Kun Oulu aloittaa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026, sen keskusta on saanut rutkasti uutta ilmettä. Asemakeskuksen alueen suunnittelukilpailussa etsitään sujuvia arjen ratkaisuja kestävän kehityksen hengessä.
Senaatin Asema-alueet Oy järjestää suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun Oulun asemakeskuksen alueesta. Oulun nykyisen rautatieaseman ja linja-autoaseman ympäristö uudistuu niin, että myös radan itäpuolinen Raksilan alue liittyy luontevaksi osaksi keskustaa.
Laajalle, noin kolmen hehtaarin alueelle kaavoitetaan uudet ja toimivat puitteet julkiselle liikenteelle, palveluille, työpaikoille ja asumiselle. Asema-alueen uudistustyö on suuri ei vain Oulun, vaan koko Suomen mittakaavassa.
”Tämä on yksi Suomen merkittävimpiä muutoskohteita näin keskellä kaupunkia”, kertoo projektista vastaava kiinteistökehityspäällikkö Janne Marttinen Senaatista.
Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun tavoitteena on löytää kaupunkikuvallisesti, arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitteluratkaisu sekä sille toteuttaja, rahoittaja ja uudet omistajat.
Kilpailu perustuu vuonna 2016–2017 järjestettyyn arkkitehtuurin ideakilpailuun, jonka voitti Tervatynnyrit-niminen ehdotus. Sen tekivät yhdessä arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Helsingistä sekä Arkkitehdit M3 Oulusta työryhmineen.
”Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun voittajan tulee noudattaa arkkitehtonisilta ja tilallisilta pääratkaisuiltaan tervatynnyri-ideaa. Keskeinen sisätila on asemakeskuksen aula, joka sijoittuu 2017 arkkitehtuurikilpailussa tervatynnyriksi nimettyyn rakennukseen”, Janne Marttinen sanoo.
Suunnittelualue jakautuu kolmeen kortteliin, joiden rakennusvolyymista korkeintaan 60 prosenttia saa olla asumista. Asuinrakennuksissa voi olla enintään yhdeksän kerrosta ja isommassa tervatynnyrirakennuksessa korkeintaan 12 kerrosta.
Vuonna 1605 perustettu Oulun kaupunki on kehittynyt terva- ja lohikaupan keskuksesta teknologiaihmeeksi ja Pohjoismaiden nopeimmin kasvavaksi kaupunkiseuduksi. Suomen viidenneksi suurimmassa kaupungissa on yli 200 000 asukasta, joista nuoria huomattavan paljon. Kaupunkia kehitetään parhaillaan entistä elinvoimaisemmaksi monissa eri hankkeissa. Asemakeskuksen kokonaisvaltainen uudistaminen on niistä merkittävimpiä.
”Tavoitteena on, että ensimmäiseksi rakennetaan matkakeskustoiminnot, joihin kuuluvat bussiterminaali, asemakeskus ja liityntäpysäköinti. Samalla suurennetaan radan alittava kevyen liikenteen tunneli. Näin luodaan hybridikortteli, johon rakennetaan mahdollisesti myös hotelli, asumista, toimistoja ja liiketilaa”, Janne Marttinen selvittää.
Kehittämisessä ovat mukana alueen maanomistajat Senaatin Asema-alueet Oy, Senaatti-kiinteistöt, Väylävirasto, VR-Yhtymä sekä Oulun kaupunki.
Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun arvioinnissa korostuvat ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä, hiilineutraali kaupunkikehitys sekä eri matkustusmuotojen synergia ja toimivuus.
”Asemakeskushanke on hyvä esimerkki siitä, kuinka kestävä kehitys huomioidaan suunnittelussa alusta alkaen. Alueen sijainti liikenteen solmukohdassa luo todella hyvät edellytykset kestävän kehityksen mukaiselle kaupunkirakenteelle. Mukana on raideliikennettä, joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä muun liikenteen lisäksi. Kestävä kehitys huomioidaan myös rakentamisessa ja talouden suunnittelussa”, Janne Marttinen sanoo.
Kilpailun voittajasuunnitelman on lisättävä myös liikenteen sujuvuutta. Asemakeskus on tulevaisuudessa liikenteen solmukohta, jonka läpi virtaa paljon matkustajia. Junaradan länsipuolelle rakentuu matkakeskus, joka tukee Oulun matkustuspalvelujen toimivuutta.
Oulu on jo nyt pyöräilykaupunki. Kilpailusuunnitelmissa onkin huomioitava uudet pyöräbaanat sekä kevyen liikenteen sujuvuuden lisääminen radan kummallakin puolella. Suunnitelmassa pitää olla vähintään 200 liityntäpyöräpysäköintipaikkaa aseman toimintojen lähellä, katetussa tilassa. Lisäksi tarvitaan tilaa kaupunkipyörille ja vuokrasähköpotkulaudoille.
”Myös jalankulkijat huomioidaan, ja alueen liikennesuunnittelussa on noudatettava esteettömyyden erikoistason järjestelyjä.”
Oulun teknologiaihme tarkoittaa nykyään erityisesti käytettävyyttä: teknologialla halutaan parantaa ihmisten arjen sujuvuutta. Samalla käytettävyyden logiikalla kaupunki uudistaa myös keskustaansa – huomioimalla viihtyisyyden, jalankulun sekä palvelujen ja asumisen ehdot.
Koska alueella ei ole paljoa purettavaa, uudistamisessa voidaan edetä ripeästi. Uuden alta puretaan nykyinen matkahuollon rakennus, linja-autoasema ja sen pysäkkirakenteet sekä kevyen liikenteen alikäytävän rakenteita.
”Rakentamisen ensimmäisen vaiheen on tarkoitus käynnistyä jo vuoden 2024 aikana. Tavoitteena on, että uusi asema-alue valmistuu pääosin vuosikymmenen vaihteessa”, Janne Marttinen kertoo.
Kiinteistökehityspäällikkö
Kiinteistökehitys ja -myynti
+358 50 367 6466
janne.marttinen@senaatti.fihenkilölle Janne Marttinen
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
Senaatin kiinteistökehitys- ja myynti loi jälleen uutta elämää kymmenille valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille ympäri Suomea. Isot kiinteistökehityshankkeet elävöittävät ja tiivistävät kaupunkikuvaa Helsingistä Ouluun.
Kun valtiolta vapautuu keskeisiä maa-alueita ja arvorakennuksia uuteen käyttöön, alkaa jopa vuosien kiinteistökehitystyö. Sitä ohjaavat niin ekologiset, taloudelliset kuin kulttuurisetkin arvot, kertoo Senaatin kiinteistökehitysryhmän päällikkö Elias Rainio.
Kun valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille kehitetään uutta elämää uusille omistajille, se tehdään vastuullisesti ja tehokkaasti. Käyvän hinnan lisäksi vaakakupissa painavat ostajan tausta ja resurssit, kertoo Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja…
Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin vuosi 2021 on ollut täynnä merkittäviä tapahtumia. Kiinteistöjä on myyty ja alueita kehitetty yhdessä muiden toimijoiden kanssa – ja samalla uudistettu koko Suomea. Lue tuhti paketti…
Suomen alueet ovat jakautumassa voittajiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin. Työntekijät eivät aio palata pysyvästi toimistoihin, mutta toimistokiinteistöjen rakentaminen ja niihin sijoittaminen jatkuvat paikoitellen voimakkaina. Senaatin Tori -tilaisuudessa nousi esiin viisi vahvaa…
Glimsin tilan omistaja halusi tyttäriensä pääsevän kouluun Helsinkiin, joten hän anoi rautatiehallitukselta seisaketta Grankullaan. Nyt, yli 110 vuotta myöhemmin, Kauniaisten asemanseutu on palaamassa jälleen ihmisten käyttöön. Saman muutoksen edessä ollaan…
Rautatieasemat ovat monen paikkakunnan ydin, mutta niiden ympäristöt ovat jääneet usein omiin oloihinsa. Nyt tilanne on muuttumassa. Senaatin Asema-alueiden Elias Rainio ja Janne Marttinen kertovat, miten asemaseutuja kurotaan toimivaksi, viihtyisäksi…