Joensuun Kauppakatu 40:een rakennetaan usean valtion viraston yhteiskäyttötilat ja asiakaspalvelu. Korjauksen yhteydessä kiinteistön sisäolosuhteita parannetaan uusimalla talotekniikkaa kiireestä kantapäähän. Toimivan ilmanvaihdon ja lämmityksen lisäksi hyvää sisäilmaa rakennetaan myös materiaalivalinnoilla ja päivittäisellä työmaan siivouksella. Senaatin rakennus- ja korjaushankkeissa sisäilman laadun varmistamisesta huolehtii tarkkaan mietitty prosessi ja moniammatillinen tiimi.
Sisäilman laadunvarmistusprosessin tukena on Senaatin kehittämä työkalupakki, jolla varmistetaan sisäilman laadulle asetettujen vaatimusten toteutuminen.
– Työkalupakkiin on kerätty aikaisemmissa hankkeissa hyväksi todettuja toimintamalleja, ohjeita ja määräyksiä. Kaikkiin hankkeisiin valitaan myös sisäilman laadunvarmistuskonsultti, joka osaltaan valvoo ohjeiden ja määräysten noudattamisesta ja laadukkaaseen lopputulokseen pääsemistä, Senaatin Itä-Suomen sisäilma-asiantuntija Jenni Kotilainen kertoo.
Ennen rakennushankkeen aloittamista, on rakennukselle valittu sisäilmastoluokitus. Sen tavoitteet ja vaatimukset otetaan huomioon hankkeen jokaisessa vaiheessa. Sisäilmaluokitus ohjaa työmaata ja esimerkiksi teknisiä ja materiaalivalintoja. Joensuun virastotalon sisäilman laadunvarmistuskonsulttina toimii Sirpa Kolari WSP:ltä.
– Laadunvarmistusprosessin eri vaiheet ja vaiheiden aiheet on eritelty suunnitteluvaiheesta aina käyttöönottoon. Näin varmistutaan siitä, että kaikki sisäilmaan vaikuttavat asiat rakenteista kosteudenhallintaan ja siivottavuuteen tulevat otetuiksi huomioon, Kolari kuvailee.
Arkkitehdin, suunnittelijoiden, sisäilmakonsultin ja Senaatin sisäilma-asiantuntijan lisäksi tiimiin kuuluu talotekniikan asiantuntija sekä työmaavalvoja, joilla kullakin on omat vastuualueensa. Tässä hankkeessa sisäilman laadunvarmistuskonsultti toimii myös kosteudenhallinta- ja puhtaudenhallintakonsulttina. Koska Joensuun virastotalossa rakennetaan enimmäkseen olemassa oleviin rakenteisiin eikä tehdä suuria betonivaluja, on rakennuksen kosteudenhallinnan kannalta sääsuojaus olennaisinta. Toki pienempienkin päällystystöiden suhteen noudatetaan tarkkaan ohjeistuksia siitä, että pintojen pitää olla kuivuneita riittävälle tasolle ennen kuin niitä esimerkiksi maalataan tai asennetaan lattiapinnoitteita.
– Kosteudenhallintaselvityksessä kuvataan hankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitavia erityisiä kosteudenhallinnallisia riskejä sekä niitä aiheuttavia olosuhteita ja työvaiheita, jotta suunnittelijat ja urakoitsijat voivat varautua niihin asianmukaisesti, Kolari toteaa.
Hyvä sisäilma siivotaan jo rakennusvaiheessa
Hankkeen alussa määritellään rakennustöille ja ilmanvaihtoasennuksille puhtausluokka, jota noudatetaan koko hankkeen ajan. Puhtaustavoitteita ja niiden täyttymistä myös seurataan koko hankkeen ajan.
– Tämä hanke on ilahduttanut suuresti, kun olemme käyneet työmaalla. Täällä on ollut erittäin siisti työmaa koko ajan, Jenni Kotilainen kiittää.
Työmaalle on laadittu sekä puhtaudenhallintasuunnitelma että tarkat siivousohjeet, jossa kuvataan niin kohde kuin käytettävät työvälineet ja siivousvälit.
– Viikkosiivous on työmaalla tuntematon käsite, täällä siivotaan päivittäin. Ja tahti sen kuin vain kiihtyy, mitä lähemmäs kiinteistön vastaanottopäivää lähestytään. Tilojen tulee olla luovutusvaiheessa niin puhtaat, että ne voidaan ottaa välittömästi käyttöön.
Materiaaleilla on merkitystä
Senaatti edellyttää, että sen rakennus- ja peruskorjauskohteissa käytetään ensisijaisesti materiaaliluokituksen M1 saaneita tuotteita. M1-luokituksen saaneet tuotteet ovat vähäpäästöisiä ja turvallisia. Mikäli ehdotetulla materiaalilla ei ole virallista M1-luokitusta, pitää sen valitsemiselle olla vahvat perusteet ja näyttö siitä, että kyseinen materiaali täyttää turvallisuusvaatimukset. Materiaalien valitsemisessa on omat prosessinsa: ensin kaikista materiaalivaihtoehdoista listataan hyvät ja huonot ominaisuudet. Sen jälkeen vaihtoehtoja tutkaillaan tiimissä, jossa on edustettuna sisäilma-asiantuntijoiden ja sisustusarkkitehdin lisäksi niin siivous kuin kiinteistön ylläpitokin. Materiaalivalinnat on myös käyty läpi käyttäjien edustajien kanssa.
– Materiaaleja, niiden asennustapoja ja kiinnitysaineita saatetaan jumpata jopa neljästä viiteen kertaan, ennen kuin löydetään kyseiseen kohteeseen paras ratkaisu. Siivoustekniset näkökulmat ovat hyvin tärkeitä: tuotteiden siivottavuus vaikuttaa myös hyvään sisäilmaan, Jenni Kotilainen sanoo.
Tilojen suunnittelussa otetaan myös erilaiset lian- ja pölynlähteet huomioon. Kopiokoneita ei sijoiteta toimistotilojen nurkkaan vaan erillisiin huoneisiin, jotta paperipölyä tai joistakin kopiokoneesta aiheutuvaa otsonia ei leviäisi ympäristöön. Mikäli tilojen käyttäjillä on maastokäyntejä, järjestetään erilliset tilat likaisten kumisaappaiden ja sadeasujen puhdistamiseen. Myös hajusteiden käyttöön kiinnitetään huomiota: puhdistusaineet ovat hajuttomia ja tilojen käyttäjiä muistutetaan huomaavaisuudesta hajusteille herkistyneitä kohtaan.
– Erilaiset hajusteherkkyydet ovat lisääntyneet viime vuosina paljon. Tuoksut voivat aiheuttaa herkistyneille henkilöille esimerkiksi ärsytysoireita. Hajusteettomuus on huomaavaisuutta työtovereita kohtaan, Jenni Kotilainen muistuttaa.
Siivoojat hyvän sisäilman asialla
Senaatti panostaa sisäilman laatuun kiinteistöissään myös sen jälkeen, kun tilat on luovutettu virastojen käyttöön. Tilojen käyttäjien sisäilmapalautteisiin reagoidaan nopeasti ja ennalta määritellyn prosessin mukaisesti. Sisäilmapalautteen jättämisestä on kiinteistöhuolto paikalla yhden vuorokauden kuluessa selvittämässä syytä. Mikäli mitään ilmeistä syytä ei löydy, välitetään palvelupyyntö alueen sisäilma-asiantuntijalle, jolla on viiden vuorokauden reagointiaika.
– Pystymme kertomaan asiakkaille viidessä vuorokaudessa, mitä tulemme asialle tekemään. Usein asia on jo ratkaistu tuohon mennessä, Senaatin Itä-Suomen sisäilma-asiantuntija Jenni Kotilainen toteaa.
Senaatti on myös kouluttanut siivoojistaan sisäilma-agentteja, jotka keräävät siivouksen yhteydessä sisäilmahavaintoja. Kriittisistä sisäilmahavainnoista palkitaan rahallisesti. Tavoitteena on päästä kiinni mahdollisiin ongelmiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
– Siivoojien havaintoilmoitukset ovat vakiintunut käytäntö. Niiden avulla on päästy hyvin kiinni sellaisiin alkaviin vikoihin tai vaurioihin, joista olisi voinut ajan saatossa aiheutua suuriakin vaurioita ja kustannuksia, Jenni Kotilainen kertoo.
Jaa somessa
Jaa uutinen
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?