Kiasman peruskorjauksessa saatiin yli 200 000 kg purkumateriaalia kierrätyksen tai uusiokäytön piiriin

– Työmaalla on tehty valtava työ sen eteen, että purkumateriaalille on löytynyt uusiokäyttöä. Olen erittäin ylpeä siitä sitoutumisesta, mitä työmaalla on osoitettu sekä materiaalien kierrätyksen että uudelleen käytön suhteen. Helpompaa kun olisi ollut vain jättää kaikki purkumateriaali jätteeksi, Senaatin rakennuttajapäällikkö Selja Flink kiittää.

Kiasmasta tehtiin peruskorjauksen alkuvaiheessa purkumateriaalikartoitus. Kaikkiaan eri purkunimikkeitä löytyi 25 ja purettavan materiaalin yhteismääräksi arvioitiin 260 000 kiloa. Kartoituksessa määriteltiin myös esimerkiksi materiaalien suunnitellut hyödyntämistavat, sekä se mihin puretut materiaalit toimitetaan. Raaka-aineeksi Kiasmasta kierrätettiin vanhaa lasia, kermiä, kipsilevyä ja mineraalivillaa. Näistä materiaaleista valmistetaan vaahtolasia, asfalttia, uusiokipsilevyä ja puhallusvillaa. Kattosoraa hyödynnettiin maanrakennuksen materiaaleina 40 000 kilon edestä. Suurin raaka-aineeksi kierrätetty materiaalimäärä, 70 000 kiloa, oli lasia. Ainoastaan noin 30 000 kiloa purkumateriaaleista päätyi kaatopaikalle.

– Suurista massoista kaikki on saatu kierrätyksen piiriin. Ainoastaan galleriatilojen rapattua kipsilevyä ei ole voitu kierrättää edelleen raaka-aineeksi, sillä rappausta ei ole voitu erottaa teollisesti kipsilevyistä. Toivottavasti tähän ongelmaan löytyy ratkaisu lähitulevaisuudessa, sillä kierrätyspotentiaali on tällä tuotteella suuri, Tommi Nick vastaava työnjohtaja Rakennus A.J. Aholalta, kertoo.

Kiasman peruskorjauksen yhteydessä uusittiin myös kaareva titaanisinkkipellistä tehty katto- ja seinärakenne. Tavallisesti sinkkipelti kierrätetään sulattamalla se uuden pellin raaka-aineeksi, mutta Kiasman tapauksessa pellille onnistuttiin löytämään uudet käyttökohteet Vantaan Koivukylän Sortti-pienaseman ja Göteborgissa sijaitsevan Chalmersin yliopiston observatorion julkisivuissa.

– Sinkkipeltilevyn uudelleenkäyttö vaatii enemmän työvaiheita kuin jos se olisi kierrätetty raaka-aineeksi. Levyt piti leikata varoen irti ja pakata huolella, jotta ne pääsivät uusiin kohteisiin perille mahdollisimman hyväkuntoisina. Tämä lisää kustannuksia, mutta toisaalta materiaalin arvo säilyy paremmin ja säästämme omalta osaltamme myös luonnonvaroja, joka itsessään on arvokasta, Selja Fink pohtii.

Senaatin tavoitteena on edistää kiertotaloutta kaikessa toiminnassaan

Senaatin rakennuttamisen ympäristövastuuasiantuntija Mirkka Rekola kertoo, että Senaatin isona tavoitteena on siirtyä kiertotalouden periaatteiden mukaiseen toimintaan kaikessa toiminnassaan. Valtion kiinteistöasiantuntijana ja toimitilakumppanina Senaatilla on tärkeä rooli myös valtion hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa.

Uudisrakentamisessa kiinteistön elinkaari, osien huolto ja korjattavuus otetaan huomioon jo suunnittelupöydällä. Myös korjausrakentamisessa on paljon mahdollisuuksia kiertotalouden periaatteiden toteuttamiseen. Korjaus- ja purkutyömailla korostuu jätteen vähentämisen ja hyödyntämisen toimenpiteet. Esimerkiksi hankinnat ja logistiikka huolellisesti suunnittelemalla voidaan välttää hukkaa. Rekola peräänkuuluttaa myös säilyttävää otetta, sitä että kriittisesti arvioidaan, mitä on pakko uusia ja mitä voidaan kunnostuksen jälkeen käyttää uudelleen.

– Valitettavasti työtavat ja teollisuus ovat kehittyneet siihen suuntaan, että halvin ja nopein tapa on hankkia uutta ja uusia kaikki kerralla. Senaatilla valtion toimijana on mahdollisuus ja jopa velvollisuus tuoda takaisin kunnostamisen kulttuuria omissa korjaushankkeissaan, Rekola toteaa.
Kiasman peruskorjauksessa on pyritty huoltamaan ja korjaamaan kaikki mahdollinen, mikä on ollut käytettävissä rakennuksessa uudelleen. Esimerkiksi julkisivun merialumiinilevyt ja messinkilevyt puhdistettiin. Peltikatolla voitiin käyttää osa vanhoista teräsrangoista uudelleen. Sisätiloissa säilytettiin mm. Kiasman arkkitehdin Steven Hollin suunnittelemat altaat, hanat, kahvat ja valaisimet.

Ravintolakeittiön uudistamisen yhteydessä osa käytöstä poistetuista suurkeittiölaitteista ja -kalusteista on lahjoitettu ruoka-aputoimijoille. Rakennussuojaukseen käytettiin noin 3000 neliömetriä eli noin 50 000 kiloa lastulevyä, joka hyödynnetään Senaatin tulevissa korjaushankkeissa uudelleen samassa tarkoituksessa.

Kiasman peruskorjauksen Rekola arvioi onnistuneen erittäin hyvin myös kiertotalousnäkökulmasta katsottuna.

– Kiasman peruskorjauksessa on nähty paljon vaivaa sen eteen, että on saatu hyödynnettyä purkumateriaaleja sekä raaka-aineena että uudelleen rakennusosina. Koska materiaalien uusiokäyttöverkostot ovat Suomessa vielä nuoria, on se vaatinut aktiivista materiaalien vastaanottajien etsimistä. Mukana on ollut myös hyvää tuuria esimerkiksi sinkkipeltien uudelleenkäytön suhteen: tarve, aikataulut ja eri tahojen tahtotila hyödyntää käytettyä materiaalia kohtasivat.

Kiertotaloudessa on myös paljon liiketoimintamahdollisuuksia ja Rekolan mukaan markkinoille on alkanut tulla uusia toimijoita, jotka tutkivat mitä materiaaleja työmailta on mahdollista hyödyntää ja millaisia prosesseja ja työvaiheita se edellyttää, että hyödyntäminen on ylipäätään mahdollista. Esimerkiksi materiaalin ja osien purkaminen ehjinä, puhdistaminen ja välivarastointi ovat uusia työvaiheita kiertotalouden periaatteita toteuttavilla työmailla.

– On hienoa, että toteuttamalla kiertotalouden periaatteita omissa korjaushankkeissa, voi Senaatti välillisesti olla mukana tukemassa uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntyä, Rekola summaa.

Lisätietoja
Rakennuttajapäällikkö Selja Flink, Senaatti-Kiinteistöt, p. 040 669 5337, selja.flink@senaatti.fi