen hyödyntämiseen”, Pipatti kertoo.
Lue myös: Älykiinteistössä kaiken juju on käyttäjän huomioiminen
Rakentamisvaiheessa onnistuminen on ratkaisevaa
Yleisimpiä sisäilmaongelmia ovat niin kutsutut olosuhdeongelmat.
”Esimerkiksi lämmityksen ja ilmanvaihdon osalta mieltymykset ovat hyvin yksilöllisiä. Tällöin kaikille paras ratkaisu löytyy teknisten toimenpiteiden lisäksi käyttäjiä kuuntelemalla. Laajamittaiset kosteus- ja homevauriot ovat Senaatin kohteissa harvinaisia. Koetut sisäilmaongelmat ovat yleensä monen yksittäisen pienemmän tekijän summa”, Pasi Pipatti sanoo.
Yksittäisiä vikoja, kuten vesivuotoja, ilmaantuu rakennusten elinkaaren aikana ja ne on hoidettava viipymättä ja huolellisesti. Hallitusti hoidetut vikatilanteet eivät aiheuta sisäilmaongelmia myöhemmin. Vesikattojen, sadevedenpoiston ja salaojien kunnon tarkkailu on tärkeää vesivuotojen ehkäisyssä.
Pipatti korostaa, että sisäolosuhteisiin liittyvien näkökohtien huomioon ottaminen alkaa jo rakentamisvaiheessa.
”Rakentamisessa onnistuminen on keskeistä hyvän sisäilman varmistamiseksi. Sisäolosuhteet tulee huomioida kaikissa vaiheissa suunnittelusta tilojen käyttöönottoon asti. Sen jälkeen säännölliset katsastukset ja olosuhteiden jatkuva seuranta mahdollistavat, että tekniset ongelmat havaitaan hyvissä ajoin ja että ne hoidetaan kuntoon ennen kuin niistä aiheutuu haittaa tilankäyttäjille.”
Lue myös: Mitkä sisäolosuhteet? Tästä on kyse
Aiemmin käytetyt ratkaisut ovat vanhentuneet
Pasi Pipatti kertoo, että rakennusten sisäolosuhteilta vaaditaan nykyään enemmän kuin aikaisemmin. Esimerkiksi vanhojen standardien mukaan rakennetut kiinteistöt eivät aina pärjää nykyajan testeissä.
”Rakennukset on tehty aina kulloistenkin rakennusmääräysten mukaisesti. Ajan kuluessa vaatimustaso on noussut, ja siksi aiemmin käytetyt ratkaisut ovat vanhentuneet. Osa aikanaan suositelluista ratkaisuista on osoittautunut myöhemmin ongelmallisiksi. Tällaiset virheelliset ratkaisut tulee järjestelmällisesti poistaa peruskorjausten yhteydessä.”
Suomessa sisäilma-asiat saavat kansainvälisestikin vertailtuna paljon palstatilaa, ja tilankäyttäjät ovat tietoisia erilaisista sisäilmariskeistä.
”Tämä luo alalle painetta parantaa rakentamisen ja ylläpidon kulttuuria. Samalla on tärkeää välittää sisäilma-asioista tutkittua ja mitattua tietoa ja ottaa tilankäyttäjät paremmin mukaan keskusteluihin sisäolosuhteista.”
Lue myös: Senaatin kuusi tekoa hyvän sisäilman puolesta