Julkisen taiteen kartoitusta korkeakouluharjoittelussa — näin kuluivat Lindan kesäpäivät

Linda Liljeström työskenteli kesän ajan harjoittelijana Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamisyksikössä Helsingin toimipisteellä. Lindan työtehtävänä oli kartoittaa kiinteitä taideteoksia Senaatin eri kohteissa pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla, mutta tarpeen mukaan myös muualla päin Suomea.

Linda on opiskellut aiemmin rakennusrestaurointia ja syventää tällä hetkellä osaamistaan konservoinnin opintojen parissa Metropolian ammattikorkeakoulussa. ”Nimenomaan kiinteä taide kiinnostaa minua, koska sen ajatellaan olevan olennainen osa rakennusta. Ne eivät ole siis siirrettävissä. Senaatin harjoittelupaikka keskittyi juuri kiinteään taiteeseen, joka teki paikasta erityisen ja sai minut innostumaan”, Linda kertoo.

Kiinteillä taideteoksilla tarkoitetaan esimerkiksi freskoja, seinämaalauksia tai veistoksia, mutta Linda kartoittaa myös kohteissa olevia erilaisia koristeellisia pintoja, jotka vaativat samantapaista erityishuoltoa kuin taideteokset. Jotta taideteoksia ja pintoja pystytään huoltamaan ja käsittelemään mahdollisimman sopivalla, niiden vaatimalla tavalla, täytyy ensin tietää niiden arvo.

Tavallinen päivä taiteen kartoittajana

Linda kävi läpi kohdelistaa, johon on merkattu kohteita, joissa olisi mahdollisesti sopivia kiinteitä taideteoksia kartoitettavaksi. Ennen varsinaista kartoituskäyntiä, Linda perehtyi kohteen historiaan sekä rakennushistoriaselvityksiin, joiden perusteella pystyi jo arvioimaan, onko kohteessa ensinnäkään kiinteää taidetta ja onko sinne tarpeellista vierailla.

Kohteessa Linda dokumentoi paikkaa valokuvin sekä tarkistaa kohteen kunnon tutkimalla mahdollisia halkeamia, likapaikkoja tai havaintoja valonaroista pinnoista. Havaintojen ja dokumentoinnin pohjalta Linda kirjoitti kohteesta raportin, jonka perusteella kohteeseen mahdollisesti tilataan tarvittavia huoltotoimenpiteitä.

Toisinaan ei ole täysin selvää, kenen tekemiä taideteokset ovat. Tällöin Linda pääsi tekemään etsivän töitä. ”Sellaisissa tilanteissa selvittelin, löytyisikö jostain teokseen liittyvää tietoa, jonka pohjalta pystyttäisiin arvioimaan, kenen kädenjälkeä teos mahdollisesti voisi olla. Välillä epäselvyyttä voi ilmetä myös rajauksessa sen suhteen, voidaanko teosta ylipäätään määritellä taiteeksi.”

Harjoittelusta eväitä jatkoon

Harjoittelusta Lindalle on jäänyt paljon tietoa, taitoa ja kokemuksia käteen. ”Työnkuvani harjoittelussa on ollut tutkimuspainotteisempaa aiempaan työkokemukseeni verrattuna ja se on ollut hyvin kiinnostavaa. Näkisin, että tällä alalla monelle olisi hyötyä siitä, että tottuisi tekemään enemmän perehtymistyötä taustoihin. Taustatyön tekeminen helpottaa havaintojen kytkemistä tiettyyn aikakauteen tai rakennuksen käyttötarkoitukseen. Sellaiset tiedonhippuset ovat arvokkaita.”

Harjoittelu on tarjonnut Lindalle katsahduksen kolikon toiselle kääntöpuolelle. ”Kun on ollut aiemmin tekijäroolissa ja nyt onkin vastavuoroisesti kartoittamassa ja tekemässä raportteja, ymmärtää paremmin, miksi toimitaan tietyllä tavalla. Ja myös sen, millainen vastuu Senaatilla on näistä kohteista, se on suuri.”

Linda nostaa harjoittelusta esiin myös työn itsenäisen luonteen. ”Aiemmasta työkokemuksesta on ehdottomasti ollut harjoittelussa hyötyä. Ratkaisuja täytyy pystyä tekemään myös itsenäisesti.” Kaikista hienoin juttu kesän harjoittelussa on ollut työyhteisö. ”Parhainta on ollut päästä kuuntelemaan kollegojen vuosien kokemusta sekä verkostoitua mahtaviin, asiantunteviin ihmisiin.”

Teksti ja kuvat:
Venla Aalto
markkinoinnin ja viestinnän kesätyöntekijä