Koettu tuottavuuden paraneminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ihmiset kokevat työnsä sujuvan paremmin, tuntevat olevansa tehokkaampia ja tekevänsä parempaa laatua kuin aiemmin. Se voi näkyä asiakkaille muun muassa parempana palveluna.
”Tulos työntekijöiden itse kokemasta tuottavuuden kasvusta monitilaympäristössä oli hätkähdyttävä. Se kertoo, että suunta on oikea”, sanoo Senaatin tietotyön erityisasiantuntija Heljä Franssila.
Tietotyön suorituskykymittauksessa tutkittiin henkilöstön kokemuksia työtiloista, digitaalisista työvälineistä, johtamiskäytännöistä, työskentelytavoista, työhyvinvoinnista ja omasta tuottavuudesta.
Mittauksen suuri uutinen on noin 13 prosentin itse arvioitu tuottavuuden kasvu. Monitilaympäristöön muuttaneet tietotyöntekijät kokevat useammin kuin tavanomaisessa toimistossa työskentelevät saman organisaation kollegansa, että
- he pystyvät hoitamaan työtehtävänsä sujuvasti
- käyttämään työaikansa fiksusti
- oman työn tulokset ovat laadukkaita ja riittäviä sekä täyttävät asiakkaiden odotukset.
Kiitosta rauhallisista tiloista
Työympäristömuutoksen vaikutuksia arvioitiin valtionhallinnon organisaatioissa, joissa samassa työnantajavirastossa työskentelevistä osa oli jo siirtynyt monitilaympäristöön ja osa ei. Tilanne mitattiin koko organisaatiossa ennen ja jälkeen monitilaympäristöön muuttamisen. Vaikutuksia arvioitiin vertaamalla muutoksen kohteina olleiden henkilöiden vastauksia niiden henkilöiden vastauksiin, jotka eivät olleet muutoksen kohteena.
Valtiokonttorin data-analyytikon Aleksi Kirjosen mukaan tällaista tutkimusasetelmaa käytetään, kun halutaan saada parempi käsitys myös siitä, mitä olisi tapahtunut ilman monitilaympäristön aiheuttamaa muutosta.
”Tutkimusasetelma on vaikutusten arvioinnin kannalta mielekäs. Aineistosta pystyttiin muodostamaan tarpeeksi identtisiä koe- ja kontrolliryhmiä, joita sitten verrattiin toisiinsa”, Kirjonen toteaa.
Verrattuna tavanomaisessa toimistossa työskenteleviin monitilatoimistoon muuttaneet arvioivat selvästi useammin, että neuvotteluhuoneita, luottamuksellisuutta edellyttävän työn mahdollistavia vetäytymistiloja ja täyden hiljaisuuden tarjoavia tiloja on käytettävissä riittävästi. Lisäksi he olivat verrokkiryhmää tyytyväisempiä sähköisiin ryhmätyötiloihin ja virtuaaliset neuvottelut mahdollistavien välineiden saatavuuteen.
Tyytymättömyyttä aiheutti työpisteiden ergonomia. Myös kokemus siitä, että tarvittavaan informaatioon pääsee helposti käsiksi, heikentyi tilamuutoksen jälkeen.
”Monitilaympäristössä kulloinkin käyttöön otettava työpiste tulee itse säätää omiin tarpeisiin sopivaksi. Tottuminen päivittäiseen työpisteen säätörutiiniin ottaa aikansa. Informaatioon käsiksi pääseminen taas nojaa monitilatoimistossa vahvemmin digitaalisten järjestelmien käyttötaitoon ja vähemmän henkilökohtaisiin paperisiin käsiarkistoihin. Tässäkin työtapamuutoksen omaksuminen etenee asteittain”, Franssila kommentoi.
Hyviä uutisia tulevaisuutta ajatellen
Säästöjä tavoitellaan valtionhallinnossa jatkossakin. Samaan aikaan valtiohallinnon organisaatioiden tehtävät tuskin supistuvat.
”Henkilöstön näkökulmasta se tarkoittaa sitä, että jatkossa pitää selvitä samoista tehtävistä vähintään samalla ellei vähemmällä väellä. Tutkimuksemme toi tähänkin kiinnostavaa tietoa. Hyvä viesti on, että henkilöstö kokee nyt saavansa omilla pelimerkeillään ja työajallaan tehtyä töitä aiempaa paremmin”, Franssila sanoo.
Hänen mukaansa mittauksen tiedosta ei kuitenkaan voi vetää sellaista johtopäätöstä, että vähemmällä väellä pärjättäisiin – eli tämän tutkimuksen varassa ei kannata lähteä supistamaan henkilöstöä.
”Suoria johtopäätöksiä ei voi vetää myöskään siitä, että työympäristömuutos on ainoa syy itse arvioidun tuottavuuden kasvulle. Mutta vahvaa näyttöä mittaus tästä toki antaa.”
Franssila iloitsee, että tutkimustulos helpottaa myös Senaatin asiakkaiden huolta siitä, halvaantuuko organisaation ja henkilöstön toimintakyky ja menevätkö työt ”ihan plörinäksi”, kun uudenlaiset tilat ja tavat otetaan käyttöön.
”Tässä meillä on nyt näyttöä, että ei mene – pikemminkin päinvastoin!”
Franssilan mukaan työntekijän kokemus parempiin tuloksiin pystymisestä on hyvä merkki myös kuormittumisen kannalta.
”Pystyvyyskokemus suojaa ylikuormittumiselta ja edistää työhyvinvointia.”
Euroista mukavia säästöpuroja?
Franssilan ja Kirjosen tekemässä analyysissä ei mitattu euromääriä. Franssila muistuttaa, että valtionhallinnossa euromääräinen tuottavuuden määrittely on haastavampaa kuin liiketoiminnassa, jossa myydään tavaroita tai palveluita.
”Valtionhallinnossa euromääräiseen tuottavuuteen vaikuttavat suorimmin toimintamenot. Todellisia eurovaikutuksia ovat toimitilakustannusten pienenemisen tuomat säästöt.”
”Itse arvioidun parantuneen tuottavuuden laskennallisia eurovaikutuksia voi toki arvioida. Mitä paremmin, fiksummin ja vaikuttavammin yhä suurempi osa valtiohenkilöstöstä pystyy työskentelemään, sitä paremmassa käytössä ovat toimintamenoihin osoitetut eurot – syntyy vähemmän hukkaa. Toki asiakastyytyväisyydestä ja parantuneesta työhyvinvoinnista voi seurata myös riihikuivia säästöjä pitkällä aikavälillä.”
Työnteon tehostumisen vaikutusten pohtiminen on hyvin ajankohtainen aihe ihan kansantaloudellisestikin.
”Kokemuksemme valtionhallinnon monitilaympäristöjen tuomista tehoista on hyvä viesti myös organisaatioille ja yrityksille. Tilakustannusten pienemisen lisäksi myös aikaansaamisen edellytykset paranevat.
Franssilan mukaan tietotyön suorituskyvyn tutkimus jatkuu; aineistoa kerätään lisää.
”Jatkossa valmistuu lisää kokonaisia valtionorganisaatioita koskevia ennen–jälkeen-mittauksia – ja sitä kautta yhä enemmän näyttöä ja laajuutta.”