Senaatti tähtää valtion tilojen hiilineutraaliuuteen vuoteen 2035 mennessä. Se on myös yksi Senaatin uuden strategian päätavoitteista. Hiilineutraaliutta tavoitellaan kahdessa vaiheessa: hiilineutraalilla kiinteistöjen käytöllä ja hiilineutraalilla rakentamisella ja korjaamisella.
Hallitus julkaisi kaksi vuotta sitten kunnianhimoisen tavoitteen: Suomi on ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta vuonna 2035. Senaatti kulkee konkreettisilla teoilla tätä tavoitetta kohti.
”Valtion toimitilat voivat olla hiilineutraaleja 2035. Näin voimme osaltamme torjua ilmastonmuutosta. Pyrimme olemaan kustannustehokas edelläkävijä”, sanoo Senaatin yhteiskuntavastuu- ja laatujohtaja ja Hiilineutraali Senaatti -ohjelman vetäjä Juha Lemström.
”Olemme tehneet jo pitkään töitä päästövähennysten eteen. Tulokset puhuvat puolestaan: valtion toimitilojen käytön päästöt ovat vähentyneet vuosien 2012–2020 aikana 80 prosenttia.”
Valtiolla päästöt syntyvät lukemattomista eri lähteistä: eniten päästöjä aiheuttavat toimitilat, liikkuminen, hankinnat ja palvelut. Senaatti tavoittelee hiilineutraaliutta kahdessa vaiheessa: hiilineutraalilla kiinteistöjen käytöllä ja hiilineutraalilla rakentamisella ja korjaamisella.
Juha Lemströmin mukaan Senaatti nollaa valtion tilojen käytöstä syntyvät päästöt vuoteen 2035 mennessä. Lähelle nollaa päästään jo tällä vuosikymmenellä.
”Kiinteistöjen päästöjä vähennetään konkreettisesti parantamalla tila- ja energiatehokkuutta, pudottamalla energian kulutusta ja siirtymällä päästöttömään energiaan. Lisämme aurinkosähkön käyttöä: rakennamme noin 60 aurinkovoimalaa valtion kiinteistöihin vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi luovumme öljylämmityksestä ja siirrymme päästöttömään kaukolämpöön ja -kylmään”, Lemström kertoo.
Rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta on jo hyviä esimerkkejä. Muun muassa kymmenen vuotta vanhaan Helsingin Musiikkitaloon hankittiin uusinta teknologiaa hyödyntävät lämpöpumput.
”Jäähdytykseen tarvittavasta energiasta saadaan lämpöpumppujen avulla puolet, lämmityksestä 25 prosenttia pois. Pumput maksavat itsensä takaisin parissa kolmessa vuodessa. Se on win-win-tilanne, jossa ympäristö ja talous voittavat”, Lemström sanoo.
Lemströmin mukaan rakentamisen, korjaamisen ja kunnossapidon päästöjen nollaamiseen vuosi 2035 tulee kuitenkin liian nopeasti. Senaatin tavoite on kyseisten päästöjen puolittaminen.
”Rakennusteollisuus on globaali teollisuudenala. Suomalaisiin taloihin tulee osia esimeriksi Kiinasta. Menee aikaa, ennen kuin kaikki rakennusosat, tuotanto- ja kuljetusketjut ovat hiilineutraaleja”, Lemström selventää.
Katso tallenne Senaatin ja WWF Green Officen “Hiilineutraali Suomi 2035 – valtiohallinnon ilmastotoimien kirittäjänä” -tapahtumasta:
Kiinteistö- ja rakennusala on globaalisti merkittävä päästöjen aiheuttaja, joten sillä on myös ilmastonmuutoksen torjunnassa iso rooli. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen nosti asian esiin puheenvuorossaan Senaatin ja WWF Green Officen asiakasseminaarissa.
”Kiinteistö- ja rakennussektori on ilmastotavoitteiden kannalta todella tärkeä. Se käyttää globaalisti noin kolmanneksen kaikesta loppuenergiasta ja vastaa yli puolesta loppusähkön kysynnästä. Kiinteistö- ja rakennussektorin toimilla on aidosti väliä siinä, että saamme ilmastonmuutosta torjuttua.”
Koska rakennukset ovat pitkäikäisiä, energia- ja hiili-intensiivisistä tavoista rakentamisessa ja käytössä olisi syytä pyrkiä Korhosen mukaan nopeasti eroon. Kolme keskeisintä tapaa, joilla kiinteistöjen päästöjä voi supistaa, on energian kysynnän vähentäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja sähköistämisen lisääminen. Korhosen mukaan Suomessa esimerkiksi öljylämmitys tulisi korvata vähäpäästöisemmillä lämmitystavoilla mahdollisimman pian.
”Juuri ilmastonmuutoksen nopeus haastaa yhteiskuntia ja ekosysteemejä sekä niiden kykyä sopeutua muutokseen. Joka ikisellä asteen kymmenyksellä, jolla saamme ilmastonmuutosta rajoitettua, on merkitystä.”
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
"Puolustusvoimien vuokranalennukset onnistuvat, koska saamme säästöjä hankintojen kehittämisestä ja jo aiemmin onnistuneesti toteutetusta energiansäästöohjelmasta. Lisäksi tehostamme Puolustuskiinteistöjen omaa toimintaa ja puolitamme oman tilankäyttömme", kirjoittaa Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta.
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
Vaikka Naton jäsenenä Suomi vastaa edelleen ensi sijassa itse omasta puolustuksestaan, on tulevaisuuden puolustuksemme paljon enemmän kuin aiempi kansallinen ratkaisumme ja sen päälle tuleva Naton yhteinen pelote. Nato antaa Suomelle…
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Somerharjun kyllästämön maaperän kunnostetaan kasvien avulla eli fytoremediaatiolla. Tehtyä kunnostusta voidaan pitää erinomaisena kestävän kunnostamisen pioneerikohteena Suomessa.