Ylpeyttä ja tyytyväisyyttä valoisista ja raikkaista tiloista. Työhuoneesta luopumisen haikeutta ja monitilaympäristön pelisääntöjen opettelua. Maanmittauslaitoksen Turun toimipisteen työntekijät kertovat, miten uusien tilojen käyttö on sujunut.
Rekisteri-insinööri Petri Koskinen istahtaa harmaaseen nojatuoliin ja avaa läppärin eteensä pikkupöydälle. Neuvottelutilan ikkunasta avautuu näkymä Turun Urheilupuiston kallioiseen ja metsäiseen maisemaan.
”Etenkin syksyisin ruskan aikaan puiston puoli on upea”, Koskinen sanoo.
Kodikkaaksi kalustettu neuvottelutila on yksi esimerkki Maanmittauslaitoksen Turun toimipisteen uudesta monitilaympäristöstä, ja se on myös Koskisen suosikkihuone: nojatuoleissa on hyvä istua, ja huoneeseen on mukava siirtyä välillä työskentelemään aivan rauhassa.
”Seinien akustiikkalevyjen ja sohvan ansiosta täällä on hyvä pitää myös pikku palavereja.”
Senaatti-kiinteistöt toteutti Maanmittauslaitokselle (MML) modernin monitilaympäristön Turun valtion virastotalon seitsemänteen kerrokseen vuoden 2018 aikana. Aiemmin MML:lla oli käytössään samaisen kerroksen lisäksi yli puolet kahdeksannesta kerroksesta.
Nyt neliöitä on noin 600 vähemmän, mutta niistä löytyy tilat niin vuorovaikutteisen työn tekemiselle, hiljaiselle työlle, tiimityölle, kollegojen kohtaamiselle kuin vapaammallekin olemiselle.
Petri Koskisen mukaan tilamuutos epäilytti, jännitti ja turhauttikin ennakkoon monia. Etenkin kun henkilöstöllä oli aiemmin omat työhuoneet ja jopa melko uudet sellaiset – virastotalon perusparannuksen yhteydessä vuonna 2013 valmistuneet.
Maanmittauslaitokselle ovat tyypillisiä pitkät, vuosikymmeniä kestäneet työurat. Ennen monitilaan muuttoa monet ehtivät istua jopa 30 vuotta yksin tai kaverin kanssa samassa huoneessa. Koskisella itselläänkin on kokemusta monesta koppikonttorista: hän tuli MML:lle vuonna 1993 ja on työskennellyt Turun lisäksi Orivedellä ja Tampereella.
”Omista työhuoneista luopuminen on ollut toki iso muutos, mutta koko maailma on muuttunut ja digitaalisuuden lisääntyminen on tilaratkaisujakin paljon suurempi muutos. Nyt seinien purkamisen jälkeen näiden uusien tilojen valoisuus ja avaruus ovat olleet ehdottomasti myönteisiä yllätyksiä. Moni muutosta aiemmin kritisoinut on sanonut, että tämähän on paljon parempi kuin he odottivat.”
Lue myös: Mikä monitilaympäristö? Tästä on kyse
Pieni vaihtelu elämässä tekee hyvää, ajatteli rekisterisihteeri Arja Järvi tyhjentäessään keväällä 2018 työhuonettaan, kun edessä oli ensin muutto väistötiloihin Heikkilään ja sitten vuoden lopussa paluu virastotaloon uuteen monitilaympäristöön.
”Muutosuutisen kuultuani koin samaa epäuskoa kuin muutkin ja pohdin, mistä voimme tietää, millaista arki jatkossa on. Toisaalta pian aloin miettiä, mitä jos muutos onkin muutos parempaan. Halusin katsoa positiivisesti eteenpäin: ymmärsin remontin tarpeen ihan tilatehokkuudenkin näkökulmasta.”
Järvi oli nimittäin jo huomannut, että työssään MML:n väki liikkuu paljon talon ulkopuolella, ja kahdeksannen kerroksen käytävät olivat usein pimeinä ja huoneet tyhjinä.
”Sanoin useasti, maksammeko me vuokraa tyhjistä huoneista.”
Muutosvastarinnan ollessa alussa monella vahvaa ja kritiikin kovaa, Järvi puhui huonekaverinsa kanssa, uskaltaakohan monitilaympäristön hyvistä puolista puhua lainkaan ääneen.
”Hyvähän tästä tuli! Palasin väistötiloista ensimmäisten joukossa marraskuussa 2018, ja ensivaikutelma oli, onko tämä todella sama paikka. Valokuvaseinät, uudet kalusteet ja tilojen avaruus miellyttivät.”
Järvi istuu yleensä vuorovaikutteisen työnteon alueella, jossa hän voi vaihtaa tarvittaessa ajatuksia muiden kanssa ja puhua puhelimeen. Osan ajasta hän työskentelee etänä.
”Vaihdan työpistettä sen mukaan, mikä työvaihe milloinkin on meneillään – tai ihan fiiliksen mukaan. On virkistävää, että yhtenä päivänä voin istua Aurajoen ja seuraavana puiston puolella.”
Myös maastotietotuotannon kartoittaja Minna Palonurmi joutui luopumaan omasta erillisestä työhuoneestaan, mutta hänellä on edelleen oma nimetty työpisteensä, kuten yhdeksällä muullakin maasto- ja rajatiedon MARA-tiimiläisellä.
”Meillä on niin painavat pöytäkoneet ja isot näytöt, ettei niitä voi siirrellä paikasta toiseen. Työnteon tapamme ei siis ole muuttunut yhtä paljon kuin muilla, vaikka mekin istumme kuuden ja neljän hengen alueilla.”
Palonurmellakin on takanaan pitkä ura Maanmittauslaitoksella. Hän aloitti työt virastotalossa vuonna 1988 ja muistelee silloisten tilojen olleen nuhjaantuneet ja ahtaat.
”Huonekalutkin olivat eri paria, vuosien saatossa hankittuja. Uudet tulokkaat sijoitettiin aina sinne, mistä tilaa löytyi. Itsekin olen kaikennäköisissä varastoissa istunut, jostain kellarista vain kaivettiin työtuoli alle. Väki onkin ollut nyt enemmän kuin innoissaan, kun olemme vihdoin saaneet freesit ja yhtenäiset kalusteet.”
Palonurmikin tosin jakaa kollegojensa tunnot siitä, että tieto monitilamuutoksesta oli pienoinen shokki – eihän edellisestä remontista ollut kuin viisi vuotta aikaa.
”Itsekin mietin mitä työskentelyrauhalle tapahtuu ja koin työhuoneesta luopumisen tuskaa. Lisäksi väistötiloissa Heikkilän kasarmialueella oli huono akustiikka ja välillä liian hälyisää työskennellä. Hieman kauhunsekaisin tuntein odotin, kaikuuko puhe myös uudessa monitilassa samalla tavalla.”
Palonurmelle olikin positiivinen yllätys, kuinka hiljaista uudistuneessa seitsemännessä kerroksessa on.
”Välillä joudumme esimerkiksi soittamaan työpisteiltämme, koska koneita ei voi siirtää. Ihme kyllä toisten jutustelu ei ole häirinnyt ollenkaan.”
Niin Petri Koskinen, Arja Järvi kuin Minna Palonurmikin pystyvät poimimaan uusista tiloista monta hyvää puolta.
”Olen näistä tiloista suoraan sanottuna ylpeä: täällä on tyylikästä, värikästä ja raikasta. Töihin on mukava tulla aamuisin. Valokuvaseinät tuovat persoonallista tunnelmaa. Ja onhan tuossa Aurajoen maisemassa mukava lepuuttaa silmää”, Palonurmi kertoo.
Myös Koskinen poimii valokuvaseinät yhdeksi elävöittäväksi esimerkiksi. Kuvista lähes kaikki ovat Turku-aiheisia ja MML:n työntekijöiden ottamia.
Koskisen mielestä virastotalo taipui monitilaksi poikkeuksellisen hienosti. Vuonna 1967 rakennetun talon runko on pitkä ja kapea – ja ikkunat ajan henkeen isot. Työhuoneiden purkamisen jälkeen avaraan tilaan tulvii rutkasti valoa sekä Aurajoen että Urheilupuiston puolelta.
”Täällä ei ole juurikaan pimeitä koppeja: esimerkiksi lähes kaikissa vetäytymistiloissa on ikkunat. Raikkautta tuovat myös sisustuksessa toistuvat Maanmittauslaitoksen brändivärit sininen ja vihreä.”
Koskisen mukaan nyt puolen vuoden jälkeen osa väestä totuttelee yhä monitilaympäristön pelisääntöihin. Esimerkiksi se, missä tilassa voi vastata puhelimeen tai käydä pidempiä keskusteluja työkaverin kanssa, on vielä osittain hakusessa.
”Me ihmiset olemme erilaisia, ja jotkut sietävät hälyä paremmin kuin toiset. Jokainen voi kuitenkin vaikuttaa omaan työrauhaansa valitsemalla itselleen parhaiten sopivan työskentelyalueen. Ihmisiä myös kannustetaan vaihtamaan paikkaa päivittäin – ja jopa päivän mittaan sen mukaan, mitä kulloinkin on tekemässä.”
Koskinen itse mieltää tottuneensa jo monitilojen käyttöön. Koska hänen työnsä vaatii pääosin keskittymisrauhaa, hän hakeutuu yleensä hiljaiselle alueelle tai lukusaliin.
”Sähköpöydällä ja kahdella näytöllä varustettuja työpisteitä on reilut 80. Väkemme työ on niin liikkuvaa, ettei ruuhkaa ole kertaakaan ollut ja vapaa työpiste on löytynyt aina helposti. Täyttä oli vain joululounaan päivänä, silloin vapaita paikkoja taisi olla vain pari kolme.”
Ainoastaan asiakkaiden puheluiden vastaanottamisen Koskinen on kokenut hankalaksi istuessaan hiljaisissa tiloissa – etenkin, jos hänen pitäisi katsoa tietoja koneelta.
”Tällöin läppäri pitää ottaa irti näytöistä ja siirtyä puhumaan johonkin vetäytymistilaan, jotka saattavat kaikki olla varattuja. Siksi en yleensä edes vastaa puheluihin, vaan soitan itse takaisin, kun olen siirtynyt sopivaan paikkaan.”
Vuodesta 1982 Maanmittauslaitoksella ollut Arja Järvi kiteyttää MML:n olevan nyt aivan eri työpaikka kuin hänen uransa alussa. Joskus aikoinaan hänellekin voitiin sanoa, että sihteerin olisi paikallaan nousta seisomaan, kun insinööri tulee huoneeseen.
”En haluaisi palata menneeseen: aiemmat tilat olivat vanhat ja tunkkaiset, ja työkulttuuri todella virallista ja jäyhää. En kaipaa edes omaa työhuonetta. Jokaisen pitäisi katsoa välillä oman kuplan ulkopuolelle. Tiedän, että on monia työpaikkoja, joissa ihmiset eivät voisi kuvitellakaan työskentelevänsä yhtä upeissa tiloissa kuin mitä meillä nyt on.”
”Olen erittäin tyytyväinen ja iloinen, että Maanmittauslaitoksen monitilaremontti sujui suunnitelmien mukaan ja pysyimme aikataulussa”, hanketta johtanut Senaatti-kiinteistöjen erityisasiantuntija Sinikka Selänne sanoo.
Remontin valmistuminen toteutti Selänteen pitkäaikaisen vision. Hän kertoo, että vuonna 2008 Senaatilla pähkäiltiin Turun Valtion virastotalon kohtaloa: rakennuksessa oli sisäilmaongelmia ja asiakkaat uhkasivat kaikota. Senaatti päättikin toteuttaa virastotalon täydellisen perusparannuksen, ja mittava saneeraus moderniksi toimitaloksi valmistui vuonna 2013.
”Mietimme jo silloin arkkitehdin kanssa tulevaisuuden työympäristöjä. Johtotähtemme oli, että virastotalo uudistetaan paitsi terveelliseksi ja turvalliseksi myös joustavasti muunneltavaksi. Esimerkiksi kaikkien työhuoneiden väliseinät suunniteltiin järjestelmäseiniksi. Nyt ne olikin helppoa, nopeaa ja halpaa purkaa monitilaympäristöjen tieltä pois.”
Senaatti myös kilpailutti ja hankki uudet huonekalut monitilaympäristöön. Maanmittauslaitokselta vapautuneet kahdeksannen kerroksen tilat saneerattiin Lounais-Suomen maistraatin Turun yksikölle, joka muuttaa taloon keväällä 2019.
Samalla MML pienensi ensimmäisen kerroksen asiakaspalvelutilojaan.
”Olimme haaveilleet – ja monet asiakkaammekin olivat toivoneet – että saisimme virastotaloon kaikille valtionhallinnon työntekijöille avoimen yhteiskäyttöisen Hupi-tilan. Rakensimme sen MML:n asiakaspalvelulta vapautuneeseen tilaan, ja Hupin avajaisia vietettiin helmikuussa 2019”, Selänne kertoo.
Lue myös: HUPI – Joustava palvelu ja työympäristö
Kun MML:n tilatehokkuus oli Turussa aiemmin 19,4 neliötä työntekijää kohden, uudessa monitilaympäristössä se on 12,7 neliötä.
Maanmittauslaitoksen puolelta hanketta johtanut toimitilapäällikkö Tarja Ek kertoo, että Turun toimipisteen remontti sujui kaikin tavoin hyvin.
”Turun väki sai kauniin, raikkaan ja nykyaikaisen työympäristön. Mielestäni kokonaisuus on erittäin onnistunut. Muutostyöt sujuivat linjassa valtion toimitilastrategian ja oman toimitilastrategiamme kanssa: tilatehokkuus parani ja kustannukset alenivat.”
Myös johtava asiantuntija Juha Tuominen MML:n toimitilapalveluista oli tiiviisti mukana Turussa remontin loppupuolella. Hän antaa kiitosta henkilökunnalle joustavuudesta, sillä muutos vietiin läpi poikkeuksellisen vauhdikkaasti eli vuodessa.
”Seuraava iso hankkeemme on Helsingin Pasilaan rakennettava monitilaympäristö. Remontista tulee mittava ja haastava: Pasilassa työskentelee muun muassa keskushallintoa ja henkilökuntaa on peräti 300. Suunnitteluasteella on myös Senaatin kanssa yhdessä toteutettava pilottihanke Porvoossa, jossa MML:n sekä Verohallinnon toimipisteet muuttaisivat yhteiskäyttöiseen monitilaympäristöön. Tämänkin suunnittelun lähtökohtana on valtion työympäristökonsepti.”
Lue myös juttusarjan kahdesta aiemmasta osasta, miten Maanmittauslaitoksen siirtyminen monitilaympäristöön on onnistunut:
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.
Kesäaikaan merellisessä Helsingissä veneilijöitä riittää. Merenkulun helpottamiseksi Puolustuskiinteistöillä kesän ajan työskennellyt Aleksi Pohjola on ollut varmistamassa, että alitus Hevossalmen sillalla sujuisi veneillä ongelmitta.
Saara Rönkä vietti kesän kesätyöntekijänä Puolustuskiinteistöjen Rissalan paikallisyksikössä.