Fiinu haistaa haitalliset PAH-yhdisteet – Selma-pentu seuraa pian perässä
4 min
Senaatin sisäilmakoiratiimin uusin tulokas on haitallisia PAH-yhdisteitä etsivä suursnautseri Fiinu. Se on Senaatin, ja tiettävästi myös Suomen, ensimmäinen PAH-koira. Ainutlaatuista taitoa opettelee myös parsonrussellinterrierin pentu Selma, jolla on edessään parin vuoden haistelukoulu.
Oululaisessa harjoitteluhuoneessa käy vilske ja vipinä. Senaatti-kiinteistöjen koiratiimin asiantuntija Ville Heikkinen on aloittamassa harjoituksia Senaatin sisäilmatiimin tuoreimman jäsenen, PAH-koira Fiinun kanssa. Tällä kertaa mukaan on päässyt myös 11-viikkoinen Selma, joka on vasta PAH-koirakoululainen.
Karvakuonot kuuntelevat tarkkaan isäntänsä käskyjä ja nuuskuttavat ahkerasti treenien aikana – molemmat suoriutuvat harjoituksistaan mallikkaasti.
Senaatilla on yli kymmenen sisäilmakoiraa, joista kaksi ja puolivuotias suursnautseri Fiinu on ensimmäinen haitallisia PAH-yhdisteitä etsivä koira. Parsonrussellinterrieri Selmasta on kasvamassa kovaa vauhtia Fiinun kollega. Sen koulutus kestää kuitenkin vielä vuodesta kahteen, riippuen pennun oppimistavasta.
”Uskon, että Selma oppii PAH-yhdisteiden etsimiseen liittyvän työn melko nopeasti. Aluksi pentu opettelee etsintätekniikkaa ruuan hakemisen avulla. Sitten ruoka ja opetettava haju yhdistetään. Kun koira löytää kätkön, se palkitaan. Koulutus tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin kuin hajun opettamista. Koiran pitää tottua erilaisiin ihmisiin ja paikkoihin, jotta se rutinoituu työhönsä”, Senaatin valtakunnalliseen sisäilmatiimiin kuuluva Heikkinen kertoo.
Itse hän opiskelee parhaillaan rakennustekniikan insinööriksi (AMK) ja on piakkoin valmistumassa myös koiratiimin sisäilma-asiantuntijaksi Itä-Suomen yliopistosta. Koirakoulutus on hänen oma erikoisalansa.
Katso video Fiinun ja Selman harjoituksista.
PAH-yhdisteet verrattavissa asbestiin
PAH-yhdisteet ovat haitta-aineita, jotka suurina pitoisuuksina voivat olla terveydelle haitallisia. Sisäilman kohonneet PAH-pitoisuudet ovat yleensä peräisin vanhoista rakennusmateriaaleista, kuten kreosoottipitoisista vesieristeistä. Niitä on myös muissa rakennusmateriaaleissa.
”PAH-yhdisteiden etsiminen ja paikantaminen vanhoista rakennuksista on tärkeää ennen purku- tai muutostöitä. Niiden käsittelyssä pitää olla yhtä huolellinen kuin esimerkiksi asbestin käsittelyssä, sillä muuten ne voivat päästä leviämään sisäilmaan”, Heikkinen kertoo.
Senaatti aloittaa vanhojen rakennustensa korjausprosessin aina kuntotutkimuksella, johon yhtenä osana kuuluu rakenteiden kunnon selvittäminen ja rakennusmateriaalien tunnistaminen. Selvitystyö tehdään aina paikan päällä kohteessa. Koulutettu PAH-koira toimii ammattilaisten apuna.
”Päätämme kunkin rakennuksen kohdalla erikseen, kuinka etenemme. Voimme käyttää koiraa alussa, kun selvitämme haitta-aineiden mahdollista esiintymistä rakennuksessa. Koiraa voi käyttää myös laaduntarkkailussa korjauksen lopuksi, kun selvitämme, miten haitta-aineiden poisto onnistui.”
Suomen ensimmäinen PAH-koira
Fiinu-koira on työskennellyt PAH-yhdisteiden etsinnässä syksystä 2020 lähtien.
”Se on tiettävästi Suomen ensimmäinen PAH-koira – ehkä jopa maailman ensimmäinen”, Ville Heikkinen arvelee.
Heikkinen korostaa, että koira ei voi tehdä työtään yksin. Se toimii varsinaisen asiantuntijan ja koko sisäilmatiimin apuna haitta-aineiden etsinnässä.
”Koiralla on tarkka hajuaisti ja se löytää PAH-yhdisteiden sijainnin helposti, mutta ei pysty ilmaisemaan, kuinka paljon yhdistettä löytyy”, Heikkinen sanoo.
Heikkinen muistuttaa myös, kukin sisäilmakoira etsii vain sitä hajua, johon on saanut koulutuksen – ja PAH-koira etsii siis vain PAH-yhdisteitä. Senaatin muut sisäilmakoirat, joista Heikkinen on kouluttanut kolme, ovat niin sanottuja homekoiria eli ne etsivät mikrobivaurioita.
”Kun koiran avulla on selvitetty PAH-yhdisteiden sijainti rakennuksessa, mietimme ammattilaisten kesken, minkälaisia hajulähteitä kyseisissä kohdissa voisi olla. Sen jälkeen suunnittelemme huolellisesti seuraavat toimenpiteet.”
Monet PAH-yhdisteet voivat aiheuttaa syöpää tai mutaatioita.
PAH-yhdisteitä on monissa vanhoissa rakennusmateriaaleissa, esimerkiksi vedeneristeenä käytetyssä kivihiilipiessä sekä kreosootissa, jota on käytetty muun muassa ratapölkyissä ja sähköpylväissä.
Kun sisätiloissa puretaan PAH-yhdisteitä sisältäviä rakennusmateriaaleja, työsuojeluviranomainen edellyttää lähes aina alipaineistettua ja osastoitua purkutapaa aivan kuten asbestin purussa.
Jaa somessa
Jaa uutinen
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?