Suomalaiset luulevat, että maamme kiinteistöjen sisäilma on huomattavasti huonompaa kuin se tutkitusti oikeasti on. Tämä kävi ilmi, kun Senaatti-kiinteistöt selvitti tuhannen täysi-ikäisen suomalaisen sisäilmakäsityksiä keväällä 2018.
Kysely oli osa Senaatin vuosien 2019–2022 strategian suunnittelutyötä.
”Tulosten perusteella ihmisten käsitys on, että suomalaisten rakennusten sisäilman laatu on poikkeuksellisen huono muihin maihin verrattuna”, Senaatin erityisasiantuntija Anne Korpi kertoo.
Tarvitaan nopeaa ja järjestelmällistä reagointia
Senaatin kyselyssä nousi esiin ihmisten huoli ja pelko sisäolosuhteiden, etenkin sisäilmaongelmien aiheuttamista terveyshaitoista. Vastaajista lähes puolet kertoi, että heidän mielestään Suomessa ei oteta sisäilma-asioita tarpeeksi vakavasti.
”Mielikuva siitä, että ongelmaisten rakennusten määrä on kasvussa, syntyy paljolti julkisen keskustelun takia. Ihmisten kokemus on, että huonosta sisäilmasta aiheutuvia ongelmia vähätellään ja vastuuta pakoillaan. Ongelmien ennaltaehkäisyä ei koeta suunnitelmallisena eikä reagointia nopeana”, Anne Korpi sanoo.
”Ihmiset ovat aidosti huolissaan. Näihin tunteisiin ja kokemuksiin on suhtauduttava vakavasti ja niihin on reagoitava. Esimerkiksi ongelmaviesteihin on aina vastattava, tilanne on tutkittava ripeästi ja järjestelmällisesti. Lisäksi tuloksista on viestittävä avoimesti.”
Haastavissakin tilanteissa asioita pitää pystyä ratkomaan yhdessä.
”Luonnollisesti korjaamista edellyttävät asiat on korjattava, mutta meidän pitää kyetä käymään entistä paremmin keskustelua siitä, että välttämättä aina oireilun takaa ei löydy työpaikan rakennuksesta ja sen sisäilmasta parannettavaa. ”
Siivoojat ja yhtenäiset toimintatavat apuna ennakoinnissa
Senaatti on ottanut kyselytulokset vahvasti huomioon omassa neljän vuoden toimintasuunnitelmassaan, jonka yhdeksi päätavoitteeksi nousi sisäolosuhdeongelmien nollatoleranssi.
Lue myös: 3 kulmaa – Jari Sarjo: ”Nollatoleranssi sisäolosuhdeongelmille”
”Nollatoleranssilla tarkoitetaan ennen kaikkea asennetta ja toimintakulttuuria. Keskiössä ovat ennakointi ja nopea reagointi sekä tavoitteena rakentava ja ratkaisukeskeinen keskustelukulttuuri”, Anne Korpi sanoo.
Sisäolosuhdeongelmien torjumisessa ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää. Merkittävimmän ennakointityökalumme eli rakennuskatsastusten lisäksi satsaamme tietämyksen ja osaamisen kasvattamiseen-Senaattilaisille on järjestetty esimerkiksi sisäilmakoulutuksia ja asiakkaille keskustelutilaisuuksia ja työpajoja.
”Olemme myös lisänneet asiakkaidemme tietämystä ja valmiuksia sisäolosuhteista laatimamme uuden toimintaohjeen avulla.”
Osallistaminen osaksi muutosta
Senaatin lisäksi esimerkiksi rakennusyhtiö Peab ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat tutkineet tahoillaan kansalaisten käsityksiä niin suomalaisesta rakentamisesta kuin sisäilmaan liittyvistä terveysriskeistäkin.
”Senaatin tutkimustulokset ovat linjassa Peabin ja THL:n julkistamien tulosten kanssa: liikkeellä on paljon harhaluuloja ja vääriä käsityksiä”, Korpi summaa.
”Avoimella yhteistyöllä ja tietoisuutta lisäämällä pystymme ennaltaehkäisemään sisäolosuhdeongelmien syntymistä ja oikomaan vääriä mielikuvia. On myös varmistettava, että oikeaa tietoa on aiempaa helpommin saatavilla.”
Rakentavaa keskustelua ja vahvoja tekoja
Korpi toivoo sisäolosuhteiden ympärille rakentavaa ja ratkaisukeskeistä keskustelua.
”Julkinen sisäolosuhdekeskustelu on ollut jo pitkään tulehtunutta ja homekeskeistä. Tutkitun tiedon sijaan esiin nousevat yksittäiset kokemukset”, Korpi sanoo.
”Jotta sisäilmaan liittyviä huolia saadaan hälvennettyä, nyt tarvitaan rakentavaa keskustelua ja koko toimialan sitoutumista, yhteistyötä ja vastuunkantoa. Suunnittelijat, kiinteistönomistajat, kiinteistön ylläpitäjät ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä virkamiehet on saatava tekemään yhteistyötä.”
Lue myös: Senaatin kuusi tekoa hyvän sisäilman puolesta
Pelkkä puhe ei riitä, vaan sen tueksi tarvitaan toimintaa ja yhdessä etsittyjä ratkaisuja.
”Yksi hyvä esimerkki on Valtioneuvoston kanslian Terveet tilat 2028 -ohjelma, jonka tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Ongelmien korostamisen sijaan on keskityttävä alan parhaiden käytäntöjen esille tuomiseen ja onnistumistarinoihin”, Anne Korpi sanoo.
Senaatti-areena kokosi toimijat yhteen
Senaatti haluaa olla raikastamassa julkista sisäolosuhdekeskustelua. Marraskuussa järjestetyn Senaatti-areenan pääteema oli Suuri tuuletus.
”Haluamme rakentaa vuoropuhelua asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme, päättäjien ja median välillä. Keskustelun ja yhteistyön tiivistämisen lisäksi tilaisuudessa lanseerattiin valtion sisäolosuhdetoimintaohje”, Korpi kertoo.
Tilaisuuden tallenteen voi katsoa täältä.
Lue myös:
Ennakointi on paras keino torjua sisäilmaongelmia
Senaatin tiloissa siivoojat toimivat sisäilma-agentteina
8 vinkkiä: Toimiston sisäilma paranee pienilläkin keinoilla
Miksi sisäilma kuivuu talvella?
Sisäilmakoirien K9-ryhmä nuuhkii ongelmat esiin