Puolustuskiinteistöt satsaa entistä vahvemmin hyvien sisäolosuhteiden varmistamiseen varusmiehille sekä puolustusvoimien ja heidän strategisten kumppaniensa henkilöstölle. Senaatin tytärliikelaitoksen omat uudet sisäilma-asiantuntijat keskittyvät ongelmien ennaltaehkäisemiseen. Rakennuskatsastukset ja vinkkipalkkiot ovat hyvänä apuna.
Puolustuskiinteistöjen kunnossapitoyksikössä on aloittanut kesällä 2021 kolme sisäilma-asiantuntijaa. Heillä kaikilla on sekä rakennusterveysasiantuntijan pätevyys että laaja kokemus sisäilmaongelmien tutkimisesta ja ratkaisemisesta.
Mauri Sakon, Hanna Tuovisen ja Jouni Vuohijoen tehtävänä on vahvistaa erityisesti ennakoivaa sisäilmatoimintaa. He kehittävät Puolustuskiinteistöjen oman henkilöstön osaamista sisäilma-asioissa tukemalla henkilöstöä projekteissa ja kouluttamalla. Lisäksi sisäilma-asiantuntijoiden tehtäviin kuuluvat asiakasyhteistyö, toiminnan kehittäminen, sisäilma- ja haitta-ainetutkimusten koordinointi sekä rakennusten tilannekuvan ylläpito ja raportointi.
Vaikka asiantuntijoiden toimipisteet sijaitsevat eri puolilla Suomea, on heillä kaikilla vastuualueena koko Suomi. Mauri Sakon toimipiste on Oulussa, Hanna Tuovisen Upinniemessä ja Jouni Vuohijoen Turussa.
Tänä vuonna katsastetaan noin 180 rakennusta
Sisäilma-asiantuntija Mauri Sakko, Puolustuskiinteistöt.
Puolustuskiinteistöjen rakennuksiin tehdään rakenteiden ja ilmanvaihdon katsastukset säännöllisesti. Katsastukset keskittyvät erityisesti sisäolosuhteisiin vaikuttaviin tekijöihin.
Katsastuksista saadaan hyvää tietoa rakennusten kunnosta ja jatkotutkimustarpeista. Kun rakennuksen kunto ja korjaustarpeet on saatu selville, pystytään mahdolliset korjaustoimenpiteet kohdentamaan ja ajoittamaan oikein, jolloin rakennusten sisäolosuhteita saadaan parannettua tehokkaasti.
Puolustuskiinteistöissä on tehty rakenteiden ja ilmanvaihdon katsastuksia vuodesta 2019 lähtien. Vuosien 2019–2022 välisenä aikana on katsastettu yhteensä noin 150 rakennusta. Vuoden 2023 loppuun mennessä on katsastettu 400 rakennusta vähintään kerran.
”Tämän vuoden aikana katsastamme peräti 180 rakennusta. Luvussa on mukana jo kertaalleen katsastettuja rakennuksia, sillä katsastamme rakennuksia niiden käyttötarkoituksesta riippuen 3–5 vuoden välein”, sisäilma-asiantuntija Mauri Sakko kertoo.
Kumppanit tekevät katsastukset
Suuren vuosittaisen katsastusten määrän mahdollistavat Puolustuskiinteistöjen sopimuskumppanit, jotka nykyisin pääsääntöisesti hoitavat katsastukset.
Katsastuksissa tutkitaan rakenteet ja ilmanvaihto. Katsastukset aloitetaan lähtötietoaineistoon ja rakennuksen historiatietoihin tutustumalla. Katsastuksen kenttätyövaiheessa tilat käydään läpi aistinvaraisesti ja suoraan osoittavia laitteita, kuten pintakosteusilmaisinta ja lämpökameraa hyödyntäen.
”Katsastuksissa mahdollisesti esille tulevat ongelmat johtavat korjaaviin toimenpiteisiin. Tarvittaessa teetämme tarkemman kuntotutkimuksen, jossa avataan rakenteita ja otetaan tarvittaessa näytteitä. Kuntotutkimuksia tehdään rakennuksiin myös ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Toteutamme lähtökohtaisesti koko rakennusta koskevat kattavat kuntotutkimukset, vaikka ongelmia olisi tullut esille vain osassa rakennusta,” Sakko kertoo.
Sisäilma-asiantuntijoilta oppia myös varusmiehille
Sisäilma-asiantuntija Hanna Tuovinen, Puolustuskiinteistöt.
Sisäilma-asiantuntija Hanna Tuovinen korostaa, että rakennuksen käyttäjä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa hyvään sisäilman laatuun muun muassa pitämällä tilat siistinä ja helposti siivottavina sekä ilmoittamalla havaitsemistaan sisäilmahaitoista.
Sisäilma-asiantuntijat tuottavat kohdennettuja koulutuksia Puolustuskiinteistöjen omalle henkilökunnalle sekä myös rakennusten käyttäjille, kuten varusmiehille sekä Puolustusvoimien henkilökunnalle.
”Varusmiehille valmistuu lähiaikoina video sisäilma-asioista, ja teemme heille myös kirjallista materiaalia. Puolustuskiinteistöjen päälliköt, tekniset asiantuntijamme ja rakennuttamisyksikön peruskorjaus- ja uudishankkeista vastaavat henkilöt saavat heille suunnattua sisäilmaoppimateriaalia. Räätälöimme myös siivoojille sekä kiinteistön huollosta vastaaville omat koulutusmateriaalit”, Tuovinen kertoo.
Koulutukset toteutetaan verkkokoulutuksina sekä tarvittaessa sisäilma-asiantuntijat käyvät myös koulutuskierroksilla alueilla.
”Esittelemme mielellämme tarpeen mukaan sisäilmaprosessiamme ja toimintaamme henkilöstölle ja vastailemme kysymyksiin myös paikan päällä. Koko henkilökunnan kouluttaminen livenä ei kuitenkaan käytännössä onnistu. Verkko-opetuksella tavoitamme kaikki helposti.”
Sisäilma-asiantuntijat ovat iloisesti yllättyneitä Puolustusvoimien ja Puolustuskiinteistöjen henkilökunnan osaamisesta ja myönteisestä asenteesta.
”Suhtautuminen sisäilma-asioihin panostamiseen on ollut hienoa. Asia on koettu tärkeäksi”, Jouni Vuohijoki kertoo.
Tämän vuoden alussa Puolustuskiinteistöissä otettiin henkilöstön käyttöön sisäilmavinkkijärjestelmä. Hyvästä vinkistä on mahdollisuus saada kannustepalkkio.
”Palkkion saa, jos vinkki on merkittävästi sisäilman laatuun vaikuttava havainto, joka johtaa korjaaviin toimenpiteisiin. Rohkaisemme henkilökuntaamme antamaan vinkkejä matalalla kynnyksellä”, Vuohijoki sanoo.
Kasarmirakennuksista pian 65 prosenttia peruskorjattu
Puolustusvoimien käytössä olevat kasarmirakennukset on rakennettu keskimäärin 1960- ja 70-luvuilla. Sen ajan kiinteistöjen tyypillisiä ongelmia löytyy esimerkiksi ulkoseinärakenteista, alapohjista ja perustusrakenteista. 1900-luvun alun massiivitiilestä rakennetuissa kiinteistöissä ongelmia voivat puolestaan aiheuttaa esimerkiksi väli- ja yläpohjien täyttöjen alkuperäiset eristemateriaalit, jos ne ovat päässeet kastumaan.
Tutkimukset auttavat ennakoimaan korjaustarpeita ja -kustannuksia sekä säästävät rahaa pitkällä aikavälillä. Katsastuksista ja kuntotutkimuksista saadaan tärkeää tietoa rakennuksen kunnosta ja asioihin pystytään puuttumaan ennen kuin niistä tulee ongelmia.
Puolustusvoimien kiinteistöistä tulee suurelle yleisölle tavallisesti ensimmäisenä mieleen varuskunnat ja niiden kasarmirakennukset. Kuitenkin Puolustuskiinteistöjen koko rakennuskannasta vain noin 15 prosentteja on kasarmeja. Loput rakennuksista ovat erilaisia toimistoja, huolto- ja varastotiloja, sairaaloita ja terveyskeskuksia sekä henkilökunnan asuinrakennuksia.
Kasarmeista on peruskorjattu puolet 2000-luvulla ja tällä hetkellä on käynnissä perusparannukset 15 prosentissa kasarmeista. Loput kasarmeista peruskorjataan lähivuosina. Kasarmien sisäilmatilanne on näin ollen nykyisin merkittävästi parantunut ja sisäilman laatuun panostetaan jatkuvasti.
Jaa somessa
Jaa uutinen
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
