Senaatti-konserni uusii lämmitysjärjestelmiään ja luopuu öljyn käytöstä vuoteen 2024 mennessä. Kustannustehokkaimmiksi energiamuodoiksi ovat osoittautuneet puupellettiratkaisut, pienemmissä kohteissa maalämpö- tai ilma-vesilämpöpumpputekniikka. Kaikki uusiutuvia energialähteitä.
Senaatti-konsernin tavoitteena on tehdä valtion kiinteistöistä hiilineutraaleja vuoteen 2035 mennessä. Kunnianhimoinen projekti on jo loppusuoralla lämmitysjärjestelmien osalta. Puolustuskiinteistössä voittajavalinnoiksi lämmityksessä ovat osoittautuneet öljyä korvaavat lämpöpumppu- ja puupellettiratkaisut.
Kilpailutetuissa kohteissa lämpö hankitaan palveluna. Lämmöntoimittaja vastaa öljylämmityksen korvaavien laitosten suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta 12-vuotisen sopimuskauden ajan.
Puolustuskiinteistöt tavoittelee 60 prosentin päästövähennyksiä vuosina 2020–2025. Samaan aikaan pitäisi syntyä myös kahden miljoonan euron säästöt sähkö- ja energiakuluihin.
”Pääsemme tavoitteisiin uusiutuvan energian avulla. Senaatti-konsernin sähkö on ollut hiilineutraalia jo vuodesta 2018 saakka, joten pääpaino on nyt lämmitysjärjestelmien uusimisessa. Jäljellä ovat enää pienet kohteet, joiden kilpailutukset ovat parhaillaan käynnissä”, kertoo Puolustuskiinteistöjen toimitilajohtamisryhmän päällikkö Tomi Suomalainen.
Kilpailutukset ovat teknologianeutraaleja. Tarjoaja päättää, mitä teknologiaa ehdottaa lämmön tuottamiseen kussakin kohteessa.
”Pääasia on, että lämmitysmuoto täyttää EU:n määritykset uusiutuvalle energialle. Kilpailujen voittaja ratkaistaan lopulta kokonaiskustannustehokkuuden perusteella.”
Kerrostalon kokoluokassa kustannustehokkaimmaksi energiamuodoksi ovat kilpailutuksissa osoittautuneet puupellettiratkaisut. Omakotitalo-kokoluokan kohteissa puolestaan maalämpö- tai ilma-vesilämpöpumpputekniikka on kustannustehokas vaihtoehto, kun investointien tarkasteluaika on 12 vuotta.
”Maalämpö on ainoa vaihtoehto museaalisissa kohteissa. Kulttuuriympäristön vuoksi niihin ei voi tehdä uusia näkyviä rakenteita, jotka muuttavat rakennetun ympäristön yleisilmettä”, Suomalainen kertoo.
Puolustusvoimat pyrkii lopettamaan öljyn käytön heikentämättä huoltovarmuutta. Öljylämmityskohteisiin on asennettu uusiutuvia polttoaineita käyttäviä järjestelmiä vuodesta 2014 saakka. Tällä hetkellä Puolustuskiinteistöillä on jäljellä yhteensä 60 öljylämmityskohdetta.
”Suurimmissa kohteissa käytetään yhä varalla öljylämmitystä. Sähkökatkon sattuessa maalämpöpumppujen kaltainen sähköintensiivinen lämmitysjärjestelmä saatetaan joutua pysäyttämään generaattorisähkön vähyyden vuoksi. Silloin käytetään entistä öljylämmitystä”, kertoo Puolustuskiinteistöjen energia-asiantuntija Mikko Nurhonen.
Puolustuskiinteistöjen käyttämät maalämpö ja puupelletit ovat uusiutuvia ja kotimaisia energialähteitä.
”Ne parantavat kohteidemme energiataloutta ja ovat lisäksi edullisin ja järkevin tapa tuottaa ja ostaa lämpöenergiaa. Polttoaineen kotimaisuus myös kohentaa huoltovarmuutta ja aluetaloutta”, Mikko Nurhonen kertoo.
Maalämpöjärjestelmä maksaa itsensä takaisin keskimäärin 5,5 vuodessa tai jopa välittömästi.
”Eräs Kouvolan kiinteistömme kulutti öljyä noin 17 000 litraa vuodessa. Käyttökuluja syntyi säännöllisesti myös öljypoltinhuollosta, nuohouksesta sekä kemikaaliturvallisuuteen liittyvistä toimista, kuten piippujen uusimisesta. Nämä työt olisivat aiheuttaneet lähitulevaisuudessa noin 100 000 euron lisäkustannukset. Vaihdoimme öljylämmityksen maalämpöjärjestelmään, joka toi välittömiä säästöjä huomattavasti enemmän kuin sen asennus maksoi.”
Puolustuskiinteistöjen 17 pellettilämpökohteen lämpöenergiamäärä on noin 15 GWh. Muita kilpailutettuja erilliskohteita (varuskunnat tai varikot) on kuusi kappaletta. Näissä lämpö tuotetaan pääosin hakkeella, ja tukipolttoaineena on turve. Lämpömäärä on noin 60 GWh, 20 prosenttia lämmöntarpeesta.
”Suurin osa eli lähes 200 GWh lämmöstä tuotetaan kaukolämmöllä. Kohteissa polttoaineet ovat vielä sekalaisia, mutta vihertymään päin”, Nurhonen kertoo.
Erilliskohteissa öljyä kuluu yhdestä kolmeen rekallista vuodessa.
”Siihen verrattuna kilpailutetun uusiutuvan energian säästöpotentiaali on karkeasti arvioiden 20–25 prosenttia. Jo ensimmäisen kuukauden lämpölasku on pienempi kuin ennen”, Nurhonen sanoo.
Lämmitykseen käytettävä hake on haketettua eli paloiteltua puuta, jota syntyy usein metsänhoidon ja puuteollisuuden sivutuotteena. Ylijäämäpuun hakettaminen avittaa metsien hoitoa ja kestävää energiantuotantoa.
Puupelletti puolestaan syntyy sahateollisuuden tähteistä, kuten kutterinpurusta, sahajauhosta ja hiontapölystä, jotka puristetaan tiiviiksi pelletiksi. Puupellettien lämpöarvo on yli 4,8 MWh/1000 kg, joka vastaa noin 450:tä litraa öljyä.
Noin 70–80 prosenttia Puolustuskiinteistöjen lämmöntarpeesta tuotetaan hakkeella. Puupellettilämmityslaitokset vastaavat viittä prosenttia lämmöntarpeesta.
”Lämmön pienkohteiden kilpailutuksemme voitti lämmöntuottaja, jonka tehdas on Suomessa, ja raaka-aine tulee puuteollisuuden sivutuotteena syntyvästä höylälastusta”, Tomi Suomalainen kertoo.
Tehoyksiköt:
Energiayksiköt:
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
"Puolustusvoimien vuokranalennukset onnistuvat, koska saamme säästöjä hankintojen kehittämisestä ja jo aiemmin onnistuneesti toteutetusta energiansäästöohjelmasta. Lisäksi tehostamme Puolustuskiinteistöjen omaa toimintaa ja puolitamme oman tilankäyttömme", kirjoittaa Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta.
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
Vaikka Naton jäsenenä Suomi vastaa edelleen ensi sijassa itse omasta puolustuksestaan, on tulevaisuuden puolustuksemme paljon enemmän kuin aiempi kansallinen ratkaisumme ja sen päälle tuleva Naton yhteinen pelote. Nato antaa Suomelle…
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Somerharjun kyllästämön maaperän kunnostetaan kasvien avulla eli fytoremediaatiolla. Tehtyä kunnostusta voidaan pitää erinomaisena kestävän kunnostamisen pioneerikohteena Suomessa.