Valtion Valteri-koulu Onervassa tartuttiin energiansäästötoimiin, kuten muihinkin asioihin, ennakoiden ja tehokkaasti, lempeän rauhallisella otteella. Energiansäästö on Onervassa arvojen mukaista toimintaa ja sujuva osa arjen johtamista ja kasvatustyötä.
Senaatin syksyllä käynnistämä energiansäästöohjelma ei tullut erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten oppimis- ja ohjauskeskus Valterille yllätyksenä. Ympäröivän maailman tapahtumia seurataan systemaattisesti ja herkällä korvalla, ja tarve energiansäästämiseen nähtiin vallitsevassa tilanteessa luonnollisena.
“Haluamme tässä tilanteessa tehdä osamme. Energiansäästöön pätee meillä periaatteet, joita muutenkin noudatamme työssämme: merkityksellisyys, kompetenssi ja yhteenkuuluvuus”, kertoo Valteri Onervan rehtori Anne Korhonen.
Korhonen kertoo, että energiansäästötoimia on toteutettu uudessa, energiatehokkaassa oppilaitoskiinteistössä jo aiemmin. Esimerkiksi keittiössä toimintaa muutettiin niin, että tiskikoneiden käyttöä pystyttiin tehostamaan. Rakennuksen katolla päästötöntä energiaa tuottaa aurinkovoimala, jonka toimintaa oppilaat ja henkilökunta voivat seurata infonäytöltä.
Syksyllä energiansäästöohjelman myötä ryhdyttiin uusiin toimenpiteisiin. Senaatin kiinteistöpäällikön Saku Pantsarin ja kiinteistönhoidon ammattilaisten kanssa sovittiin talotekniikan säätämisestä. Huonelämpötiloja laskettiin hieman alemmas, ja esimerkiksi oppilaskodin ja muiden tilojen ilmanvaihdon käyntiaikoja vähennettiin viikonloppujen ajalta, jolloin tilat eivät ole käytössä.
Onervan oppilaiden opetuksessa ja kuntoutuksessa hyödynnetään uima-allastiloja. Lämmin vesi on tärkeä elementti ja siksi altaan veden lämpötilaa ei ole laskettu. Sen sijaan saunojen käyttöä tehostettiin ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti saunat lämpenevät nyt yhdessä sovittuina päivinä. Lisäksi Senaatti vaihtaa kiukaat aiempaa energiatehokkaampiin.
Onervassa energiansäästö on osa opetusta ja kasvatusta. Korhosen mukaan tavoitteena on kasvattaa lapsista vastuullisia energiankuluttajia ja tukea ekologista elämäntapaa. Oppilaat ovat saaneet pohtia ideoita energian säästämiseksi. “Lapset ovat muistuttaneet valojen sammuttamisesta ja ettei ovia tai ikkunoita pidettäisi turhaan auki.”
Korhosen mukaan on tärkeää, että energiasäästötoimista keskustellaan yhdessä ja toimenpiteitä toteutetaan määrätietoisesti ja rauhallisesti, huumoriakaan unohtamatta. “Joskus on naurattanut, kun meillä on täällä paljon innokkaita neulonnan harrastajia. Nyt päästään ottamaan käyttöön ne kaikki hienot islantilaisneuleet.”
Faktat:
Valokuvaaja: Jussi Koskela
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Somerharjun kyllästämön maaperän kunnostetaan kasvien avulla eli fytoremediaatiolla. Tehtyä kunnostusta voidaan pitää erinomaisena kestävän kunnostamisen pioneerikohteena Suomessa.
Puolustuskiinteistöjen Säkylän paikallisyksikössä energiansäästötoimenpiteet käynnistettiin syksyllä ripeästi. Yhteistyössä asiakkaan kanssa on löydetty keinoja, joilla energiankulutusta on saatu vähennettyä. Esimerkiksi varustekorjaamolla ja ajoneuvohalleissa säästyy nyt reippaasti energiaa ja kustannuksia.
Senaatin tavoitteena on yli 2 M€ uudisrakentamisessa vähintään 25 % ja korjausrakentamisessa vähintään 15 % vähennys hankkeiden hiilijalanjälkeen strategiakautena 2022-2025.
Marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren kartano on ollut Senaatin ylläpitovastuulla vuodesta 2014. Sen jälkeen tämä Suomen arvokkaimpiin kartanomiljöisiin kuuluva kokonaisuus on ollut määrätietoisen, vuosittain jatkuvan restauroinnin kohteena.
Oletko koskaan kurkistanut Säätytalon taakse? Nyt todellakin kannattaa. Pressujen alta esiin kuoriutunut suihkulähde on 1800-luvun kaunotar – ja Suomen vanhimpia betonirakennelmia.
Toukokuussa 24 vuotta täyttävää Kiasmaa ei ole suojeltu kaavassa eikä rakennusperintölain nojalla, mutta rakennusta hoidetaan samoin periaattein kuin suojeltua rakennusta. Senaatti-kiinteistöt kutsuu tätä arvokiinteistöjen omatoimista suojelua vastuusuojeluksi. Kiasman vastuusuojelua on…